Blogiarkistot
”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis
Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta. Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.
Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.
Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.
Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.
Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö
Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa
Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.
Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.
Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät). Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.
Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella. Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä; Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi. Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.
Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.
Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote
Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin
Allaskokeen tulokset hämmentävät
Kesällä suoritetuissa allaskokeissa testattiin Phoslock-nimistä kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää järven pohjalla olevan fosforin liukeneminen takaisin veteen. Phoslock on australialaista alkuperää. Valmistajan mukaan se on eliöstölle vaaraton. Jäälinjärven tulokset yllättivät. Fosforipitoisuudet eivät kemikaloiduissa altaissa merkittävästi alentuneet. Sen sijaan rautapitoisuus pieneni. Lisäksi merkille pantavaa oli, että kaloja kuoli kemikaloidussa altaassa nelinkertainen määrä verrattua vastaavaan altaaseen ilman Phoslockia. Myös vaikutus pieneliöihin näyttää samankaltaiselta. Tutkijat ovatkin nostaneet esille kysymyksen, toimiiko Phoslock rauta- ja humuspitoisissa vesissä toisin kuin aiemmin testatuissa kirkkaissa vesissä.
Kalat vähensivät selvästi leviä syöviä vesikirppuja. Limalevää syöviä suurikokoisia vesikirppuja järven vedessä oli vähän. Tiheä kalakanta käyttää näitä ravintonaan. Kalojen määrän vähentäminen edelleen saattaisi osaltaan vähentää myös limalevää. Myös korkea klorofylli/fosfori – suhde viittaa suureen kalatiheyteen.
Allaskokeen järjestelyt ja kulku on selostettu tällä sivustolla otsikolla 28.6.2012 julkaistussa artikkelissa ”Seuraa allaskoetta täältä” (ks. kohta Vesienhoito/Vesitutkimukset). Jäälinjärvi-seminaarissa allaskoetta koskevien puheenvuorojen diat aukeavat näistä linkeistä: Vedenlaatumittaukset ja limalevä; Tero Väisäsen tulkinta; Ilkka Sammalkorven tulkinta . Taulukko mittustuloksista aukeaa linkistä MIttaus- ja analyysitulokset ja planktotutkimusten yhteenveto linkistä Planktontutkimusten yhteenveto
Särkikaloja vähennettiin taas
Ammattilaisten nuottasaalis oli tämän syksyn kaksipäiväisessä hoitokalastuksessa 600 kiloa särkeä ja pientä lahnaa. Viime vuoteen verrattuna saalis oli vaatimaton, noin neljäsosa. Silti se on merkittävä. Se vastaa ainakin puolta Jäälinjärven vuotuisesta kalankasvusta. Ensimmäisen päivän työstä puolet meni hukkaan, kun nuotta tarttui merkitsemättömään lämmönkeräysputkeen. Saaliskalat olivat nyt selvästi suurempia kuin vuosi sitten.
Yhdistyksen oma rysäsaalis kesän ajalta on noin kaksisataa kiloa särkikaloja. Puolet siitä saatiin Jäälinojan niskalta kutuvaelluksen aikana ja toinen puoli vähitellen kesän kuluessa. Kesäsaaliskalojen koko oli pieni ja kappaleluku vastaavasti suuri.
Jäälinjärven ahvenet kasvaneet ja särjet pienentyneet
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti viime kesänä Jäälinjärven kalaston rakennetta virallisella koekalastuksella. Vastaava koekalastus on tehty edellisen kerran vuonna 2005. Kappalemääräisesti valtalaji oli molemmilla kerroilla särki. Ahvenet ovat kuitenkin kolminkertaistaneet keskipainonsa 9 grammasta 27:ään grammaan. Toisaalta särjet ovat pienentyneet 10,4 grammasta 7,5 grammaan. Niinpä koko kalamassassa on nyt eniten ahventa. Hoitokalastusnuottauksessa 1. lokakuuta särkien keskipaino oli vain 3,7 grammaa. Muiden lajien kuin ahvenen ja särjen osuus kalastossa on vähäinen.Jäälinjärven koekalastusten tuloksia
700 000 särkeä Jäälinjärvestä
Hoitokalastustapahtuma 1. ja 2. lokakuuta onnistui hyvin. Ammattikalastajat nuottasivat Jäälinjärvestä 2500 kiloa pientä särkeä ja lahnaa. Pääluku on huikea: noin 700 000 kalaa. Järvestä poistui kalojen mukana fosforia parikymmentä kiloa, mikä vastaa suunnilleen kesäajan fosforikertymää järveen. Kaloille ei valitettavasti ole hyötykäyttöä vaan ne päätyvät Ruskoon kompostoitavaksi. Lauantain kauniissa syyssäässä tapahtumaa seurasi seitsemisenkymmentä kyläläistä, jotka samalla voivat tutustua nuoren yhdistyksen toimintaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 