Category Archives: Vesien hoito
Yhdistyksen puheenvuoro Kalastusaluepäivillä
Yhdistys esitteli toimintaansa Syötteellä järjestetyillä Oulun ja Kainuun alueen kalastusaluepäivillä. Tilaisuudessa näytettiin yhdistyksen video ja esiteltiin pääasiassa hoitokalastusta ja kiintoaineilmiötä. Tilaisuuteen osallistui yli viisikymmentä kalatalousalan toimijaa, viranomaisen edustajaa tai tutkijaa. Puheenvuoron esittelydiat voit katsoa täältä: Kalastusaluepäivät 181116 . Myös Kokkohaaran lietteenpumppausvideo näytettiin (katso https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM ) . Esitys viritti vilkkaan keskustelun.
Hallituksen kokous 5/2016
Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .
Kiintoaineilmiö on massiivinen
Oletettavasti raudan ja humuksen kulkeutuminen maaperästä pohjaveden mukana metsäojastoon ja sieltä vesistöön aiheuttaa valtavan suuren kiintoainevirtaaman Jäälinjärveen. Rautailmiö esiintyy ”puhtaimmillaan” Korteojan kosteikon kohdalla vanhassa Korteojan uomassa, josta virtaus on käännetty uuteen uomaan. Linkki 5. syyskuuta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1kBivD_zDetroPTV . Uoman yläosassa on ”lähde”, josta purkautuu täysin kirkasta pohjavettä. Jonkin matkaa virrattuaan vedessä alkaa näkyä hiutaleita, joiden määrä lisääntyy matkan varrella. Kuvaushetkellä pohjaveden määrä oli jostakin syystä lisääntynyt. Lisääntynyt virtaus huuhtoi mukanaan aiemmin kertynyttä saostumaa, ja vesi muuttui ”rautapuuroksi”.
Kiintoaineilmiön mittavuus tuli ilmi myös uuden Kokkohaarana lietteenkeruualtaan tyhjennyksessä 14. syyskuuta. Linkki pumppauksesta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM . Altaan pohjalle oli kertynyt paljon lietettä, vaikka systeemi oli ollut käytössä vasta kolme kuukautta.
Yhdistyksen tavoitteena on saada aikaa tutkimus ilmiön syntymekanismista ja siihen vaikuttavista seikoista. Tutkijat ovat ilmaisseet kiinnostustaan asiaan.
Vanhaan Korteojan uomanpätkään tulee pelkästään pohjavettä. Sen mukana purkautuu paljon rautaa, joka hapettuessaan saostuu.
Tutkijat tutustuivat kiintoaineongelmaan
Viisi asiantuntijaa Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärveen tulevien vesien massiiviseen kiintoaineilmiöön. Yleisesittelyn lisäksi yhdistys demonstroi asiaa Kalamäen kosteikolla, missä tulovesikanava on puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana täyttynyt lietteellä lähes kokonaan. Lietteen tarkka koostumus ei ole selvillä. Merkittävä osa siitä on ilmiselvästi rautaa, mutta myös hiilellä lienee oma osuutensa. Kokonaan toinen kysymys on, millä tavoin ja minkä vuoksi aineita pääsee vesistöön niin paljon. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tarvitaan tutkimusta. Ajatuksena on edetä vaiheittain lähtien liikkeelle lietteen koostumuksen selvittämisestä. Yhteydenpitoa sovittiin jatkettavan.
Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan. Kuvassa myös yhdistyksen edustajat Jukka Pekkanen ja Birger Ylisaukko-oja. Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho puuttuu kuvasta.
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Hoitokalastuksen todettiin tuottaneen hyvää tulosta niin, että Jäälinjärven kalakannnan rakenne on nyt kunnossa. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä esiteltiin sekä kokouksessa että maastossa. Vesienhoitorakenteiden vaikuttavuuden seurantatulokset esiteltiin ja todettiin mm. näytteenotossa ja analysoinnissa esiintyvät ongelmat. Eniten keskuteltiin kiintoaineilmiöstä, joka on osoittautunut massiiviseksi. Toimikunta piti lietteen vähentämistä järveen tulevista vesistä erittäin tärkeänä. VYYHTI-hankkeen vetäjä Riina Rahkila esitteli vuoteen 2018 jatkuvan hankkeen. Vilkasta keskustelua käytiin siihen liittyvistä pienimuotoisista vesienhoitohankkeista myös Jäälinojan valuma-alueella.
Toimikunta oli tyytyväinen Jäälin vesistökunnostuksen etenemiseen ja sen tuottamiin tuloksiin. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotmk kok 1-2016.
Kalamäen kosteikkoon tutustuivat yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteeri opastuksella mm. Irmeli Ruokanen Suomen Metsäkeskuksesta ja Riina Rahkila ProAgriasta.
Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty
Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi pumppauslautta. Pumppaus onnistui erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista. Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.
LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä
Lietettä altaan pohjalla
LIetteenkeruuallas tyhjänä
Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan
Jäälinjärven kalakanta kunnossa
Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.
Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016
Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.
Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta
Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.
Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.
Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Lietepumppu toimii polttomoottorilla. Kuvassa Otto Moilanen.
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 