Author Archives: vhybirger
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä käyttöön
Viime maaliskuussa Kokko-ojan haaraan rakennettu lietteenpoistojärjestelmä on otettu käyttöön. Osa maarakenteista jouduttiin tekemään jäätyneen suon päälle. Vettä ei voitu nostaa ennenkuin jäät penkereiden alla ovat sulaneet ja rakenteet hakeutuneet lopulliseen muotoonsa. Kevättulva aiheutti joitakin syöpymiä, jotka myös piti korjata ennnen käyttöönottoa. Nyt syöpymät on korjattu ja Saarisenojan pääpato ja Kokko-ojan pato on suljettu. Vesi virtaa lietteenkeruualtaan kautta ja poistuu pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Ylärinteeseen rakennettu lietteenkuivausallas otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun lietettä poistetaan keruualtaasta pumppaamalla.
Kokko-ojan haaran järjestely on viimeinen Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltu iso vesienhoitorakenne. Tästä eteenpäin rakenteita on tarpeen käyttää, hoitaa ja pitää kunnossa. Vaikuttavuutta seurataan vesianalyyseillä lähivuosien ajan, sillä vesiympäristön sopeutuminen muutettuun tilaan kestää pitkään.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää
Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on puustokaistaleen takana. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle.
Vesienhoidon käsikirja painettu – ensimmäinen kappale luovutettiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle
Yhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja valmistui nettiversiona vuoden 2014 lopussa. Käsikirja on nyt päivitetty ja painettu yhteistyössä Vesistökunnostusverkoston kanssa. Kirja oli jaossa Lappeenrannan vesistökunnostuspäivillä. Ensimmäinen kappale luovutettiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle tapahtuman avauspuheenvuoron yhteydessä. Kirja luovutettiin myös Lappeenrannan kaupungin johdon edustajille kaupungin iltavastaanotolla.
Kiinnostuneet voivat pyytää kirjaa maksutta Suomen ympäristökeskuksesta Kati Häkkilältä (kati.hakkila@ymparisto.fi). Kirjaa saa myös yhdistykseltä postikuluja vastaan (birger.ylisaukko-oja@pp.inet.fi). Kirja on luettavissa edelleen netistä valitsemalla oikealta Vesiehoidon käsikirjan tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
Lappeenrannan vesistökunnostuspäivät
Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka järjestettiin Lappeenrannassa 7.-9. kesäkuuta. Päiville osallistui noin 150 kunnostajaa, tutkijaa ja virkamiestä. Tapahtuman pääpaino oli kosteikoissa, mutta myös monia muita aihealueita kosketeltiin. Teemasta oli tarjolla runsaasti kautta valtakunnan koottua tietoa. Esitykset tulevat nähtäville Vesistökunnostusverkoston nettisivuille. Maastopäivän tutustumiskohteet olivat tavanomaisten kosteikoiden lisäksi virtavesikunnostuskohteita sekä ja kaupunkiympäristöön rakennettuja puroja ja hulevesikosteikoita. Tapahtuman avasi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Vuoden vesistökunnostajapalkinnon sai Pro Puruvesi -yhdistyksen keulahahmo Reijo Jantunen. Yhdistys on toiminut vajaat kuusi vuotta, ja sen pääasiallinen tehtävä on Puruvesitietoisuuden lisääminen ja kunnostusten aktivoiminen.
Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin vesistökunnostusnäyttely. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksellä oli oma esittelypiste.
Yhdistys esitteli toimintaansa vesistökunnostusnäyttelyssä Lappeenrannassa
ELY-keskus myönsi avustusta Jäälin vesien hoitoon
Yhdistys sai ELY-keskukselta 23 000 euroa avustusta käytettäväksi Jäälin vesien kunnostuksen varmistamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytetään m. vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon, lietteenpoistoon, hoitokalastukseen,vesi- ja kalatutkimuksiin sekä viestintään ja verkottumiseen. Avustus on enintään 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, joten toinen puoli toiminnasta on rahoitettava muulla tavalla. Talkootöiden osuus on tässä keskeinen. Avustus koskee vuosien 2016 – 2018 toimintaa.
Bioremeditaatio – uusi vedenpuhdistusmenetelmä tutkittavaksi
Yhdistys käynnistää monipuolisen tutkimuksen, jolla testataan Suomessa uutta puhdistusmenetelmää, bioremeditaatiota. Siinä hyödynnetään kasvinviljelyn periaatetta. Kelluvalle lautalle istutetaan kasveja, joiden juuret ovat vapaasti vedessä lautan alla. Aineen siirto kasvien juuristoon on tehokkaampaa vedestä kuin maasta, ja veden virtaus tehostaa sitä edelleen.
Tutkimusta varten rakennetaan kahdeksan runsaan metrin levyistä ja kuuden metrin mittaista lauttaa, joiden avulla testataan viittä eri kasvia hieman vaihtelevilla rakenteilla. Virtaavasta vedestä tutkitaan ravinnepitoisuuksia sekä lauttojen ylä- että alapuolelta. Kasvukauden päättyessä tutkitaan kasvien varsiin ja juuriin sitoutuneet ravinteet. Tuloksista voidaan johtaa menetelmän mitoitustiedot.
Tutkimuslaitteisto rakennetaan Kalamäen kosteikon alaosalle, missä virtausolot ovat tutkimuksen kannalta optimaaliset. Tutkimus käynnistyy alkavana kesänä ja päättyy vuonna 2018. Testit tehdään pääosin kesällä 2017. Pitkä tutkimusaika antaa vastauksia kasvien talvehtimiseen ja yleensäkin menetelmän käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Tutkimuksen tekee insinööri, ympäristötekniikan DI-opiskelija Jukka Pekkanen. Diplomityö syntyy tutkimuksen osana.
Ilkivaltaa rysällä
Jäälinjärven luusuan hoitokalastusrysä on kohdannut ilkivaltaa. Rysä oli tyhjennetty, nielurakenteita väännelty mutkille ja aitaverkko nostettu ylös. Viime päivien saaliin perusteella arvioiden rysässä on ollut useita kymmeniä kiloja kutusärkiä, jotka on päästetty vapaaksi.
Hoitokalastuksella on viranomaisen ja vesialueen omistajan suostumus ja asia on kerrottu rannalla olevalla taululla. Särkikalojen pyynnillä on aivan keskeinen merkitys järven kunnostuksessa. Särkien vähentämisen tarkoitus on tervehdyttää järven ravintoketjua niin, että sini- ja limalevä vähenisi ja kalakanta kehittyisi kiinnostavien saaliskalojen suuntaan. Tämän kevään hoitokalastuksen saalis lähetyy kuuttasataa kiloa.
Yhdistyksen kohteet ovat kohdanneet ilkivaltaa aikaisemminkin. Sen vuoksi on jo päätetty ottaa käyttöön valvontakameroita.
Hoitokalastus alkoi hyvin
Hoitokalastuksen särkisaalis on viikon aikana lähes 500 kiloa. Viikon paras päivä oli keskiviikko, yli 200 kiloa. Saalis on saatu yhdellä rysällä. Nyt pyyntiin on pantu kaksi muuta rysää. Särjen kutu ei vielä ole alkanut. Kaloille ei ole löytynyt hyötykäyttöä ja siksi ne joudutaan toimittamaan biojätteenä Ruskoon.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä keskiviikkoaamun rysäsaalis.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Hoitokalastuskausi alkoi
Särkikalojen vuotuinen rysäpyynti al0itettiin 7. toukokuuta. Särki ei vielä sanottavasti liiku, vaikka muut kalat käynnistelevätkin kutuvaihettaan. Rysästä vapautetaan muut kuin särkikalat. Viime vuonna särkikaloja saatiin runsaat 1500 kiloa. Kaikkiaan Jäälinjärvestä on vuodesta 2011 alkaen pyydetty särkiä yli 6000 kiloa.
Särkikalojen pyynnillä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että haitalliset levät vähenisivät ja petokalakannat (esim. suuret ahvenet) vahvistuisivat. Särjet vapauttavat ravinteita järven pohjasta ja pitävät siten yllä vesistön rehevyyttä.
Alkavana kesänä uusitaan virallinen koekalastus. Siitä nähdään, miten järven kalakanta on muuttunut hoitokalastuksen seurauksena.
Hallitus piti juhlakokouksen
Yhdistys huomioi viisivuotisen taipaleensa kutsumalla hallituksen kokoukseen 3. toukokuuta kaikki, jotka olivat toimineet hallituksessa tai yhdistyksen muissa merkittävissä tehtävissä. Avauspuhenvuorossaan puheenjohtaja Markku Vuolteenaho totesi yhdistyksen fyysisesti mittavat toimenpiteet ja kävi läpi meneillään olevia aktiviteetteja mukaan lukien tutkimukset. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen aktiiveja ja rahoittajia mainiten erityisesti K-Supemarket Jäälin. Yhdistys odottaa vielä parasta palkintoaan: järven vedenlaadun selvää paranemista.
Yhdistys järjestää kaikille avoimen kesätapahtuman merkkivuotensa vuoksi. Tapahtuman suunnitteluun nimettiin työryhmä.
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä: VHY hallitus ptk 3-2016
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 