Author Archives: vhybirger
Jääli – Koiteli -polkuhanke liikkeelle?
Rantapohja uutisoi 30.8. Jäälin ja Koitelin välisen maastotietopolun kartoituskävelystä lauantaina 3. syyskuuta. Polkun informaatiosta ja alustavasta linjauksesta on valmistunut suunnitelma jo vuonna 2013. Informaatioaihiot sisältävät luontoaiheiden lisäksi tietoa mm. luonnonvarojen käytöstä, metsätaloudesta, vesienhoidosta ja asutushistoriasta. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut hankkeen toteutumiseen mm. hankkimalla vesienhoitohankkeiden yhteydessä maanomistajien suostumuksia reitin pitämiseen. Sopimukset kattavat reitin Jäälinjärven kaakkoispäästä Kokko-ojan haaraan. Osa vesienhoitoa varten tehdyistä silloista palvelee myös polkuhanketta.
Kartoituskävelyn kokoontuminen 3.9. on pyöräilijöille klo 12.30 Laivakankaan koululla ja muille Kalamäen sillalla klo 13. Rantapohjan uutinen on luettavissa täältä: Rantapohjan polku-uutinen 300816
Rantapohja kertoi venetsialaisista – ennen ja jälkeen
Ranapohja kertoi 25.8. innostuneesti jääliläisten ensimmäisistä oman kylän venetsialaisista, joissa huipentuma oli Jäälinjärven keskelle suunniteltu näyttävä ilotulitus. 30.8. Rantapohja raportoi tapahtuman riesaksi ilmaantuneen myrskytuulen, joka leikkasi juhlasta pois parhaat osat: ilotulituksen ja elävän musiikin. Tunnelma Jäälinmajalla oli silti loistava. Suuri kiinnostus tapahtumaan osoitti, että uudelle perinteelle on tarvetta. Rantapohjan jutut voit lukea täältä: Rantapohja venetsialaisista 250816 ja 300816
Myrsky aiheutti suuren pettymyksen
Venetsialaisillaksi osunut myrsky esti Jäälinjärvelle valmistellun ilotulituksen. Kovan tuulen vuoksi viranomaiset kielsivät kaikki ilotulitukset turvallisuussyistä. Jäälinjärven ilotulitus herätti ennakkoon suurta kiinnostusta. Huonosta säästä huolimatta Jäälinmajalle tuli runsaasti ihmisiä, ja monet myös viihtyivät siellä. Soittajat joutuivat kuitenkin kääntymään pois soitinten vaurioitumisriskin vuoksi.
Yhdistys kiittää yhteistyökumppaneitaan, K-Supermarket Jääliä ja Maanrakennus J Päkkilää ja Jäälinmajaa sekä kaikkia tilaisuudesta kiinostuneita. ”Harjoitus” osoitti, että hyvän sään aikaan tapahtuma voi tuottaa iloa monille jääliläisille.
Jääliläisten venetsialaiset 27.8.
Viisivuotista toimintaansa juhlistaakseen yhdistys järjestää ensimmäiset jääliläisten venetsialaiset lauantaina 27.8. Tapahtuman huipentuma on näyttävä ilotulitus Jäälinjärven keskellä klo 22. Ilotulituksen kustannuksista vastaavat tärkeät yhteistyökumppanit K-Supermarket Jääli ja Maanrakennus J Päkkilä Oy.
Kiimingin harmonikat luo tunnelmaa Jäälinmajalla klo 20 alkaen. Maja tarjoaa syötävää ja juotavaa sekä rantasaunaa pientä korvausta vastaan. Jääliläisten toivotaan sytyttävän tulia ja värikkäitä valoja sekä järjestävän toimintaa rannoilla. Tapahtuman erityinen tavoite on kiinnittää kaikkien jääliläisten huomio Jäälinjärveen.
Ilotulituksen järjestämisestä vastaa ammattimainen toimija. Ilotulituksesta ei tule jätettä, roskaa tai ympäristölle haitallisia päästöjä.
Yhdistys osallistui Jäälinsoutuihin
Jäälin asukasyhdistys järjesti perinteiset Jäälinsoudut Jäälinmajan rannassa 14.8. Soutajista oli niukkuutta, ja niinpä asukasyhdistys ja vesienhoitoyhdistys yhdistivät voimansa yhdeksi joukkueeksi, joka sitten voittikin kisan. Vesienhoitoyhdistys esitteli toimintaansa esittelypisteellä, joka kiinnosti osallistujia hyvin. Yhdistyksen viisivuotisen toiminnan pääviesti oli, että kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi, eivätkä ravinteet aiheuta suuria ongelmia. Sinilevää ei tänä kesänä ole ollut. Tuloveden mukana kulkeutuvan kiintoaineen suuri määrä on yllättänyt. Toimenpiteiden riittävyyden arviointia vaikeuttaa suuri vesimäärä. Jo toisena kesänä peräkkäin virkistyskäyttökauden tulovirtaama on ollut normaaliin verrattuna moninkertainen. Tämä heijastuu suoraa Jäälinjärven ja siitä lähtevän Jäälinojan tilaan.
Jäälin asukasyhdistyksen ja vesienhoitoyhdistyksen yhteinen voitokas joukkue maalissa
Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta
Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.
Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.
Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Lietepumppu toimii polttomoottorilla. Kuvassa Otto Moilanen.
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Rantapohja ihmettelee kiintoaineen suurta määrää
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälinjärvi-jutulla. Pääsisältö on valuma-alueelta purkautuvan kiintoaineen suuri määrä. Artikkelissa todetaan lisäksi, että tulevan veden ravinteet ovat vähentyneet ja ahvenet kasvaneet. Kaikki valuma-alueelle suunnitellut vesienhoitorakenteet on nyt tehty. Seuranta jatkuu ja uusia keinoja kehitetään. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 190716.
Riistapelto Kalamäkeen
Kiimingin Erä kunnosti riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvälle paikalle asetettiin myös nuolukivi.
Riistapelto sijaitsee näkyvällä paikalla. Nuolukivi on kuvan vasemmassa reunassa paalun päässä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 