Author Archives: vhybirger
Bioremeditaatio – uusi vedenpuhdistusmenetelmä tutkittavaksi
Yhdistys käynnistää monipuolisen tutkimuksen, jolla testataan Suomessa uutta puhdistusmenetelmää, bioremeditaatiota. Siinä hyödynnetään kasvinviljelyn periaatetta. Kelluvalle lautalle istutetaan kasveja, joiden juuret ovat vapaasti vedessä lautan alla. Aineen siirto kasvien juuristoon on tehokkaampaa vedestä kuin maasta, ja veden virtaus tehostaa sitä edelleen.
Tutkimusta varten rakennetaan kahdeksan runsaan metrin levyistä ja kuuden metrin mittaista lauttaa, joiden avulla testataan viittä eri kasvia hieman vaihtelevilla rakenteilla. Virtaavasta vedestä tutkitaan ravinnepitoisuuksia sekä lauttojen ylä- että alapuolelta. Kasvukauden päättyessä tutkitaan kasvien varsiin ja juuriin sitoutuneet ravinteet. Tuloksista voidaan johtaa menetelmän mitoitustiedot.
Tutkimuslaitteisto rakennetaan Kalamäen kosteikon alaosalle, missä virtausolot ovat tutkimuksen kannalta optimaaliset. Tutkimus käynnistyy alkavana kesänä ja päättyy vuonna 2018. Testit tehdään pääosin kesällä 2017. Pitkä tutkimusaika antaa vastauksia kasvien talvehtimiseen ja yleensäkin menetelmän käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Tutkimuksen tekee insinööri, ympäristötekniikan DI-opiskelija Jukka Pekkanen. Diplomityö syntyy tutkimuksen osana.
Ilkivaltaa rysällä
Jäälinjärven luusuan hoitokalastusrysä on kohdannut ilkivaltaa. Rysä oli tyhjennetty, nielurakenteita väännelty mutkille ja aitaverkko nostettu ylös. Viime päivien saaliin perusteella arvioiden rysässä on ollut useita kymmeniä kiloja kutusärkiä, jotka on päästetty vapaaksi.
Hoitokalastuksella on viranomaisen ja vesialueen omistajan suostumus ja asia on kerrottu rannalla olevalla taululla. Särkikalojen pyynnillä on aivan keskeinen merkitys järven kunnostuksessa. Särkien vähentämisen tarkoitus on tervehdyttää järven ravintoketjua niin, että sini- ja limalevä vähenisi ja kalakanta kehittyisi kiinnostavien saaliskalojen suuntaan. Tämän kevään hoitokalastuksen saalis lähetyy kuuttasataa kiloa.
Yhdistyksen kohteet ovat kohdanneet ilkivaltaa aikaisemminkin. Sen vuoksi on jo päätetty ottaa käyttöön valvontakameroita.
Hoitokalastus alkoi hyvin
Hoitokalastuksen särkisaalis on viikon aikana lähes 500 kiloa. Viikon paras päivä oli keskiviikko, yli 200 kiloa. Saalis on saatu yhdellä rysällä. Nyt pyyntiin on pantu kaksi muuta rysää. Särjen kutu ei vielä ole alkanut. Kaloille ei ole löytynyt hyötykäyttöä ja siksi ne joudutaan toimittamaan biojätteenä Ruskoon.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä keskiviikkoaamun rysäsaalis.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Hoitokalastuskausi alkoi
Särkikalojen vuotuinen rysäpyynti al0itettiin 7. toukokuuta. Särki ei vielä sanottavasti liiku, vaikka muut kalat käynnistelevätkin kutuvaihettaan. Rysästä vapautetaan muut kuin särkikalat. Viime vuonna särkikaloja saatiin runsaat 1500 kiloa. Kaikkiaan Jäälinjärvestä on vuodesta 2011 alkaen pyydetty särkiä yli 6000 kiloa.
Särkikalojen pyynnillä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että haitalliset levät vähenisivät ja petokalakannat (esim. suuret ahvenet) vahvistuisivat. Särjet vapauttavat ravinteita järven pohjasta ja pitävät siten yllä vesistön rehevyyttä.
Alkavana kesänä uusitaan virallinen koekalastus. Siitä nähdään, miten järven kalakanta on muuttunut hoitokalastuksen seurauksena.
Hallitus piti juhlakokouksen
Yhdistys huomioi viisivuotisen taipaleensa kutsumalla hallituksen kokoukseen 3. toukokuuta kaikki, jotka olivat toimineet hallituksessa tai yhdistyksen muissa merkittävissä tehtävissä. Avauspuhenvuorossaan puheenjohtaja Markku Vuolteenaho totesi yhdistyksen fyysisesti mittavat toimenpiteet ja kävi läpi meneillään olevia aktiviteetteja mukaan lukien tutkimukset. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen aktiiveja ja rahoittajia mainiten erityisesti K-Supemarket Jäälin. Yhdistys odottaa vielä parasta palkintoaan: järven vedenlaadun selvää paranemista.
Yhdistys järjestää kaikille avoimen kesätapahtuman merkkivuotensa vuoksi. Tapahtuman suunnitteluun nimettiin työryhmä.
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä: VHY hallitus ptk 3-2016
Kalamäki loistaa Rantapohjan pääkirjoituksessa
Rantapohjan toimittaja Teea Tunturi on vaikuttunut Kalamäestä. Lehden pääkirjoituksessa Teea tuo esiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen viisivuotisen työn, joka yhdistyy Kalamäen alueen vanhaan asutushistoriaan. Kirjoitus on heino ja herkkä kuvaus siitä, millaisiin mietteisiin ulkoilija saattaa Kalamäessä uppoutua. Lue kirjoitus täältä: Rantapohja 260416
Tulva vaihtanut jo Jäälinjärven veden
Jäälinjärven tilavuus tämänhetkisellä vedenkorkeudella on noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Tulvan alkamisen jälkeen vettä on tullut jo 2,4 milj. kuutiometriä.
Nyt vettä tulee noin 140 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Eniten vettä tuli 10. huhtikuuta noin 250 000 kuutiometriä. Tuloveden laatu on silmämääräisesti hyvä, kuten yleensäkin keväisin. Kiintoaineongelma alkaa vasta, kun pohjavedet alkavat tulvan jälkeen purkautua.
Kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä virtaa Kalamäen pääpadon yli
Yhdistys täyttää tänään viisi vuotta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 19. huhtikuuta 2011 Jäälinmajalla. Toimintansa aikana yhdistys on toteuttanut Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta. Niistä suurimmat ovat Kalamäen ja Kokko-ojan haaran kosteikot ja lietteenpoistojärjestelmät, Korteojan kosteikko, Kokkojärvenniityn kosteikko ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue. Muut rakenteet ovat putkipatoja ja pohjakohoumia. Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä on edistetty ja ranta-asukkaiden ympäristötietoisuutta parannettu. Särkikaloja on poistettu Jäälinjärvestä runsaat 6000 kiloa. Vuonna 2014 valmistui nettiversiona Vesienhoidon käsikirja. Kirja on päätetty painattaa paperiversioksi yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Talkootöitä on tehty yli 6000 tuntia.
Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus alkaa olla valmis. Vaikutuksia seurataan tutkimuksilla. Muutokset ovat hitaita ja luonnonolojen vaihtelut vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus kunnostuksella on saavutettu. Toiminta jatkuu seurannalla, rakenteiden ylläpidolla, hoitokalastuksella, tutkimuksilla ja mahdollisilla lisätoimenpiteillä.
Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä. Hallitus pitää juhlakokouksen Jäälinmajalla 3. toukokuuta kokoonpanolla, johon kuuluvat kaikki viiden vuoden aikana hallituksessa toimineet tai muuten keskeiset henkilöt. Juhlakokous päättää yleisölle suunnattavan tapahtuman järjestämisestä.
Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet useat keskeiset viranomais- ja tutkijatahot, ja käytettävissä onkin ollut Suomen paras asiantuntemus. Myös maanomistajien suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen. Yhdistys lausuu parhaat kiitoksensa kaikille yhteistyökumppaneilleen.
Tulovirtaaman huippu jo ohi?
Sulaminen käynnistyi nopeasti viime viikon lopulla, ja tulovirtaaman huippu Jäälinjärveen oli viime sunnuntaina noin 2,9 kuutiometriä sekunnissa. Viime vuoden huippu oli pari viikkoa myöhemmin ja suuruudeltaan 3,2 kuutiometriä sekunnissa. Tällä hetkellä tulovirtaama on noin 2 kuutiometriä sekunnissa. Lähipäivinä tulva todennäköisesti hiipuu yhä, kun yöpakkaset hidastavat sulamista. Jos kovia sateita ei tule, viime sunnuntain virtaama jäänee tämän kevään huippulukemaksi. Patorakenteet toimivat hyvin eikä tulvavesien johtamisessa ole ongelmia.
Kalamäen tulvapato johtaa vedet ohitusuomaan
Kalamäen pääpato on näyttävä ja toimii hyvin. Myös uusi silta-aukko hoitaa tehtävänsä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 