Blogiarkistot
Maastotietoreitin rakentaminen alkoi
Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Lionsin yhteishanke, maastotietoreitti Kalamäestä Koiteliin, on käynnistynyt. Kuluvan vuoden ohjelmassa on noin 600 metrin pitkosten rakentaminen Kalamäen ja Kokkokankaan välille. Pitkosmateriaali saatiin alueelle perjantaina 7.4. Lauantaina puutavara siirrettiin traktorilla useisiin eri pisteisiin ja aloitettiin tavaran siirto kahdella moottorikelkalla suo- ja pehmeikköalueille. Pitkokset rakennetaan vasta kesällä, mutta nyt on tärkeää saada materiaali kohteelle ennen lumien sulamista.
Hanke on kolmivuotinen. Ensin pyritään saamaan kulkuyhteys koko reitille, sen jälkeen varustelu ja viimeksi reitin alkuosan esteettömyysrakenteet. Talkootarve on suuri, koko hankkeessa arviolta noin 1500 tuntia. Tähän tarvitaan mahdollisimman monen jääliläisen panosta.
Pitkospuutarvikkeita siirretään suolle moottorikelkalla
Bioremediaatiorakenteita tehdään
Bioremediaatiotutkimus käynnistyy Kalamäessä heti lumien lähdettyä. Kiinteät rakenteet tehtiin viime kesänä, ja nyt rakennetaan kahdeksan niihin tukeutuvaa lauttaa kasvialustoiksi. Ponttoonit kannattelevat lauttoja, joihin tulee erilaisia alustoja istutettavista kasveista ja tutkimustavoitteista riippuen. Tutkimuksessa käytettävät kasvit ovat järviruoko, osmankäämi, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal. Kasvit siirretään lautoille luonnosta heti kasvukauden alkaessa. Kasvien juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon eri kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä.
Tutkittavana on uusi vedenpuhdistusmentelmä. Tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys menetelmän toimivuudesta ja tuottaa mitoitusarvot menetelmän käytännön soveltamista varten. Keskeiset tutkimukset tehdään tulevana kesänä, ja hanke raportoidaan seuraavana vuonna. Hankkeelle on saatu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoitus. Kaikki tutkimukseen tarvittavat työt tehdään talkoilla.
BR-tutkimuksen kiinteät rakenteet
Kasvilautan puukehää kootaan
Kasvilautan virtauksia ohjataan pressuseinämillä
Talkoopanos kasvoi taas
Vesienhoitoon käytettiin talkootyötä 1425 tuntia vuonna 2016. Talkoisiin osallistui 22 henkilöä. Eniten talkootunteja kului bioremediaatiotutkimuksen valmisteluun, kaikkiaan 325 tuntia. Myös Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen oli suuri työ ja vaati 275 talkootuntia. Kunnossapidon ja hoidon tarve kasvoi, ja tuntimäärä ylitti 200. Vesitutkimuksiin, hoitokalastukseen ja viestintään käytettiin runsaat sata tuntia kuhunkin. Hallintoon kului kokouksineen 275 tuntia. Talkootuntimäärä kohteittain on katsottavana täältä: Talkoot 2016.
Talkootuntien määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran. Ennätysvuosi oli 2014, jolloin tuntimäärä nousi 1700:aan. Tuolloin tuotettiin mm. Vesienhoidon käsikirja. Muina vuosina tuntimäärä on vaihdellut 1130 – 1588:aan. Vuodesta 2011 alkaen talkootöitä on tehty yhteensä noin 8000 tuntia. Talkootuntien vuosittainen kertymä näkyy täältä: Talkoot 2011-2016.
Hyvää joulua!
Yhdistys täytti viime keväänä viisi vuotta. Jäälinjärven valuma-alueelle alun perin suunniteltu rakennusohjelma saatiin päätökseen. Luonnon mukautumista uusiin rakenteisiin seurataan ja vaikuttavuutta tutkitaan. Kiintoaineongelman mittavuus on tullut esiin, ja toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan. Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi. Sinilevää ei viime kesänä todettu.
Oulun seudun ympäristötoimi myönsi yhdistykselle kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys toivottaa jäsenilleen ja kaikille yhdistyksen toimintaa seuraaville oikein rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2017.
Jäsentiedote 1/2016
Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.
Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!
Yhdistys ilmaisi huolensa kaupunkirakentamisen vaikutuksista vesistöön
Yhdistys on lähettänyt Oulun kaupungille huolenilmauksen, jossa kiinnitetään huomiota pohjaveden alentamiseen erilaisissa rakentamishankkeissa. Yhdistyksen saaman käsityksen mukaan alueella sijaitsee yleisesti rikkipitoisia maita, jotka aiheuttavat metallien irtoamista, jos pohjaveden pintaa lasketaan. Näkemystään yhdistys perustelee Jäälinjärven tulovesien massiivisella kiintoaineilmiöllä, jonka taustalla on mitä ilmeisimmin pohjavesien alentaminen valuma-alueella. Pohjaveden alentaminen on kaupunkirakentamisessa yleistä. Yhdistys on tehnyt Suomen ympäristökeskukselle aloitteen tieteellisen tutkimuksen käynnistämisestä aiheesta. Yhdistys toivoo kaupungilta yhteistoimintaa ja tutkimukseen osallistumista. Kirjoitukseen on liitetty linkki Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä käyttöön
Viime maaliskuussa Kokko-ojan haaraan rakennettu lietteenpoistojärjestelmä on otettu käyttöön. Osa maarakenteista jouduttiin tekemään jäätyneen suon päälle. Vettä ei voitu nostaa ennenkuin jäät penkereiden alla ovat sulaneet ja rakenteet hakeutuneet lopulliseen muotoonsa. Kevättulva aiheutti joitakin syöpymiä, jotka myös piti korjata ennnen käyttöönottoa. Nyt syöpymät on korjattu ja Saarisenojan pääpato ja Kokko-ojan pato on suljettu. Vesi virtaa lietteenkeruualtaan kautta ja poistuu pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Ylärinteeseen rakennettu lietteenkuivausallas otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun lietettä poistetaan keruualtaasta pumppaamalla.
Kokko-ojan haaran järjestely on viimeinen Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltu iso vesienhoitorakenne. Tästä eteenpäin rakenteita on tarpeen käyttää, hoitaa ja pitää kunnossa. Vaikuttavuutta seurataan vesianalyyseillä lähivuosien ajan, sillä vesiympäristön sopeutuminen muutettuun tilaan kestää pitkään.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää
Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on puustokaistaleen takana. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle.
Yhdistys täyttää tänään viisi vuotta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 19. huhtikuuta 2011 Jäälinmajalla. Toimintansa aikana yhdistys on toteuttanut Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta. Niistä suurimmat ovat Kalamäen ja Kokko-ojan haaran kosteikot ja lietteenpoistojärjestelmät, Korteojan kosteikko, Kokkojärvenniityn kosteikko ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue. Muut rakenteet ovat putkipatoja ja pohjakohoumia. Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä on edistetty ja ranta-asukkaiden ympäristötietoisuutta parannettu. Särkikaloja on poistettu Jäälinjärvestä runsaat 6000 kiloa. Vuonna 2014 valmistui nettiversiona Vesienhoidon käsikirja. Kirja on päätetty painattaa paperiversioksi yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Talkootöitä on tehty yli 6000 tuntia.
Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus alkaa olla valmis. Vaikutuksia seurataan tutkimuksilla. Muutokset ovat hitaita ja luonnonolojen vaihtelut vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus kunnostuksella on saavutettu. Toiminta jatkuu seurannalla, rakenteiden ylläpidolla, hoitokalastuksella, tutkimuksilla ja mahdollisilla lisätoimenpiteillä.
Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä. Hallitus pitää juhlakokouksen Jäälinmajalla 3. toukokuuta kokoonpanolla, johon kuuluvat kaikki viiden vuoden aikana hallituksessa toimineet tai muuten keskeiset henkilöt. Juhlakokous päättää yleisölle suunnattavan tapahtuman järjestämisestä.
Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet useat keskeiset viranomais- ja tutkijatahot, ja käytettävissä onkin ollut Suomen paras asiantuntemus. Myös maanomistajien suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen. Yhdistys lausuu parhaat kiitoksensa kaikille yhteistyökumppaneilleen.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä valmis
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän sillat valmistuivat tänään. Lietteenkeruualtaan ja lietteenkuivatusaltaiden patojen yli rakennettiin hoitosillat. Kokko-ojan yli rakennettiin mönkijällä ja moottorikelkalla kuljettava silta ojan takana sijaitsevien vesienhoitokohteiden huoltoa, tarkkailua ja ylläpitoa varten. Kokko-ojan haaran rakenteet ovat valmiit otettavaksi käyttöön. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kesällä, kun jäät kaikkien maarakenteiden alta ovat sulaneet ja virtaukset voivat toimia suunnitellulla tavalla.
Kosteikkoaluetta pyritään vielä siistimään ja ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan pois. Kesäaikaiselle huoltoreitille rakennetaan myöhemmin vielä yksi silta suuren metsäojan yli.
Kokko-ojan silta
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa
Etualalla lietteenkuivatusaltaan patosilta ja taustalla lietteenkeruualtaan patosilta. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava
Kokko-ojan haaran vesirakenteet valmiit
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän maa- ja patorakenteet valmistuivat tänään. Käyttöönoton jälkeen Saarisenojan vesi ohjautuu uutta uomaa pitkin lietteenkeruualtaaseen, mistä se palaa pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Lietekertymä poisteteen altaasta pumppaamalla. Sitä varten rakennettiin ylemmäksi rinteeseen lietteenkuivausallas, johon lietteinen vesi pumpataan. Pumppauksen ajaksi lietteenkeruualtaan pato suljetaan ja virtaus ohjataan pääpadon avulla lietealtaan ohi suoraan vanhaan uomaan.
Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kesällä, sillä osa maarakenteista on tehty jäätyneen suon päälle. Järjestelmä toimii vasta, kun kaikki jäät ovat sulaneet.
Intensiivivaihe kesti vajaan viikon. Tämän jälkeen rakennetaan vielä neljä siltaa patojen ja uomien yli. Kantavat rakenteet ovat paikalla, mutta niiden asentaminen vaatii vielä käsityötä. Siltojen kannet tehdään lopuksi.
Vesi ohjataan aiemmin rakenntulla pääpadolla uuteeen uomaan (kuvassa oikealla)
Uusi uoma johtaa lietteenkeruualtaaseen, jonka pato näkyy kuvan oikeassa reunassa
Lietteenkeuruuallas. Käyttöönoton jälkeen vesi nousee altaassa ja siihen johtavassa uomassa noin 60 senttiä
Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lietteenkuivausallas, johon liete pumpataan oikealla näkyvästä lietteenkeruualtaasta
