Blogiarkistot
Viemäri on edennyt hyvin
Jäälinjärven kaakkoisrannan viemärihanke on edennyt hyvin. Runkojohto alkaa olla valmis, ja viemäri toimii jo yli kymmenellä kiinteistöllä. Taloliittymiä rakennetaan vielä, joskin osa niistä siirtyy tulevalle keväälle parempien kelien aikaan. Liittyjiäkin on tullut vielä lisää työn edistyessä. Erityisiä ongelmia ei ole ilmaantunut.
Vesienhoidon käsikirja julkaistu
Yhdistyksen EAKR-hankkeena tuottama Vesienhoidon käsikirja on valmistunut. Nettikäsikirja avautuu viereisestä linkistä tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
Käsikirjaan on koottu kaikki yhdistyksen tähänastiset kokemukset vesistön kunnostuksesta. Tällaista toimijalähtöistä kuvausta ei ole aikaisemmin tehty, vaikkakin tutkijoiden ja viranomaisten näkökulmasta aihepiiriä on tarkasteltu. Käsikirja on laaja; pdf-versiossa on liitteineen 174 sivua. Dokumentointi on hyvin monipuolista ja seikkaperäistä ja teksti helppolukuista. Liitteinä on esitetty mm. asiakirjamalleja vesistökunnostuksessa tarvittavista sopimuksista, tarjouspyynnöistä ja tilauksista. Ohjausryhmässä on ollut alan tutkijoita ja viranomaisia. Käsikirjasta uskotaan olevan hyötyä laajalti niille ihmisille, jotka pohtivat vesistön kunnostusta omatoimisesti.
Työ on tehty pääasiassa ”omin voimin”. Käsikirjan sisältöä on todennettu rakentamalla hankkeen yhteydessä Jäälinjärven valuma-alueelle Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot. Kaikkiaan yhdistyksellä on toiminnassa seitsemän vesienhoitorakennetta. Suurin suunniteltu hanke, Kalamäen kosteikko, alkaa toteutua talven tullen. Valuma-alueen kunnostusrakenteiden lisäksi yhdistys on harjoittanut Jäälinjärven hoitokalastusta ja jatkaa sitä.
Lehdistötiedote käsikirjasta on täällä: Lehdistötiedote 251114
Suunnittelijat näkivät töitään
Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.
Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012
Viemärityöt ovat käynnissä
Heikkisentien alueen runkoviemärin rakentaminen on käynnissä. Oulun Vesi on pyytänyt tarjoukset kiinteistöpumppaamoista. Yhdistys on pyytänyt liittyjien puolesta tarjoukset kiinteistöliittymien rakentamisesta ja pumppaamoiden asentamisesta. Toimittajat valitaan sen jälkeen kun finalistien kanssa on käyty tarkentavat neuvottelut.
Tarjous kiinteistöliittymästä ei sido liittyjiä. Kukin voi toteuttaa liittymänsä haluamallaan tavalla, kunhan OulunVesi voi todeta järjestelyn toimivaksi. Jos liittyjä hyväksyy tarjouksen, hän sitoutuu siihen allekirjoituksellaan. Urakoitsija laskuttaa suoraan liittyjää. Voittaneen tarjouksen yksityiskohtainen sisältö kerrotaan liittyjille sen jälkeen kun ratkaisut on tehty. Asiasta voidaan keskustella Heikkisentien tiekunnan kokouksen yhteydessä 8. syyskuuta.
Valokuitulaajakaistasta jaetaan asukkaille kiireellinen tiedote 20.8. Jos valokuitu halutaan asentaa viemärikaivantoon, tieto liittyjien määrästä on saatava viikon kuluessa. Maksuttomat kaivutyöt suunnilleen puolittavat liittymän hinnan siitä mitä sen toteuttaminen maksaisi muulloin.
Viemärin rakentaminen alkaa
Oulun Vesi käynnistää Heikkisentien alueen viemärin runkojohdon rakentamisen elokuun alkupäivinä, ja työn on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä. Uraauurtavaa on, että samaan kaivantoon pyritään asentamaan Oulun Energian sähkönsiirtojohto ja OLKAn (Oulunseudun Laajakaista) valkokuitukaapeli. OLKAn kaapelilla varaudutaan nopean tiedonsiirtoyhteyden aikaan saamiseen lähitulevaisuudessa. OLKA ottanee yhteyttä mahdollisiin liittyjiin lähiaikoina.
Kiinteistöliittymien rakentaminen ja kiinteistökohtaiset pumppaamot jäävät liittyjien toteutusvastuulle. Kesäkuussa pidetyn asukaskokouksen toiveena oli yhteishankinta niin, että liittymä tulisi kiinteistöön ”avaimet käteen” -periaatteella. Sen vuoksi Kiimingin – Jäälin vesienhoitotyhdistys pyytää liittyjien puolesta tarjoukset kiinteistöliittymien rakentamisesta. Yhdistys ei ole sopimusosapuoli, vaan kukin liittyjä voi itsenäisesti päättää tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hyväksyessään tarjouksen liittyjä sitoutuu maksamaan urakoitsijalle liittymän kustannukset tarjouksen mukaisilla yksikköhinnoilla. Kiinteistön omistaja voi näin sopia urakoitsijan kanssa esim. johdon linjauksesta, mahdollisesta lämmöneristyksestä kaivusyvyyden pienentämiseksi, saattolämmityskaapelin asentamisesta ym. kiinteistökohtaisista erityispiirteistä. Oulun Vesi hankkinee kiinteistöpumppaamot ja laskuttaa ne liittyjiltä.
Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015
Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.
Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.
Talvityöt onnistuivat yli odotusten
Talvirakentaminen saatiin konetöiden osalta päätökseen 31. maaliskuuta. Viikon ja päivän kuluessa rakennettiin Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, kunnostettiin kaksi putkipatoa ja rakennettiin uudelleen Kokko-ojan haaran syöpynyt pato. Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet sijaitsivat sellaisilla pehmeiköillä, joilla liikkumien sulan kauden aikaan on jokseenkin mahdotonta. Talven heikoista jäätymisolosuhteista huolimatta kaikki suunnitellut kohteet voitiin toteuttaa urakoitsijan hyvän kaluston ja erinomaisen osaamisen ansiosta.
Kolmessa kohteessa on paljon käsityönä tehtävää jälkityötä ja viimeistelyä. Nämä työt on tehtävä ennen kevätsulamista. Talkoopanosta tarvitaan siis edelleen. Jos Sinulla suinkin on mahdollista osallistua, ilmoittaudu Kari Tirille, p. 0400 586 776, sähköp. kari.tiri@gmail.com. Tähänastinen talkooporukka on kuormittunut suhteettomasti, joten harteiden leventäminen tekisi todella hyvää.
Kokko-ojan haaran uusittu pato
Kaleva julkaisi näyttävän jutun Jäälin vesienhoidosta
Kalevan kirjoitti 29. maaliskuuta vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoiminnasta. Jutun pääpaino on Korteojan kosteikon rakentamisessa, mutta myös muuta toimintaa ja muita kohteita on artikkelissa kuvattu. Jutun löydät täältä: Kaleva 290314.
Talvirakentaminen alkoi
Talvirakentamiskohteille päästiin huonoista jäätymisoloista huolimatta 24.3.2014. Maarakennusliike J Päkkilän karavaani, johon kuului huoltoauton lisäksi lavetilla oleva kaivinkone ja kuorma-auton lavalla kulkeneet kolme suurta kaivuulavaa, rantautui työmaalle aikaisin aamulla. Puoleen päivään mennessä ”Haisunsuonojan” syöpynyt putkipato oli korjattu. Sen jälkeen siirryttiin Kokkojärvenniityn kosteikon rakentamiseen.
Suurin jännityskohde oli koneiden liikkuminen suolla, joka sulan kauden aikaan on hyllyvässä tilassa. Jäädytetyn turvekerroksen paksuus oli vain 30 – 35 senttiä. Mitään kantavuusongelmia ei kuitenkaan ollut ainakaan siirtymisvaiheessa. Itse kaivutyössä lisäkantavuutta hankitaan koneen alla käytettävillä kaivuulavoilla.
Kokkojärvenniityltä siirrytään Korteojalle, minkä jälkeen käsitellään vielä kaksi kunnostuskohdetta.
Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös
Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.
Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 