Blogiarkistot
Rantapohja kertoi Kalamäen viimeistelystä
Rantapohja luonnehtii Kalamäen kosteikkoa upeaksi. Lehti innostaa jääliläisiä ulkoilemaan alueella toteamalla, että järven pääsee nyt kiertämään myös tulva-aikana. Lue juttu täältä: Rantapohja 080915
Kalamäen pato ja tulva-aukon silta valmistuivat
Kalamäen työt ovat jatkuneet ongelmitta. Maapadon muotoilu ja kiviverhous valmistuivat torstaina, samoin lisätulva-aukon silta. Vesi alkaa virrata padon yli ensi viikolla, kun lietteenkeruuallas on tyhjennetty. Konetöitä jatketaan vielä perjantaina. Talkootöitä jatketaan rakentamalla vanhaan ”isännättömään” siltaan uudet kaiteet. Ylivuotopadon eroosiosuojausta parannetaan ja muutamia puuttuvia rakenteiden osia asennetaan. Sen jälkeen tehdään loppusiivous.
Patoa valmistuu
Otto naulaa uuden sillan kansilankkuja
Valmis pato
Pato ja silta valmiina
Kalamäen viimeistely käynnissä
Työt Kalamäen kosteikolla jatkuivat talvirakentamisen jälkeen tiistaina 1.9. Perusedellytys on virtaamien pienentyminen pitkälle elokuuta jatkuneen tulvan jälkeen. Keskiviikkoiltaan mennessä on rakennettu lietteenpumppausreitti läheiselle suoalueelle, tuettu lietteekeruualtaan ylempi pato, korotettu Kalamäen tie painumisen jälkeen suunnittelukorkeuteen, tasoitettu läjytysalueet ja aloitettu lisätulva-aukon rakentaminen. Seuraavaksi muotoillaan sillan yläpuolella oleva tiepenger padoksi ja verhoillaan kivillä sekä rakennetaan puusilta lisätulva-aukon yli. Kosteikkoalueen yläpäässä kunnostetaan vielä joitakin rakenteita. Konetyöt valmistuvat tällä viikolla.
Rakennustöiden valmistuttua lietteenkeruuallas tyhjennetään ensimmäisen kerran pumppaamalla. Sen perustella voidaan tehdä päätelmiä lietteenkeruujärjestelmän toimivuudesta. Pumppauksen päätyttyä vesi nostetaan lopulliseen korkeuteen ja padon ohitusputki suljetaan, jolloin vesi alkaa virrata kivipadon yli.
Lisätulva-aukon välipilareita pystytetään
Hallitus jalkautui Kalamäkeen
Yhdistyksen hallitus valmistautuu Kalamäen kosteikon viimeistelytöihin tulvan lopultakin laskiessa. Hallitus tutustui Kalamäen rakentamiskohteisiin paikalla ja piti sen jälkeen kokouksensa nuotion ääressä. Hankkeiden vaikuttavuudesta on saatu rohkaisevia vesianalyysituloksia, joskaan vesienhoitorakenteiden teho ei tällaisilla tulvilla alkuunkaan riitä ongelmien poistamiseen. Lisäksi hallitus käsitteli viestintään liittyviä asioita. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Hallitus pöytäkirja 6-2015
Jäälinsoutu kiinnosti monia
Yhdistys oli näkyvästi esillä Jäälin asukasyhdistyksen järjestämässä soututapahtumassa. Yhdistyksen joukkue sijoittui kirkkovenesoudussa toiseksi. Voiton vei Kutteritien Huopaajat. Vesienhoidosta kerrottiin esittelypisteessä. Erityisteemoina olivat koko kesän jatkunut tulva sekä kosteikkojen vaikuttavuustutkimukset. Asiasta kertovat graafit voit katsota täältä: Tarkkailutuloksia . Eri pisteitä otettuja vesinäytteitä oli esillä. Yhdistyksen esittelyvideo pyöri nonstop-esityksenä.
Soututapahtuman ohjelma oli kokonaisuutena monipuolinen. Aluella esiintyi taikuri, lapset voivat telmiä pomppulinnassa, Kiimingin harmonikkakerho viihdytti ja ravitsemuksesta huolehtivat sekä Jäälin asukasyhdistys että Jäälinmajan väki. Tapahtuman kruunasi koko kesän paras sää.
Alkukesän tulovesimäärä valtavan suuri
Jäälinjärven vesi on nyt hyvin sameaa. Järveen on alkukesän aikana tullut moninkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna. Tavallisesti Jäälinjärven vesi on kevättulvan jälkeen melko kirkasta. Kesän mittaan järveen tulee ruskeaa vettä, joka sisältää paljon kiintoainesta. Sitä mukaa kun vesi järvessä vaihtuu, myös järven vesi muuttuu tummemmaksi. Tänä kesänä järven vesi on vaihtunut kesäkuun alusta lähtien jo kahteen kertaan, joten järvi on täynnä heikkolaatuista ojavettä. Osaltaan veden ilmettä heikentävät myös kuusen ruosteen laskeumat. Analyysitulosten mukaan uudet kosteikot näyttäisivät toimivan, mutta tällaisissa olosuhteissa ne eivät alkuunkaan riitä tulevien vesien puhdistamiseen. Tulovesimäärän kertymät viime vuosilta näet täältä Tulovesimäärä Jäälinjärveen
Jäälin vesien hoitoa esiteltiin Kuusamon mökkiläisille
Satakunta mökkiläistä eri puolilta Kuusamoa kokoontui 1. elokuuta Kuusamohotelliin Kuusamon kaupungin ja Mökkiläistoimikunnan järjestämään mökkiläistapahtumaan. Teemoina olivat vesien hoito ja yleiskaava. Jäälin vesien hoitoa esiteltiin esimerkkitoimintana. Esittely koostui videosta, lyhyestä sanallisesta esittelystä sekä keskustelusta esittelypisteessä.
Kuusamon mökkiläiset saivat tietoa Jäälin vesein hoidosta
Jäälinjärvi ruskeana
Jäälinjärven peilityyni pinta peittyi torstai-iltana lähes kauttaaltaan ruskeaan kalvoon. Lähempää katsottaessa pinnalla leijui ruskeita hiutaleita, jotka heijastivat väriä. Kysymys on mitä ilmeisimmin kuusissa voimakkaana esiintyvästä suopursuruosteesta, joka laskeutui järven pinnalle sateen seurauksena. Ruoste ei ole vaarallinen ihmisille eikä luonnolle, mutta ilmiönä se on vaikuttava.
Järven pinta muuttui ruskeaksi.
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Ennätyksellinen hoitokalasaalis
Jäälinjärven särkikalojen pyynti onnistui erinomaisesti. Kevään ja alkukesän saalista kertyi yhteensä 1346 kiloa. Pääosa siitä on merestä noussutta kutusärkeä. On ilmeistä, että tämä näkyy Jäälinjärven särkikannassa. Jo aiempina kesinä muutos on näkynyt kalastustutkimuksissa, vaikka saaliit ovat tyypillisesti jääneet noin kolmaosaan tämänkesäisestä.
Särkien vähentämisen tarvoitteena on lisätä järven petokalakantoja, erityisesti ahventa. Tämän toivotaan vaikuttavan ravintoketjuun niin, että myös haitalliset levät vähenisivät. Särkikalat myös rehevöittävät järveä pöyhimällä pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palaavat vesikiertoon.
Valtaosa särjistä on jouduttu toimittamaan jätekeskukseen kompostoivaksi. Joitakin särkikalaravinnon käyttäjiä on kuitenkin ilmaantunut.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 