Blogiarkistot
Jäälin vesien kunnostus Oulu Radiossa
Oulu Radio lähetti Jäälin vesien hoidosta varttitunnin haastattelun, jossa toimittaja Arto Veränkorva selvitteli asiaa Birger Ylisaukko-ojan kanssa. Jutussa käytiin monipuolisesti läpi ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, rahoitus sekä yhdistyksen toiminta yleensä. Toimittaja korosti valtakunnallista edelläkävijäasemaa. Myös Oulu Radion nettisivuilla on aiheesta lyhyt juttu, joka painottuu hieman toisin kuin radiojuttu. Löydät sen osoitteesta http://yle.fi/uutiset/limaleva_katosi_jaalinjarvesta/6893814
Limalevää sadasosa aikaisemmasta
Syyskuun alussa otetussa näytteessä Jäälinjärven vedessä oli limalevää 16 mikrogrammaa litrassa eli noin sadasosa kahden vuoden takaiseen, samaan vuoden aikaan otettuun näytteeseen verrattuna. Uimarien havainnot kertovat, että limalevää on koko kesän ollut huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Kunnon selitystä ilmiölle ei ole. Kuten jo aikaisemmin pohdiskeltiin, särkien vähentäminen olisi saattanut lisätä suurikokoisia vesikirppuja, jotka puolestaan syövät limalevää. Toisaalta limalevän mystistä vähenemistä on ilmennyt myös joissakin muissa järvissä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia uintikesiä, jolloin toivottavasti käytössä on sekä viemäröinti että nykyistä enemmän vesienhoitorakenteita.
Limalevää vähemmän?
Jäälinjärven uimareiden pahin vitsaus on vedessä oleva limalevä. Uidessa ihon pintaan tarttuu limaa, johon pohjalle laskeutuneet kiintoainehiukkaset tarttuvat, kun uimari niitä pöyhii. Uimareiden tämän kesän kokemukset viittaavat siihen, että limalevää olisi nyt tavallista vähemmän. Analyysituloksia ei vielä ole. Ei ole todennäköistä, että yhdistyksen tähänastiset toimet olisivat vielä ehtineet vaikuttaa asiaan merkittävästi. Särkien vähentämien saattaa tosin lisätä suuria vesikirppuja, jotka syövät limalevää. Ratkiaisevaa parannusta asiaan odotetaan Jäälinjärven koillispuolen jätevesien viemäröinnistä.
Rysä tämän kesän paras särkipyydys
Ammattikalastajat ovat todenneet, että Jäälinjärven särkikanta lisääntyy pääasiassa Jäälinojan kautta vaeltavista särkiemoista. Kutuvaellukselle nousevia särkiä on pyydetty Jäälinojan niskalta yhdistyksen rysällä runsaat 300 kiloa. Järvelle viritetty paunetti (isorysä) ei sen sijaan tuottanut toivottua tulosta. Veden lämmettyä nopeasti pyydyksen limoittuminen oli voimakasta. Paunetti oli pyynnissä vajaan kuukauden, ja sen paikkaa vaihdettiin kerran. Paunettipyynnin saaliiksi tuli noin sata kiloa. Kesän tähänastinen kokonaissaalis on 440 kiloa.
Ammattikalastajien käsityksen mukaan Jäälinjärven tehokalastus on erityisen vaikeaa. Hyvä saalis edellyttäisi kalojen parveutumista. Jäälinjärvessä särkikalat eivät parveudu, koska vesi on tummaa eikä vesi kerrostu riittävästi, kun syvänteitä ei ole ja järven pohjan muoto on hyvin tasainen. Pohdittavana on muutaman rysän hankkiminen jatkossa.
Särkikalat vaikuttavat järven ekologiaan monella tavalla. Suuri särkikanta pöyhii järven pohjaa ja estää ravinteiden sedimentoitumista. Järven ravintoketju kaipaisi suuria vesikirppuja, jotka söisivät limalevää, mutta vesikirppujen määrä ei kasva, koska särjet syövät ne. Särkisaaliin myötä järvestä poistuu ravinteita. Petokalakantojen vahvistuminen olisi tarpeen niin ekologian kuin kalastuksenkin kannalta. Esimerkiksi ahven muuttuu petokalaksi noin 15 sentin koossa, ja se puolestaan pitää osaltaan kurissa särkikantaa.
Jäälinjärvessä on tehty viralliset koekalastukset vuosina 2005 ja 2011. Tulokset on raportoitu aiemmin tällä sivustolla. Seuraava koekalastus pyritään tekemään parin vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, onko kalakannan rakenteessa havaittavissa muutoksia. Vinoutumien oikaisu vie joka tapauksessa aikaa.
Tehopyydys hoitokalastukseen
Jäälinjärven koillisrannalle on asennettu paunetti pyytämään särkikaloja. Paunetti on päältä avoin isorysä, jonka kokonaispituus on lähes sata metriä. Rysän kalapesä on pituudeltaan kahdeksan metriä ja leveydeltään 4 metriä. Kalapesä on paksulankaista havasverkkoa, jonka silmäkoko on kuusi millimetriä.
Paunetti on pyynnissä kesäkuun lopulle. Rysään päätyvät petokalat vapautetaan ja vain särkikalat poistetaan järvestä.
Yhdistys järjestää kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua rysän kokemiseen Oulun päivien yhteydessä 17. kesäkuuta klo 18.
Yhdistys esittäytyy Oulun Päivillä
Yhdistys tarjoaa kaikille oululaisille mahdollisuuden tutustua Jäälin vesien kunnostukseen osana Oulun Päivien ohjelmaa. Jäälinjärveen asennetaan kesän alussa paunetti (päältä avoin isorysä), joka käydään kokemassa yhdessä vieraiden kanssa. Sen jälkeen esitellään yhdistyksen toimintaa yleisesti. Lopuksi kiinnostuneet voivat tutustua Kokko-ojan haarassa toteutettuihin vesienhoitorakenteisiin. Ajankohta on maanantai 17.6.2013 klo 18. Kokoontumispaikka on Jäälinmajan ranta osoitteessa Rantakuja 10, Jääli.
Hallituksen kokous 1/2013: vuosikokous pidetään 25.3.
HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013
Aika: 28.2.2013 klo 18.00 Read the rest of this entry
Rantapohja: Jäälin vesistä esimerkkitapaus
Rantapohja uutisoi taas näyttävästi Jäälin vesien kunnostuksesta. Juttuun inspiroi Kaisa Savolaisen diplomityö, jossa koko Jäälinojan vesistön tilaa ja kunnostusta on käsitelty laajasti ja monipuolisesti. Jutun löydät täältä: Rantapohja 100113
Jäsentiedote 1/2013
Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013
”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis
Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta. Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.
Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.
Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.
Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.
Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 