Mikä arvo hyväkuntoisella vesistöllä – yhteistutkimus Kellon ja SYKEn kanssa
Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Kellon kyläyhdistyksen kanssa tehdään kyselytutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, miten Kellon – Jäälin välisen alueen asukkaat käyttävät läheistä vesistöä, mitä he tietävät käynnistyneistä kunnostushankkeista ja miten he olisivat itse valmiita osallistumaan kunnostukseen. Kysymys on Kalimenjoen vesistön valuma-alueesta kokonaisuutena, johon Jäälinoja ja Jäälinjärvi kuuluvat. Alueella asuu kakkiaan 12 000 ihmistä, pääasiassa Jäälissä, Hönttämäessä ja Kellossa.
Kysymyslomake lähetetään 1700 talouteen marraskuun alussa. Tuloksia on odotettavissa ensi vuoden puolella. Asialle on eduksi, jos kaikki kyselyn saaneet täyttäisivät lomakkeen. Palkintojakin on!
Lue Kalevan uutinen aiheesta täältä: Kaleva 311012.
Rantapohjan erinomainen juttu aiheesta löytyy täältä: Rantapohja 061112
Vesienhoitorakenteet ”paketissa”
Yhdistyken ensimmäiset vesienhoitorakenteet tehtiin kuluvana syksynä. Rakenteet sijoittuvat laajalle alueella Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella. Kokko-ojan haaraan rakennettiin kaksi säätö- ja sulkupatoa ja 150 metriä suisteita, joiden tarkoitus on levittää vesi uoman rannalla olevalla ”tulvahyllylle”, mistä vesi palaa hitaasti virraten ja suotautumalla takaisin uomaan. Saarisenojanniityllä toteutettiin mittava pintavalutusjärjestely. Lisäksi rakennettiin kaksi putkipatoa, jotka tasaavat virtaamavaihteluita ja poistavat kiintoainesta.
Toteutus onnistui yli odotusten. Konetyö kesti runsaan viikon. Talkootöitä tehtiin paljon ja tehokkaasti, mistä kiitos kaikille osanottajille. Rankka syystulva syövytti putkipatojen täyttöjä, ja niitä joudutaan korjaamaan tulevana kesänä. Myös viimeistelyä riittää ensi kesällekin.
Katso diasarja rakenteista täältä: Vesienhoitorakenteet 2012
Vesienhoitotoimikunta kokoontui ja tutustui rakenteisiin maastossa
KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2012
Aika 18.10.2012 klo 10
Paikka Jäälinmaja, Jääli Read the rest of this entry
Pintavalutus toimii erinomaisesti
Saarisenojanniityn pintavalutuskenttä otettiin käyttöön 27. syyskuuta. Saarisenojan vedet johdetaan pintavalutusalueen yläreunaan vaakasuoralla jako-ojalla, mistä vesi valuu kaltevan suoalueen pintaa pitkin kohti Saarisenojan luonnonuomaa. Runsaiden sateiden seurauksena vettä tulee pintavalutuskentälle paljon. Mielenkiintoista on, että virtausta suoalueella ei juuri havaitse. Kentän alareunalla vesi nopeasti kokoontuu yhteen ja Saarisenoja ”alkaa”. Pintavalutuksen kautta kulkenut vesi on väriltään tummaa mutta hyvin puhtaan oloista. Aistinvarainen näkösyvyys on selvästi suurempi kuin ojan alaosalla. Pintavalutusalueena toimivan suon pinta-ala on noin viisi hehtaaria.
Jako-oja levittää veden tasaisesti laajalle suoalueelle
- Vesi virtaa hiljalleen kaltevan suon pintaa pitkin. Jako-oja sijaitsee kuvan taustamaastossa
- Pintavalutus muuttuu Saarisenojaksi
- Puhdistunutta virtavettä…
- …uomassaan
Rantapohja: ”Tuhansia talkootunteja…”
Paikallislehti Rantapohja julkaisi kattavan artikkelin vesienhoidosta otsikolla ”Tuhansia talkootunteja Jäälin vesien hyväksi”. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 041012. Kyseinen Rantapohjan numero jaettiin kaikkiin Kiimingin kunnan talouksiin. Lisäksi Rantapohjan levikkialuetta ovat useat kunnat Oulun pohjois- ja itäpuolella.
Kaleva kirjoitti kattavasti kunnostuksista
Kaleva julkaisi 3.10.2012 monipuolisen jutun Jäälinojan valuma-alueen kunnostuksista. Lue juttu täältä: Kaleva 031012
Särkikaloja vähennettiin taas
Ammattilaisten nuottasaalis oli tämän syksyn kaksipäiväisessä hoitokalastuksessa 600 kiloa särkeä ja pientä lahnaa. Viime vuoteen verrattuna saalis oli vaatimaton, noin neljäsosa. Silti se on merkittävä. Se vastaa ainakin puolta Jäälinjärven vuotuisesta kalankasvusta. Ensimmäisen päivän työstä puolet meni hukkaan, kun nuotta tarttui merkitsemättömään lämmönkeräysputkeen. Saaliskalat olivat nyt selvästi suurempia kuin vuosi sitten.
Yhdistyksen oma rysäsaalis kesän ajalta on noin kaksisataa kiloa särkikaloja. Puolet siitä saatiin Jäälinojan niskalta kutuvaelluksen aikana ja toinen puoli vähitellen kesän kuluessa. Kesäsaaliskalojen koko oli pieni ja kappaleluku vastaavasti suuri.
Historiallinen hetki: vesi palautettiin Saarisenojaan
Saarisenoja on kuivatettu Saarisenojanniityn kohdalta puoli vuosisataa sitten. Tänään torstaina 27.9.2012 klo 12.02 vesi käännettiin takaisin Saarisenojan luonnonuomaan – tosin olennaisesti toisella tavalla kuin luonto oli sen aikanaan järjestänyt.
Kuivuneen luonnonuoman yläosaan rakennettiin mittava vesilintu- ja laskeutusallas. Siitä vesi jatkaa matkaansa läheisen suon yläreunaan kaivettuun jako-ojaan, joka ei johda mihinkään vaan levittää virtaavan veden kaltevan suon yläreunaan noin 300 metrin matkalle. Siitä vesi suotautuu suon pinnalla olevan kasvillisuuden ja turvekerroksen kautta satojen metrien matkan alapuolella olevaan, aiemmin kuivuneeseen luonnonuomaan. Pintavalutuksen tarkoitus on pidättää vedessä olevia epäpuhtauksia suoalueelle, missä kasvillisuus voi niitä hyödyntää.
Saarisenojanniityn pintavalutus on tärkeä osa kuluvana vuonna tehtävistä vesienhoitorakenteista. Hanketta edelsi patojen ja suisteiden rakentaminen Kokko-ojan haaraan. Lisäksi on rakennettu kaksi putkipatoa tasaamaan ojaston virtaamavaihteluita. Rakentamisen intensiivivaihe kaivinkonetta käyttäen kesti runsaan viikon. Talkootöissä oli koko rakentamisen ajan 2 – 4 miestä. Erikseen on tehty siistimistöitä suuremmilla porukoilla, ja niitä jatketaan vielä konetöiden päätyttyä.
Suunnitelmat ovat nähtävissä kokonaisuudessaan sivuston Vesien hoito -osiosta.
Katso video: https://dl.dropbox.com/u/75409109/KosteikonViimeistely.m4v
Saarisenojan vesi on käännetty
- Pintavalutuksen jako-oja. Vesi imeytyy oikealla olevan suon pintaan.
- Saarisenojan lintuvesi- ja laskeutusallas on juuri valmistunut – vesi nousee
-
- Tyytyväiset vesimiehet
- Ihmeiden tekijät: Kalle ja kaivinkone
-
Rakentaminen alkoi hyvin
Kokko-ojan haaran suisteiden ”raakatyövaihe” on valmistunut. Kone saapui kohteelle keskiviikkona 19.8. iltapäivällä. Perjantai-iltaan mennessä oli saatu rakennetuksi kaksi hirsirakenteista suistepatoa sekä Saarisenojan ja Kokko-ojan säätö- ja sulkupadot. Suisteet ovat kahden hirren korkuisia, ja niiden yhteispituus on 150 metriä. Rakentamisen ajan talkoovahvuus on ollut neljä miestä. Suisteiden tarkoitus on levittää Kokko-ojan ja Saarisenojan vesi virtaamaan hitaasti ranta-alueilla olevien tiheiden kasvillisuusalueiden kautta, jotta kiintoaines pidättyisi ranta-alueille.
Kokko-ojan haarassa on vielä paljon viimeistelytyötä. Täiden jälkien siistiminen ja hyödyntämiskelpoisten puiden saattaminen kuljetuskuntoon vaativat vielä paljon talkootyötä.
Seuraavaksi kone siirtyy Saarisenojanniitylle rakentamaan suurta lintuvesi- ja laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää.
Saarisenojan säätöpadon rakentaminen alkamassa
- Suisteiden rakentajia
- Kokko-ojan säätöpatoa syntyy
- Kokko-ojan suiste odottaa viimeistelyä ja vettä. Lopputilanteessa vesi virtaa hyvin ohuesti seinän yli ja valuu tiheän rantakasvillisuuden läpi takaisin ojaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 