Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville
Iisalmessa järjestetyille vesistökunnostuspäiville osallistui jälleen toistasataa kunnostuksen asiantuntijaa tai aiheesta kiinnostunutta. Kotimaisia puheenvuoroja käyttivät kahden ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen edustajien lisäksi paikalliset toimijat. Erityisen ansiokas puheenvuoro kuultiin omalla alueellamme toimivasta VYYHTI-hankkeesta (”Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan”). Teemaryhmissä käsiteltiin mm. valuma-alueen kunnostusta ja hoitokalastusta.
Esittelyt ja puheenvuorot hoitokalastuksesta olivat yhdistyksen kannalta erityisen arvokkaita. Moninaiset keskustelut asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin tutustumiskäynneillä kuin illallistilaisuudessa laajensivat omia näkemyksiä.
Onnistuneen toiminnan edellytyksenä nähtiin ja painotettiin yleisesti eri toimijoiden yhteistyötä, ja tässä mielessä yhdistyksemme toiminta on tämän linjan mukaista. Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys oli ainoa pieni toimija osanottajien joukossa. Yleisesti tavoitteeksi asetettiin joukon laajentaminen pienten toimijoiden suuntaan. Esitysten materiaalit löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Mika_verkosto/Vuosiseminaarit . Sieltä löytyy myös yhdistyksen viimevuotinen puheenvuoro (Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli).
Heikkisentien viemäröinnistä asukastilaisuus 24. kesäkuuta
Oulun Vesi jatkaa Heikkisentien viemäröintihanketta, vaikka aikataulu on hieman viivästynyt. Viemärin linjausta on tutkittu maastossa asukkaiden kanssa ja suunnitelmaa tarkennettu muun muassa tältä pohjalta. Urakkatarjouspyynnöt ovat juuri lähdössä, ja tarjoukset on määrä antaa 20. kesäkuuta mennessä. Töiden alkaminen kesälomakauden jälkeen on edelleen mahdollista siten kuin vuoden alussa arvioitiin. Kustannukset ovat selvillä urakkatarjousten jälkeen.
Samassa yhteydessä tutkitaan erillisenä hankkeena, voidaanko viemärikaivantoon asentaa samalla kertaa valokaapeli mahdollista tulevaa laajakaistaliittymää varten. Omatoimisesta laajakaistan toteuttamisesta saa lisätietoa osoitteesta http://www.olka.fi. Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua osoitteeseen www2.olka.fi/kiinnostuneet.
Heikkisentien alueen asukkaille järjestetään toinen keskustelutilaisuus Jäälinmajalla 24.6. klo 18. Samalla voidaan keskustella myös laajakaistakysymyksestä.
Erinomainen kutusärkisaalis
Jäälinojan niskalta pyydettiin kutusärkiä rysällä entiseen tapaan mutta aikaisempaa paremmmilla välineillä. Saalis oli erinomainen: 450 kiloa nousevia, suurikokoisia kutusärkiä. Särjen nousu kesti noin viikon.
Särkikalojen vähentämisen tavoitteena on oikaista Jäälinjärven vinoutunutta kalakantaa ja parantaa muutenkin Jäälinjärven tilaa. Särkikaloille on ominaista järven pohjan pöyhintä, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palautuvat järven vesikiertoon ja aiheuttavat rehevöitymistä. Aiemmin kahtena vuonna särkiä nuotanneet ammattikalastajat oivalsivat, että Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Tällä perusteella särjen pyynti on kohdistettu keväällä Jäälinojan niskalle. Kesällä pyyntiä jatketaan kahdella rysällä eri puolilla järveä.
Kalakannan rakenne selvitetään kesällä virallisella koekalastuksella. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2005 ja 2011.
Korteoja nostettiin suolle
Korteojan kosteikko otettiin käyttöön 29. toukokuuta. Vanhan Korteojan rumpu tulpattiin, jolloin vesi nousi uutta patoa vasten ja alkoi virrata ns. syöttöojaa pitkin Korteojan vieressä sijaitsevalle suolle kaivettuun uomastoon. Suon matalimpaan kohtaan rakennettu hirsisuiste estää oikovirtauksen takaisin Korteojan uomaan, jolloin virtaus jakautuu pienen pieniksi puroiksi leveälle alueella suolla.
Virtausteknisesti systeemi näyttää toimivan hyvin. Mielenkiintoisin osa on hirsisuiste, joka rakennettiin jäätyneen suon päälle olettaen, että suiste painuu suon pintaan ”sopivasti”, jotta riittävä padotus syntyy. Oletus näyttää toimivan. Virtausta voidaan vielä tarvittaessa monin tavoin säätää.
Kosteikon tarkoitus on pidättää Korteojan vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Vaikuttavuudesta saadaan käsitys vasta tulevaisuudessa, kun kasvillisuus kehittyy uusia vesioloja vastaavaksi ja systeemin toiminta muutenkin vakiintuu.
Alueella on vielä runsaasti viimeistely- ja maisemointitöitä, joihin tarvitaan kesän mittaan talkoopanosta.
Valokuitulaajakaista Jääliin vesienhoitoyhdistyksen toimintamallilla?
Jäälin suuralueen yhteistyöryhmässä on noussut esille kysymys, voisiko valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistan hankintaa Jääliin edistää omatoimisesti. Tässä mallina on Oulunsalossa toteutettu hanke, josta lisää tietoa saa osoitteesta http://www.olka.fi . Kuvaus mahdollisesta Jäälin hankkeesta löytyy täältä: Valokuitu Jääliin?
Valokuitulaajakaistan nopeus on käytännössä rajaton. Kun yhä suurempi osa sekä kaupallisista että yhteiskunnallisista palveluista siirtyy nettiin, lähellä alkaa olla aika, jolloin nopea nettiyhteys on rinnastettavissa asumisen perusinfraan kuten sähkö, vesijohto ja viemäri. Jos asia kiinnostaa, voit ilmaista kiinnostuksesi osoitteessa www2.olka.fi/kiinnostuneet .
Yhteistyö K-Supermarket Jäälin kanssa jatkuu
K-Supermarket Jääli jatkaa yhteistyötä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Tärkein tukimuoto on Jäälinjärvi-muovikassien myynti. Kasseista saatava pieni lisähinta tavalliseen kassiin verrattuna tulee yhdistyksen hyväksi. Vastaavasti K-Supermarket Jääli näkyy yhdistyksen julkisessa toiminnassa. Yhteistyö on erittäin merkittävä yhdistyksen toiminnan omarahoituksen kannalta.
Ranta-asukkailta huomiota vesistön kuormitukseen
Yhdistys vetoaa Jäälinjärven ja Jäälinojan ranta-asukkaisiin, jotta nämä parhaansa mukaan ottaisivat huomioon asutuksesta johtuvan kuormituksen vesistöön. Hyvän ranta-asukkaan oppaan löydät täältä. Ranta-asukkaille.
Opas kiinnittää huomiota suojavyöhykkeeseen, lannoitukseen, jätevesiin ja maisemaan sekä kehottaa kalastamaan. Opas on jaettu Jäälin alueen ranta-asukkaille.
Kalastusohjeet 2014
Kiimingin kalastuskunnan kalastusohjeet löydät täältä: Kalastusohjeet 2014. Onkimista ja pilkkimisä lukuun ottamatta kalastamiseen tarvitaan valtion kalastuskortti. Kiimingin kalastuskunnan lupaohjeissa katiskapyynti on vapaata. Muut lupamaksut ovat:
- verkko 10 euroa/verkko, sallittu 1 kpl/talous
- uistelu 10 euroa
- rysä 5 euroa
- koukkusarja 5 euroa
Lupia myyvät Kiimingissä Kiimingin Grilli ja Eräkontio. Kalastuskunta selvittää luvanmyyntimahdollisuutta myös Jääliin.
Lisätietoja antaa kalastuskunnan puheenjohtaja Martti Väänänen, p. 040 522 5904.
Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015
Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.
Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.
Talvityöt onnistuivat yli odotusten
Talvirakentaminen saatiin konetöiden osalta päätökseen 31. maaliskuuta. Viikon ja päivän kuluessa rakennettiin Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, kunnostettiin kaksi putkipatoa ja rakennettiin uudelleen Kokko-ojan haaran syöpynyt pato. Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet sijaitsivat sellaisilla pehmeiköillä, joilla liikkumien sulan kauden aikaan on jokseenkin mahdotonta. Talven heikoista jäätymisolosuhteista huolimatta kaikki suunnitellut kohteet voitiin toteuttaa urakoitsijan hyvän kaluston ja erinomaisen osaamisen ansiosta.
Kolmessa kohteessa on paljon käsityönä tehtävää jälkityötä ja viimeistelyä. Nämä työt on tehtävä ennen kevätsulamista. Talkoopanosta tarvitaan siis edelleen. Jos Sinulla suinkin on mahdollista osallistua, ilmoittaudu Kari Tirille, p. 0400 586 776, sähköp. kari.tiri@gmail.com. Tähänastinen talkooporukka on kuormittunut suhteettomasti, joten harteiden leventäminen tekisi todella hyvää.
Kokko-ojan haaran uusittu pato
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 