Category Archives: Vesien hoito
ELY myönteinen Jäälinojan kosteikoille mutta hankkeet eivät toteudu
Metsäkeskus on suunnitellut Jäälinojan varteen neljä kosteikkoa, joiden päätarkoituksena on pidättää valuma-alueelta tulevaa rautasaostumaa joutumasta Jäälinojaan. ELY-keskus antoi lausunnon kosteikoiden vesilain mukaisesta luvantarpeesta. ELY katsoi, ettei vesilain mukaista lupaa tarvitse hakea, jos maanomistajat antavat hankkeille suostumuksensa. Myöskään Laivakankaan pohjavesialueen läheisyys ei aiheuta luvan tarvetta. ELY:n lausunto on luettavissa täältä: ELYn lausunto 290813 . Kosteikot eivät kuitenkaan voi toteutua, koska maanomistajien suostumusta hankkeille ei ole saatu. Metsäkeskus oli varautunut toteuttamaan hankkeet valtion rahoituksella.
Limalevää sadasosa aikaisemmasta
Syyskuun alussa otetussa näytteessä Jäälinjärven vedessä oli limalevää 16 mikrogrammaa litrassa eli noin sadasosa kahden vuoden takaiseen, samaan vuoden aikaan otettuun näytteeseen verrattuna. Uimarien havainnot kertovat, että limalevää on koko kesän ollut huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Kunnon selitystä ilmiölle ei ole. Kuten jo aikaisemmin pohdiskeltiin, särkien vähentäminen olisi saattanut lisätä suurikokoisia vesikirppuja, jotka puolestaan syövät limalevää. Toisaalta limalevän mystistä vähenemistä on ilmennyt myös joissakin muissa järvissä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia uintikesiä, jolloin toivottavasti käytössä on sekä viemäröinti että nykyistä enemmän vesienhoitorakenteita.
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Pintavalutus vähentää rautasaostumaa
Ensimmäisen analyysin mukaan Kokko-ojan pintavalutusalue vähensi vedessä kulkeutuvaa kiintoainetta neljäosalla. Myös silmämääräisesti on havaittavissa, että alueelle laskeutuu runsaasti ruskeaa saostumaa. Kokko-ojan padolla ja puusuisteilla aikaan saatu pintavalutusalue on suhteellisen pieni. Pintavalutuksen odotetaan lisäksi tehostuvan, kun alueelle syntyy siellä viihtyvä kasvillisuus. Viime syksynä rakennettua pintavalutusaluetta ei toistaiseksi ole saatu kokonaan käyttöön alemman padon teknisten ongelmien vuoksi. Vahvoja viitteitä on kuitenkin siitä, että koko valuma-alueelle sunniteltujen toimenpiden toteuttaminen voisi vähentää kiintoaineen valuntaa Jäälinjärveen huomattavasti.
Limalevää vähemmän?
Jäälinjärven uimareiden pahin vitsaus on vedessä oleva limalevä. Uidessa ihon pintaan tarttuu limaa, johon pohjalle laskeutuneet kiintoainehiukkaset tarttuvat, kun uimari niitä pöyhii. Uimareiden tämän kesän kokemukset viittaavat siihen, että limalevää olisi nyt tavallista vähemmän. Analyysituloksia ei vielä ole. Ei ole todennäköistä, että yhdistyksen tähänastiset toimet olisivat vielä ehtineet vaikuttaa asiaan merkittävästi. Särkien vähentämien saattaa tosin lisätä suuria vesikirppuja, jotka syövät limalevää. Ratkiaisevaa parannusta asiaan odotetaan Jäälinjärven koillispuolen jätevesien viemäröinnistä.
Kellon kyläyhdistys kävi kylässä
Jäälin vedet ovat osa Kalimenjoen vesistöä. Kalimenjoen kunto huolestuttaa Kellon kyläyhdistystä ( http://www.kellonkyla.com/ ) , joka on pari vuotta sitten hankkinut selvityksen joen perustilasta ( https://sites.google.com/site/kalimenjokikuntoon/). Yhdistykset ovat jo tehneet yhteistyötä muun muassa vesistön käyttöä koskevan arvottamistutkimuksen yhteydessä. Kellon kyläyhdistyksen edustaja on jo aiemmin kutsuttu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikuntaan (asiantuntijakokoonpano).
Yhdistykset totesivat, että Kalimenjoki sijoittuu kokonaan uuden Oulun alueelle ja muodostaa vihervyöhykkeen Kellosta Jääliin ja Ylikiiminkiin. Vesistön kunnostusta on tarpeen edistää yhteistyössä, sillä myös Jäälissä toteutettavat toimet vaikuttavat Kalimenjokeen. Jäälissä toteutetut pintavalutusratkaisut sopisivat rautasaostuman pidättämiseen myös muualla Kalimenjoen valuma-alueella. Kalimenjokea rasittaa myös massiivinen maa-ainesten otto, jätteiden käsittely ja turvetuotanto. Vesienhoidon EU-lähtöisessä luokituksessa Kalimenjoen tila on välttävä, mikä edellyttää parannustoimenpiteitä vesipuitedirektiivin asettamassa aikataulussa.
Molemmat yhdistykset haluavat tehdä aluetta tutuksi asukkaiden keskuudessa. Kellon kyläyhdistys kartoittaa alueella olevaa polkuverkostoa ja ohjeistaa sen käyttöä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys laatii suunnitelmaa maastotietoreitistä Jäälinjärven ja Koitelin välille.
Yhdistysten mielestä Oulun kaupungin tulisi edistää tehokkaasti jätevesien viemäröintiä haja-asutusalueilla vesistöjen lähellä, kuten Oulun seudun ympäristötoimi on linjannut. Lisäksi uuden Oulun tulisi luopua vanhan Oulun periaatteesta, jonka mukaan kaupunki tukee ainoastaan Oulun kaupungin omistamien vesien kunnostusta. Kaikki vesistöt ovat asukkaiden lähivirkistysalueita omistuksesta riippumatta, eikä niitä tule asettaa eriarvoiseen asemaan.
Kellon kyläyhdistys selvittää jatkossa mahdollisuutta Kalimenjoen kunnostusta koskeavan yleissunnitelman laatimiseen.
Rysä tämän kesän paras särkipyydys
Ammattikalastajat ovat todenneet, että Jäälinjärven särkikanta lisääntyy pääasiassa Jäälinojan kautta vaeltavista särkiemoista. Kutuvaellukselle nousevia särkiä on pyydetty Jäälinojan niskalta yhdistyksen rysällä runsaat 300 kiloa. Järvelle viritetty paunetti (isorysä) ei sen sijaan tuottanut toivottua tulosta. Veden lämmettyä nopeasti pyydyksen limoittuminen oli voimakasta. Paunetti oli pyynnissä vajaan kuukauden, ja sen paikkaa vaihdettiin kerran. Paunettipyynnin saaliiksi tuli noin sata kiloa. Kesän tähänastinen kokonaissaalis on 440 kiloa.
Ammattikalastajien käsityksen mukaan Jäälinjärven tehokalastus on erityisen vaikeaa. Hyvä saalis edellyttäisi kalojen parveutumista. Jäälinjärvessä särkikalat eivät parveudu, koska vesi on tummaa eikä vesi kerrostu riittävästi, kun syvänteitä ei ole ja järven pohjan muoto on hyvin tasainen. Pohdittavana on muutaman rysän hankkiminen jatkossa.
Särkikalat vaikuttavat järven ekologiaan monella tavalla. Suuri särkikanta pöyhii järven pohjaa ja estää ravinteiden sedimentoitumista. Järven ravintoketju kaipaisi suuria vesikirppuja, jotka söisivät limalevää, mutta vesikirppujen määrä ei kasva, koska särjet syövät ne. Särkisaaliin myötä järvestä poistuu ravinteita. Petokalakantojen vahvistuminen olisi tarpeen niin ekologian kuin kalastuksenkin kannalta. Esimerkiksi ahven muuttuu petokalaksi noin 15 sentin koossa, ja se puolestaan pitää osaltaan kurissa särkikantaa.
Jäälinjärvessä on tehty viralliset koekalastukset vuosina 2005 ja 2011. Tulokset on raportoitu aiemmin tällä sivustolla. Seuraava koekalastus pyritään tekemään parin vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, onko kalakannan rakenteessa havaittavissa muutoksia. Vinoutumien oikaisu vie joka tapauksessa aikaa.
Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.
Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .
Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.
Yhdistys esittäytyy vesistökunnostuspäivillä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjestää kolmipäiväisen kansainvälisen vesistökunnostusseminaarin Lahden Sibeliustalolla 14. – 17.8.2013. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on kutsuttu kertomaan toiminnastaan kolmannen päivän teemaryhmään, jonka aiheena on ”vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Tilaisuuden ohjelman löytyy osoitteeesta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=145106&lan=fi.
