Category Archives: Vesien hoito
Talkoopanos pieneni – silti mittava
Jäälin vesien hoitoon käytettiin 1130 tuntia talkootyötä vuonna 2015. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni lähes 600:lla tunnilla, mutta vuosi 2014 olikin poikkeuksellinen; silloin muun muassa tuotettiin Vesienhoidon käsikirja. Vuonna 2015 talkoisiin osallistui 19 henkilöä.
Päättyneenä vuonna suurin talkoopanos, lähes 500 tuntia, kohdistui Kalamäen kosteikon rakentamiseen. Muita suoraan vesistöön kohdistuvia toimia olivat hoitokalastus ja rakenteiden hoito ja kunnossapito. Näihin käytetiin yhteensä lähes 200 tuntia. Viestinnän talkoopanos oli suuri siksi, että tuotettiin yhdistyksen toimintaa esittelevä video ja uusittiin yhdistyksen yleisesite. Myös vierailuja oli useita. Hallinnon talkoopanoksesta puolet muodostuu kokouksista ja toinen puoli mm. asiakirjojen laadinnasta, rahoituksen hankinnasta, viranomaisyhteydenpidosta sekä monenlaisista ”junailuista” ja valmisteluista.
Talkoiden jakautuminen eri osatehtäviin käy ilmi oheisesta graafista Talkoot 2015
Viranomaisille ilmoitus Kalamäen kosteikon valmistumisesta
Kalamäen kosteikon lupapäätöksen edellyttämä valmistumisilmoitus on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle: Valmistumisilmoitus . llmoitukseen on liitetty työnaikaisen vesistötarkkailun tulokset. Samalla on tehty esitys vedenkorkeuden tarkkailemisesta lupapäätöksen edellyttämällä tavalla.
Kellon kyläyhdistys kävi kylässä
Seitsemän hengen ryhmä Kellon kyläyhdistyksestä tutustui Kiinmingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan yleensä sekä Kalamäen ja Korteojan kosteikoihin. Jäälinojan valuma-alue muodostaa neljäsosan koko Kalimenjoen valuma-alueesta. Kellolaisia kiinnostaakin paljon se, mitä yläjuoksulla tapahtuu. Vieraat olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Keskustelussa pohdiskeltiin mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen.
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta, johon kuuluu asiantuntijoita mm. viranomisista ja tutkimuslaitoksista, kokoontui vuotuiseen kokoukseensa. Toimikunnalle raportoitiin yhdistyksen tapahtumia vuoden ajalta. Siinä keskeisellä sijalla olivat hoitokalastus, Kalamäen kosteikon rakentaminen sekä kosteikoiden vaikuttavuuden seuranta. Paljon keskustelua käytiin järveen tulevan veden mukana liikkuvasta rautasaostumasta, joka on osoittautunut ilmiönä erittäin massiiviseksi. Kokousmuistion voit lukea täältä: Vesienhoitotoimikunta 160915.
Metsäkeskuksen edustajat kosteikoilla
Metsäkeskus on Jäälin vesienhoitohankkeiden tärkeä rahoittaja. Metsäkeskuksen edustaja kuuluu myös yhdistyksen kutsumaan asiantuntijaryhmään (Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta). Metsäkeskuksen edustajat tutustuivat Korteojan ja Kalamäen kosteikoihin, joista jälkimmäinen on toteutettu pääasiassa Metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella. Vieraat olivat näkemäänsä erittäin tyytyvväisiä. He ennakoivat järjestävänsä alueelle myös ryhmien tutustumiskäyntejä.
Irmeli Ruokanen, Kyllikki Maaranto ja Pekka Vehkaperä tutustuivat Jäälin kosteikoihin.
Kaleva omisti koko sivun Jäälin vesien hoidolle
Kaleva kuvasi laajasti omatoimista vesienhoitoa Jäälissä. Artikkeli keskittyy pääasiassa Kalamäen kosteikkoon mutta luotaa samalla yhdistyksen koko nelivuotista historiaa. Otsikossa todetaan, että omatoimisuus on kustannustehokas ja nopea tapa hoitaa vesistöjä. Lue juttu täältä: Kaleva 110915
Kalamäen kosteikko käytössä
Kalamäen kosteikko otettiin lopullisesti käyttöön keskiviikkona 9. syyskuuta. Maapadon ohitusputki suljettiin, jolloin vesi alkoi virrata padon yli. Myös tulvapato suljettiin, jolloin vesi nousi koko kosteikkoalueella lopulliseen korkeuteen. Saarisenojan virtaama on pouysjakson aikana alentunut noin sataan litraan sekunnissa, mikä vastaa tavanomaista kesätilannetta. Tämä vesimäärä mahtuu kulkemaan koko systeemin läpi ilman ohijuoksutusta. Nyt jäädään odottamaan kosteikon kasvillisuuden sopeutumista uuteen tilanteeseen. Vaikutustarkkailua jatketaan. Lähipäivinä otetaan vielä yhdet vesinäytteet, ja ohjelmaa jatketaan tulevana suvena.
Kun maapadon ohitusputki suljettiin, vesi alkoi virrata padon harjan yli . Alapuolelle muodostuu vaahtoa.
Virtaus keskittyy pääasiassa ns. alivirtaama-aukkoon. Tulva-aikana vesi valtaa koko padon harjan.
Kalamäen lietteenpoistojärjestelmä testattu
Kalamäen kosteikkoon on rakennettu padoilla suljettava lietteenkeruuallas, johon kertyvä liete poistetaan pumppaamalla. Kesätulvan vuoksi oli epäselvää, kertyisikö lietettä, kun virtausnopeudet olivat moninkertaiset tavalliseen kesään nähden. Altaan padot suljettiin pumppauksen alussa. Allasta ei saatu täysin tyhjäksi, sillä ylävirranpuoleisessa padossa, joka joutuu kovalle rasitukselle, ilmeni haitallista siirtymää. Vesi aleni kuitenkin normaalivesipinnasta runsaan metrin, ja pohjalle jäi vettä runsas puoli metriä.
Pumpattaessa todettiin, että altaaseen oli kertynyt valtavasti lietettä. Varsinkin pohjan lähellä kertymä oli niin tahmeaa, ettei se siirtynyt veden mukana ilman sekoittamista. Liete pumpattiin kuivumaan läheiselle suolle. Lietteenkeruumenetelmä osoittautui siis toimivaksi. Kalamäessä kiintoainesta laskeutuu lisäksi lietteenkeruualtaan alapuoliseen uomastoon.
Saadun kokemuksen perusteella tulee harkittavaksi, olisko Kokko-ojan haaran pintavalutusalue varustettava vastaavanlaisella lietteekeruujärjestelmällä.
Pohjan lähellä tahmeaa lietettä oli paksuna kerroksena
Lietettä kertyy myös altaan luiskille
Liete pumpataan kuoppaan, josta putki siirtää sen läheiselle suolle.
Putki purkaa.
Lietteen poistumista tehostetaan sekoittamalla vettä perämoottorilla
Kalamäen pato ja tulva-aukon silta valmistuivat
Kalamäen työt ovat jatkuneet ongelmitta. Maapadon muotoilu ja kiviverhous valmistuivat torstaina, samoin lisätulva-aukon silta. Vesi alkaa virrata padon yli ensi viikolla, kun lietteenkeruuallas on tyhjennetty. Konetöitä jatketaan vielä perjantaina. Talkootöitä jatketaan rakentamalla vanhaan ”isännättömään” siltaan uudet kaiteet. Ylivuotopadon eroosiosuojausta parannetaan ja muutamia puuttuvia rakenteiden osia asennetaan. Sen jälkeen tehdään loppusiivous.
Patoa valmistuu
Otto naulaa uuden sillan kansilankkuja
Valmis pato
Pato ja silta valmiina
