Category Archives: Vesien hoito
Kalamäen kosteikko käytössä
Kalamäen kosteikko otettiin lopullisesti käyttöön keskiviikkona 9. syyskuuta. Maapadon ohitusputki suljettiin, jolloin vesi alkoi virrata padon yli. Myös tulvapato suljettiin, jolloin vesi nousi koko kosteikkoalueella lopulliseen korkeuteen. Saarisenojan virtaama on pouysjakson aikana alentunut noin sataan litraan sekunnissa, mikä vastaa tavanomaista kesätilannetta. Tämä vesimäärä mahtuu kulkemaan koko systeemin läpi ilman ohijuoksutusta. Nyt jäädään odottamaan kosteikon kasvillisuuden sopeutumista uuteen tilanteeseen. Vaikutustarkkailua jatketaan. Lähipäivinä otetaan vielä yhdet vesinäytteet, ja ohjelmaa jatketaan tulevana suvena.
Kun maapadon ohitusputki suljettiin, vesi alkoi virrata padon harjan yli . Alapuolelle muodostuu vaahtoa.
Virtaus keskittyy pääasiassa ns. alivirtaama-aukkoon. Tulva-aikana vesi valtaa koko padon harjan.
Kalamäen lietteenpoistojärjestelmä testattu
Kalamäen kosteikkoon on rakennettu padoilla suljettava lietteenkeruuallas, johon kertyvä liete poistetaan pumppaamalla. Kesätulvan vuoksi oli epäselvää, kertyisikö lietettä, kun virtausnopeudet olivat moninkertaiset tavalliseen kesään nähden. Altaan padot suljettiin pumppauksen alussa. Allasta ei saatu täysin tyhjäksi, sillä ylävirranpuoleisessa padossa, joka joutuu kovalle rasitukselle, ilmeni haitallista siirtymää. Vesi aleni kuitenkin normaalivesipinnasta runsaan metrin, ja pohjalle jäi vettä runsas puoli metriä.
Pumpattaessa todettiin, että altaaseen oli kertynyt valtavasti lietettä. Varsinkin pohjan lähellä kertymä oli niin tahmeaa, ettei se siirtynyt veden mukana ilman sekoittamista. Liete pumpattiin kuivumaan läheiselle suolle. Lietteenkeruumenetelmä osoittautui siis toimivaksi. Kalamäessä kiintoainesta laskeutuu lisäksi lietteenkeruualtaan alapuoliseen uomastoon.
Saadun kokemuksen perusteella tulee harkittavaksi, olisko Kokko-ojan haaran pintavalutusalue varustettava vastaavanlaisella lietteekeruujärjestelmällä.
Pohjan lähellä tahmeaa lietettä oli paksuna kerroksena
Lietettä kertyy myös altaan luiskille
Liete pumpataan kuoppaan, josta putki siirtää sen läheiselle suolle.
Putki purkaa.
Lietteen poistumista tehostetaan sekoittamalla vettä perämoottorilla
Kalamäen pato ja tulva-aukon silta valmistuivat
Kalamäen työt ovat jatkuneet ongelmitta. Maapadon muotoilu ja kiviverhous valmistuivat torstaina, samoin lisätulva-aukon silta. Vesi alkaa virrata padon yli ensi viikolla, kun lietteenkeruuallas on tyhjennetty. Konetöitä jatketaan vielä perjantaina. Talkootöitä jatketaan rakentamalla vanhaan ”isännättömään” siltaan uudet kaiteet. Ylivuotopadon eroosiosuojausta parannetaan ja muutamia puuttuvia rakenteiden osia asennetaan. Sen jälkeen tehdään loppusiivous.
Patoa valmistuu
Otto naulaa uuden sillan kansilankkuja
Valmis pato
Pato ja silta valmiina
Kalamäen viimeistely käynnissä
Työt Kalamäen kosteikolla jatkuivat talvirakentamisen jälkeen tiistaina 1.9. Perusedellytys on virtaamien pienentyminen pitkälle elokuuta jatkuneen tulvan jälkeen. Keskiviikkoiltaan mennessä on rakennettu lietteenpumppausreitti läheiselle suoalueelle, tuettu lietteekeruualtaan ylempi pato, korotettu Kalamäen tie painumisen jälkeen suunnittelukorkeuteen, tasoitettu läjytysalueet ja aloitettu lisätulva-aukon rakentaminen. Seuraavaksi muotoillaan sillan yläpuolella oleva tiepenger padoksi ja verhoillaan kivillä sekä rakennetaan puusilta lisätulva-aukon yli. Kosteikkoalueen yläpäässä kunnostetaan vielä joitakin rakenteita. Konetyöt valmistuvat tällä viikolla.
Rakennustöiden valmistuttua lietteenkeruuallas tyhjennetään ensimmäisen kerran pumppaamalla. Sen perustella voidaan tehdä päätelmiä lietteenkeruujärjestelmän toimivuudesta. Pumppauksen päätyttyä vesi nostetaan lopulliseen korkeuteen ja padon ohitusputki suljetaan, jolloin vesi alkaa virrata kivipadon yli.
Lisätulva-aukon välipilareita pystytetään
Jäälinsoutu kiinnosti monia
Yhdistys oli näkyvästi esillä Jäälin asukasyhdistyksen järjestämässä soututapahtumassa. Yhdistyksen joukkue sijoittui kirkkovenesoudussa toiseksi. Voiton vei Kutteritien Huopaajat. Vesienhoidosta kerrottiin esittelypisteessä. Erityisteemoina olivat koko kesän jatkunut tulva sekä kosteikkojen vaikuttavuustutkimukset. Asiasta kertovat graafit voit katsota täältä: Tarkkailutuloksia . Eri pisteitä otettuja vesinäytteitä oli esillä. Yhdistyksen esittelyvideo pyöri nonstop-esityksenä.
Soututapahtuman ohjelma oli kokonaisuutena monipuolinen. Aluella esiintyi taikuri, lapset voivat telmiä pomppulinnassa, Kiimingin harmonikkakerho viihdytti ja ravitsemuksesta huolehtivat sekä Jäälin asukasyhdistys että Jäälinmajan väki. Tapahtuman kruunasi koko kesän paras sää.
Alkukesän tulovesimäärä valtavan suuri
Jäälinjärven vesi on nyt hyvin sameaa. Järveen on alkukesän aikana tullut moninkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna. Tavallisesti Jäälinjärven vesi on kevättulvan jälkeen melko kirkasta. Kesän mittaan järveen tulee ruskeaa vettä, joka sisältää paljon kiintoainesta. Sitä mukaa kun vesi järvessä vaihtuu, myös järven vesi muuttuu tummemmaksi. Tänä kesänä järven vesi on vaihtunut kesäkuun alusta lähtien jo kahteen kertaan, joten järvi on täynnä heikkolaatuista ojavettä. Osaltaan veden ilmettä heikentävät myös kuusen ruosteen laskeumat. Analyysitulosten mukaan uudet kosteikot näyttäisivät toimivan, mutta tällaisissa olosuhteissa ne eivät alkuunkaan riitä tulevien vesien puhdistamiseen. Tulovesimäärän kertymät viime vuosilta näet täältä Tulovesimäärä Jäälinjärveen
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Ennätyksellinen hoitokalasaalis
Jäälinjärven särkikalojen pyynti onnistui erinomaisesti. Kevään ja alkukesän saalista kertyi yhteensä 1346 kiloa. Pääosa siitä on merestä noussutta kutusärkeä. On ilmeistä, että tämä näkyy Jäälinjärven särkikannassa. Jo aiempina kesinä muutos on näkynyt kalastustutkimuksissa, vaikka saaliit ovat tyypillisesti jääneet noin kolmaosaan tämänkesäisestä.
Särkien vähentämisen tarvoitteena on lisätä järven petokalakantoja, erityisesti ahventa. Tämän toivotaan vaikuttavan ravintoketjuun niin, että myös haitalliset levät vähenisivät. Särkikalat myös rehevöittävät järveä pöyhimällä pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palaavat vesikiertoon.
Valtaosa särjistä on jouduttu toimittamaan jätekeskukseen kompostoivaksi. Joitakin särkikalaravinnon käyttäjiä on kuitenkin ilmaantunut.
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Tonni kutusärkiä poistettu
Nousevien kutusärkien pyynti on onnistunut kuluneena keväänä ennätyksellisen hyvin. Tänään ylitettiin tuhannen kilon kokonaissaalis. Särjet on pyydetty rysällä pääasiassa Jäälinjärven luusuasta. Toinen rysä on pyynnissä Jäälinjärven yläpäässä lähellä Saarisenojan suuta. Hyötykäytön puuttuessa kalat joudutaan toimittamaan Ruskon jätekeskukseen.
Särkikalojen vähentämisen tarkoitus on muuttaa kalaston rakennetta niin, että ahvenet kasvaisivat suuremmiksi. Yli 15 senttiset ahvenet ovat petokaloja ja pitävät osaltaan särkikantaa kurissa. Myös kalastajia isot ahvenet kiinnostavat. Tiheä särkikanta rehevöittää järveä mm. pöyhimällä järven pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen. Myös ravintoketjun toivotaan muuttuvan niin, että sinilevän ja limalevän elinolot heikkenisivät ja järven käyttökelpoisuus paranisi.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 