Category Archives: Vesien hoito
Alkukesän tulovesimäärä valtavan suuri
Jäälinjärven vesi on nyt hyvin sameaa. Järveen on alkukesän aikana tullut moninkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna. Tavallisesti Jäälinjärven vesi on kevättulvan jälkeen melko kirkasta. Kesän mittaan järveen tulee ruskeaa vettä, joka sisältää paljon kiintoainesta. Sitä mukaa kun vesi järvessä vaihtuu, myös järven vesi muuttuu tummemmaksi. Tänä kesänä järven vesi on vaihtunut kesäkuun alusta lähtien jo kahteen kertaan, joten järvi on täynnä heikkolaatuista ojavettä. Osaltaan veden ilmettä heikentävät myös kuusen ruosteen laskeumat. Analyysitulosten mukaan uudet kosteikot näyttäisivät toimivan, mutta tällaisissa olosuhteissa ne eivät alkuunkaan riitä tulevien vesien puhdistamiseen. Tulovesimäärän kertymät viime vuosilta näet täältä Tulovesimäärä Jäälinjärveen
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Ennätyksellinen hoitokalasaalis
Jäälinjärven särkikalojen pyynti onnistui erinomaisesti. Kevään ja alkukesän saalista kertyi yhteensä 1346 kiloa. Pääosa siitä on merestä noussutta kutusärkeä. On ilmeistä, että tämä näkyy Jäälinjärven särkikannassa. Jo aiempina kesinä muutos on näkynyt kalastustutkimuksissa, vaikka saaliit ovat tyypillisesti jääneet noin kolmaosaan tämänkesäisestä.
Särkien vähentämisen tarvoitteena on lisätä järven petokalakantoja, erityisesti ahventa. Tämän toivotaan vaikuttavan ravintoketjuun niin, että myös haitalliset levät vähenisivät. Särkikalat myös rehevöittävät järveä pöyhimällä pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palaavat vesikiertoon.
Valtaosa särjistä on jouduttu toimittamaan jätekeskukseen kompostoivaksi. Joitakin särkikalaravinnon käyttäjiä on kuitenkin ilmaantunut.
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Tonni kutusärkiä poistettu
Nousevien kutusärkien pyynti on onnistunut kuluneena keväänä ennätyksellisen hyvin. Tänään ylitettiin tuhannen kilon kokonaissaalis. Särjet on pyydetty rysällä pääasiassa Jäälinjärven luusuasta. Toinen rysä on pyynnissä Jäälinjärven yläpäässä lähellä Saarisenojan suuta. Hyötykäytön puuttuessa kalat joudutaan toimittamaan Ruskon jätekeskukseen.
Särkikalojen vähentämisen tarkoitus on muuttaa kalaston rakennetta niin, että ahvenet kasvaisivat suuremmiksi. Yli 15 senttiset ahvenet ovat petokaloja ja pitävät osaltaan särkikantaa kurissa. Myös kalastajia isot ahvenet kiinnostavat. Tiheä särkikanta rehevöittää järveä mm. pöyhimällä järven pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen. Myös ravintoketjun toivotaan muuttuvan niin, että sinilevän ja limalevän elinolot heikkenisivät ja järven käyttökelpoisuus paranisi.
Metsäkeskukselta lisärahoitusta vesienhoitoon
Metsäkeskus on myöntänyt rahoitusta Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyn täydentämiseen lietteenpoistojärjestelmällä. Viime kesänä havaittiin, että suuri määrä lietetty pysähtyy uomiin patoja vasten. Virtaavasta vedestä lietteen poistaminen onnistuu huonosti. Sen vuoksi tarvitaan erityisiä rakenteita, jotta liete voidaan ohjata erilliseen suljettavaan altaaseen, josta sen pumppaus on mahdollista. Vastaava järjestely on toteutettu Kalamäen kosteikkoon. Siitä saatavat kokemukset hyödynnetään Kokko-ojan toimenpiteitä suunniteltaessa. Rahoitus on voimassa vuoden 2017 loppuun.
Metsäkeskus on aikaisemmin myöntänyt rahoitusta Kalamäen kosteikon rakentamiseen sekä aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen.
Hoitokalastus käynnissä
Särkikalojen nousu merestä on nyt kiivaimmillaan. Jäälinjärven luusuasta on saatu rysällä jopa sadan kilon päiväsaalista. Kevään saalis on tähän mennessä runsaat kolmesataa kiloa. Kalat joudutaan toimittamaan Ruskoon, sillä hyötykäyttöä ei kohtuullisella etäisyydellä ole.
Särkikannan pienentämisellä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että petokalat vahvistuisivat; toisin sanoen ahvenet kasvaisivat isommiksi ja muuttuisivat petokaloiksi. Tämän toivotaan lisäävän eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravintonaan mm. limalevää ja sinilevää. Särkikaloilla on myös taipumus pöyhiä järven pohjaa, jolloin pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat uudelleen kiertoon rehevöittämään järveä.
Rysä Jäälinjärven luusuassa
Rysää tyhjennetään
Saalis 12. toukokuuta: 70 kg.
Kalamäen töitä jatkettiin sittenkin
Kalamäen kosteikon talvityöt ehdittiin jo lopettaa, kun puiden poisto yhden kiinteistön kohdalla viivästyi. Puuttuvat työt varauduttiin tekemään seuraavana talvena. Puut saatiin sittenkin poistetuksi ennen kuin kaivukone ehti lähteä. Niinpä kosteikko voitiin saattaa muotoilun osalta lopulliseen kuntoon. Jatkotöihin kuului myös ylivuotopadon rakentaminen. Pato koostuu yhdestä syvästä virtausaukosta ja kahdesta pitkästä säädettävästä virtausreunasta, joiden yli vesi virtaa aina kun on tulva. Virtausreitit nykyisessä väliaikaisessa tilanteessa, käyttötilanteessa ja tulvatilanteessa käyvät ilmi täältä: Virtausreitit .
Kosteikko on hyvin monimuotoinen ja maisemallisesti mielenkiintoinen matalikkojen, avovesialueiden, pintavalutuksen ja patojen yhdistelmä. Ensi kesänä Kalamäen sillan yläpuolella oleva penger viimeistellään padon muotoon ja verhoillaan kivillä. Myös kaivujälkiä siistitään. Kosteikko otetaan lopullisesti käyttöön sulkemalla nykyinen kosteikon ohitusreitti sekä padon ohitusputki.
Ylivuotopato ohjaa tulvavedet väljemmälle virtausreitille
Ensimmäiset asukkaat ovat jo täällä
Ja lisää tulee perässä
Kalamäen talvityöt valmistuivat
Kalamäen kosteikkoalueen järjestelyt ovat valmiit. Vesi virtaa vielä väliaikaista reittiä. Käyttötilanteessa vesi virtaa mm. pintavalutusalueen läpi. Tämä alue on vielä paksun jään ja lumen vallassa. Sinne voidaan johtaa vettä vasta sulan kauden aikana. Kosteikkoalueen osat, muotoilu ja virtaukset käyvät ilmi liitekartasta Kalamäki virtausreitit . Kartalle on merkitty punaisella viivalla nykyinen virtausreitti ja sinisellä virtausreitti käyttötilanteessa.
Kesän tulleen nykyinen sillan yläpuolelle rakennettu louhospenger, joka toimii patorunkona, muotoillaan padoksi ja verhoillaan alueelle varastoiduilla kivillä. Sen jälkeen ohituskaivo suljetaan, ja vesi alkaa virrata padon yli. Myös kaivumaiden läjityksiä muotoillaan tarpeen mukaan, kun massojen seassa olevat jäälohkareet ja lumi ovat sulaneet.
Töitä tehtiin kahdellakin koneella
Viimeiset kauhanvedot
Kosteikkoa rakennetaan pitkällä puomilla
Kalämäen kosteikon rakentaminen jatkuu Saarisenojan pohjoispuolella, mihin syntyy laaja avovesialue. Osa siitä jää matalaksi ja tavoite on, että siihen syntyisi runsaasti kasvillisuutta. Kaivinkoneeseen vaihdettiin pitkä puomi, jolla kaivu ja maiden siirto onnistuu paremmin kuin perusvarustuksella. Pitkän puomin ulottuvuus on jopa 17 metriä.
Talvityöt Kalamäessä valmistunevat tällä viikolla. Viime maanantaina Saarisenojaan voimalinjan kohdalle tehtiin pieni hirsirakenteinen pohjakohouma.
Kaivinkoneen pitkä puomi toimii laajan vesialueen rakentamisessa hyvin.
Kosteikon pohjoislaitaan syntyy vaihteleva vesialue
Osa vesialueesta jätetään matalaksi jotta se kasvittuisi
Vanha kaivettu uoma yhdistetään uuteen
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 