Category Archives: Vesien hoito
Metsäkeskukselta lisärahoitusta vesienhoitoon
Metsäkeskus on myöntänyt rahoitusta Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyn täydentämiseen lietteenpoistojärjestelmällä. Viime kesänä havaittiin, että suuri määrä lietetty pysähtyy uomiin patoja vasten. Virtaavasta vedestä lietteen poistaminen onnistuu huonosti. Sen vuoksi tarvitaan erityisiä rakenteita, jotta liete voidaan ohjata erilliseen suljettavaan altaaseen, josta sen pumppaus on mahdollista. Vastaava järjestely on toteutettu Kalamäen kosteikkoon. Siitä saatavat kokemukset hyödynnetään Kokko-ojan toimenpiteitä suunniteltaessa. Rahoitus on voimassa vuoden 2017 loppuun.
Metsäkeskus on aikaisemmin myöntänyt rahoitusta Kalamäen kosteikon rakentamiseen sekä aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen.
Hoitokalastus käynnissä
Särkikalojen nousu merestä on nyt kiivaimmillaan. Jäälinjärven luusuasta on saatu rysällä jopa sadan kilon päiväsaalista. Kevään saalis on tähän mennessä runsaat kolmesataa kiloa. Kalat joudutaan toimittamaan Ruskoon, sillä hyötykäyttöä ei kohtuullisella etäisyydellä ole.
Särkikannan pienentämisellä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että petokalat vahvistuisivat; toisin sanoen ahvenet kasvaisivat isommiksi ja muuttuisivat petokaloiksi. Tämän toivotaan lisäävän eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravintonaan mm. limalevää ja sinilevää. Särkikaloilla on myös taipumus pöyhiä järven pohjaa, jolloin pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat uudelleen kiertoon rehevöittämään järveä.
Kalamäen töitä jatkettiin sittenkin
Kalamäen kosteikon talvityöt ehdittiin jo lopettaa, kun puiden poisto yhden kiinteistön kohdalla viivästyi. Puuttuvat työt varauduttiin tekemään seuraavana talvena. Puut saatiin sittenkin poistetuksi ennen kuin kaivukone ehti lähteä. Niinpä kosteikko voitiin saattaa muotoilun osalta lopulliseen kuntoon. Jatkotöihin kuului myös ylivuotopadon rakentaminen. Pato koostuu yhdestä syvästä virtausaukosta ja kahdesta pitkästä säädettävästä virtausreunasta, joiden yli vesi virtaa aina kun on tulva. Virtausreitit nykyisessä väliaikaisessa tilanteessa, käyttötilanteessa ja tulvatilanteessa käyvät ilmi täältä: Virtausreitit .
Kosteikko on hyvin monimuotoinen ja maisemallisesti mielenkiintoinen matalikkojen, avovesialueiden, pintavalutuksen ja patojen yhdistelmä. Ensi kesänä Kalamäen sillan yläpuolella oleva penger viimeistellään padon muotoon ja verhoillaan kivillä. Myös kaivujälkiä siistitään. Kosteikko otetaan lopullisesti käyttöön sulkemalla nykyinen kosteikon ohitusreitti sekä padon ohitusputki.
Kalamäen talvityöt valmistuivat
Kalamäen kosteikkoalueen järjestelyt ovat valmiit. Vesi virtaa vielä väliaikaista reittiä. Käyttötilanteessa vesi virtaa mm. pintavalutusalueen läpi. Tämä alue on vielä paksun jään ja lumen vallassa. Sinne voidaan johtaa vettä vasta sulan kauden aikana. Kosteikkoalueen osat, muotoilu ja virtaukset käyvät ilmi liitekartasta Kalamäki virtausreitit . Kartalle on merkitty punaisella viivalla nykyinen virtausreitti ja sinisellä virtausreitti käyttötilanteessa.
Kesän tulleen nykyinen sillan yläpuolelle rakennettu louhospenger, joka toimii patorunkona, muotoillaan padoksi ja verhoillaan alueelle varastoiduilla kivillä. Sen jälkeen ohituskaivo suljetaan, ja vesi alkaa virrata padon yli. Myös kaivumaiden läjityksiä muotoillaan tarpeen mukaan, kun massojen seassa olevat jäälohkareet ja lumi ovat sulaneet.
Kosteikkoa rakennetaan pitkällä puomilla
Kalämäen kosteikon rakentaminen jatkuu Saarisenojan pohjoispuolella, mihin syntyy laaja avovesialue. Osa siitä jää matalaksi ja tavoite on, että siihen syntyisi runsaasti kasvillisuutta. Kaivinkoneeseen vaihdettiin pitkä puomi, jolla kaivu ja maiden siirto onnistuu paremmin kuin perusvarustuksella. Pitkän puomin ulottuvuus on jopa 17 metriä.
Talvityöt Kalamäessä valmistunevat tällä viikolla. Viime maanantaina Saarisenojaan voimalinjan kohdalle tehtiin pieni hirsirakenteinen pohjakohouma.
Uusi vesireitti auki Kalamäessä
Osa Saarisenojan virtauksesta käännettiin uudelle rakennetulle reitille perjantaiaamuna. Osa vedestä virtaa edelleen vanhaa uomaa pitkin. Vanha uoma sulkeutuu kokonaan ensi viikon loppupuolella lukuun ottamatta tulvavesiä, jotka edelleen pääsevät vanhalle reitille.
Välittömästi uuden reitin avauduttua Saarienojan vedessä näkyi samentumaa. Sillan kohdalla, jossa siis on sekoittuneena vanhan ja uuden uoman vesi, samentuma ei ollut dramaattista. Uusi uoma on mitoitukseltaan väljä ja virtausnopeus pieni. Tämä hillitsee irtonaisten partikkeleiden sekoittumista veteen. Työn aikana vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa viikossa. Seuraaava näyte otetaan maanantaina. Viikonlopun aikana näytteitä ei voi ottaa, koska laboratorio ei niitä tutki.
Kaivun jälkeen uuden uoman pinnalla kellui runsaasti jääpaloja, joihin oli jäätynyt turvetta. Jotta nämä eivät kulkeutuisi Jäälinjärveen, uuteen alakanavaan asennettiin kelluva puomi (tukki), joka pidättä pintaroskan.
Työ jatkuu pohjoispuolen kaivuilla, mihin syntyy eri syvyisiä vesialueita. Virtaus oli tarpeen kääntää uudelle reitille ennen näitä kaivuja, jotta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöön ei syntyisi.
Rantapohja uutisoi näyttävästi Kalamäen rakentamisen
Rantapohja täytti pääuutissivunsa Kalamäen rakentamisella. Juttu kertoo laajasti ja monipuolisesti Jäälin vesien hoidosta. Lue juttu täältä: Rantapohja 190315
Kalamäkeen lietteenkeruujärjestelmä
Viime syksynä tehtiin havainto, että suuri määrä rautasaostumaa oli pysähtynyt uomiin rakennettuihin patoihin. Tästä syntyi ajatus varustaa Kalamäen kosteikko erityisellä lietteenkeruualtaalla, josta liete voidaan poistaa pumppaamalla. Altaan rakentaminen on pitkällä. Altaan molempiin päihin rakennetaan padot, joilla virtaus voidaan pysäyttää. Tämän jälkeen lieteallas voidaan tyhjentää pumppaamalla. Lietealtaaseen johtava tulokanava ja patoaukko ovat syviä. Altaasta lähtevän veden aukko on matala, jolloin vesi poistuu pintavirtauksena. Tämän arvoidaan edistävän lietteen laskeutumista.
Kalamäen kosteikkoalueen muotoilu käynnistyi
Kalamäen kostekkoalueen muotoilun tarkoituksena on ohjata Saarisenojan vettä virtaamaan lietteenpoiston, pintavalutuksen, matalikkoalueiden ja altaiden kautta ennen päätymistä Jäälinjärveen. Muotoilusuunnitelma on hyvin monimuotoinen. (ks. Kalamäen suunnitelma) . Osa suunnitelmasta jää myöhemmin toteutettavaksi, kun puustoa ei ole saatu poistetuksi koko kosteikkoalueelta. Suunitelma sisältää paljon kaivutöitä varsinkin Saarisenojan pohjoispuolella. Työnaikaiset virtaukset on suunniteltu niin, että virtaavassa vedessä ei kaiveta.
Kosteikon rakentaminen aloitettiin tammikuussa patorungon ja sen ohitusputken rakentamisella Saarisenojaan. Nyt tehdään pehmeiköllä tehtävät työt. Viimeistely tehdään kesällä, ja sen jälkeen vesi kosteikolla nostetaan sulkemalla ohitusputki, jolloin vesi alkaa virrata pohjapadon yli.
Fingrid Oyj: Saarisenojaan saa rakentaa pohjakynnyksen voimalinjan alle
Saarisenojaan on tarkoitus rakentaa vaakahirsistä pieni pohjakynnys hidastamaan veden virtausta suistoalueella. Kynnys ei nosta vettä merkittävästi mutta rajoittaa virtausta syvimmässä uomassa ja jakaa sitä laajemmalle alueelle kasvillisuuden valtaamaan uomaan. Pohjakynnys sijoittuu juuri voimajohtolinjan alle (ks. Saarisenojan pohjakynnys ). Fingrid Oyj on antanut asiasta lausunnon, jossa on ensiksikin annettu lupa rakentamiseen sekä lisäksi täsmälliset turvallisuusohjeet työtä varten. Fingridin suhtautuminen kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa toimijalle!

















