Category Archives: Vesien hoito
Hallitus piti juhlakokouksen
Yhdistys huomioi viisivuotisen taipaleensa kutsumalla hallituksen kokoukseen 3. toukokuuta kaikki, jotka olivat toimineet hallituksessa tai yhdistyksen muissa merkittävissä tehtävissä. Avauspuhenvuorossaan puheenjohtaja Markku Vuolteenaho totesi yhdistyksen fyysisesti mittavat toimenpiteet ja kävi läpi meneillään olevia aktiviteetteja mukaan lukien tutkimukset. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen aktiiveja ja rahoittajia mainiten erityisesti K-Supemarket Jäälin. Yhdistys odottaa vielä parasta palkintoaan: järven vedenlaadun selvää paranemista.
Yhdistys järjestää kaikille avoimen kesätapahtuman merkkivuotensa vuoksi. Tapahtuman suunnitteluun nimettiin työryhmä.
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä: VHY hallitus ptk 3-2016
Kalamäki loistaa Rantapohjan pääkirjoituksessa
Rantapohjan toimittaja Teea Tunturi on vaikuttunut Kalamäestä. Lehden pääkirjoituksessa Teea tuo esiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen viisivuotisen työn, joka yhdistyy Kalamäen alueen vanhaan asutushistoriaan. Kirjoitus on heino ja herkkä kuvaus siitä, millaisiin mietteisiin ulkoilija saattaa Kalamäessä uppoutua. Lue kirjoitus täältä: Rantapohja 260416
Tulva vaihtanut jo Jäälinjärven veden
Jäälinjärven tilavuus tämänhetkisellä vedenkorkeudella on noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Tulvan alkamisen jälkeen vettä on tullut jo 2,4 milj. kuutiometriä.
Nyt vettä tulee noin 140 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Eniten vettä tuli 10. huhtikuuta noin 250 000 kuutiometriä. Tuloveden laatu on silmämääräisesti hyvä, kuten yleensäkin keväisin. Kiintoaineongelma alkaa vasta, kun pohjavedet alkavat tulvan jälkeen purkautua.
Kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä virtaa Kalamäen pääpadon yli
Yhdistys täyttää tänään viisi vuotta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 19. huhtikuuta 2011 Jäälinmajalla. Toimintansa aikana yhdistys on toteuttanut Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta. Niistä suurimmat ovat Kalamäen ja Kokko-ojan haaran kosteikot ja lietteenpoistojärjestelmät, Korteojan kosteikko, Kokkojärvenniityn kosteikko ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue. Muut rakenteet ovat putkipatoja ja pohjakohoumia. Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä on edistetty ja ranta-asukkaiden ympäristötietoisuutta parannettu. Särkikaloja on poistettu Jäälinjärvestä runsaat 6000 kiloa. Vuonna 2014 valmistui nettiversiona Vesienhoidon käsikirja. Kirja on päätetty painattaa paperiversioksi yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Talkootöitä on tehty yli 6000 tuntia.
Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus alkaa olla valmis. Vaikutuksia seurataan tutkimuksilla. Muutokset ovat hitaita ja luonnonolojen vaihtelut vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus kunnostuksella on saavutettu. Toiminta jatkuu seurannalla, rakenteiden ylläpidolla, hoitokalastuksella, tutkimuksilla ja mahdollisilla lisätoimenpiteillä.
Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä. Hallitus pitää juhlakokouksen Jäälinmajalla 3. toukokuuta kokoonpanolla, johon kuuluvat kaikki viiden vuoden aikana hallituksessa toimineet tai muuten keskeiset henkilöt. Juhlakokous päättää yleisölle suunnattavan tapahtuman järjestämisestä.
Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet useat keskeiset viranomais- ja tutkijatahot, ja käytettävissä onkin ollut Suomen paras asiantuntemus. Myös maanomistajien suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen. Yhdistys lausuu parhaat kiitoksensa kaikille yhteistyökumppaneilleen.
VYYHTI II käynnistyi seminaarilla
ProAgria Oulun hallinnoima kolmivuotinen vesistökunnostuksen edistämishanke VYYHTI II (”Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan”) on käynnistynyt. Hankkeen keskeinen tavoite on synnyttää Pohjois-Pohjanmaalle vesistökunnostajien verkosto ja luoda edellytyksiä kunnostustoiminnan jatkumiselle myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kehitetään myös uusia työkaluja. Jo tässä vaiheessa mielenkiintoiselta näyttää paikkatietoaineistoja hyödyntävä vesistökunnostajan karttapalvelu, josta voi tarkistaa esim. suunniteltavaan vesistöhankkeeseen liittyvät keskeiset tiedot. Testiversio löytyy nettiosoitteesta http://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=fb95bb0a905748ef89cdfbcc1dcc323a . Hankkeen yhteydessä laaditaan joidenkin pilottialueiden kunnostussuunnitelmia.
Hankkeen käynnistysseminaariin osallistui taustaltaan monipuolinen, yli kahdeksankymmenen henkilön joukko. Seminarin aineisto on katsottavissa osoitteesta http://www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-materiaalit/. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkkihankkeita Panumajärveltä, Oulunsalosta ja Pyhäjärveltä. Myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esittelyvideo näytettiin. Yhdistyksestä tilaisuuteen osallistui kolme henkilöä, ja iltapäivän puheenjohtajaksi oli kutsuttu yhdistyksen edustaja. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu yhdistyksen edustus.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä valmis
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän sillat valmistuivat tänään. Lietteenkeruualtaan ja lietteenkuivatusaltaiden patojen yli rakennettiin hoitosillat. Kokko-ojan yli rakennettiin mönkijällä ja moottorikelkalla kuljettava silta ojan takana sijaitsevien vesienhoitokohteiden huoltoa, tarkkailua ja ylläpitoa varten. Kokko-ojan haaran rakenteet ovat valmiit otettavaksi käyttöön. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kesällä, kun jäät kaikkien maarakenteiden alta ovat sulaneet ja virtaukset voivat toimia suunnitellulla tavalla.
Kosteikkoaluetta pyritään vielä siistimään ja ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan pois. Kesäaikaiselle huoltoreitille rakennetaan myöhemmin vielä yksi silta suuren metsäojan yli.
Kokko-ojan silta
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa
Etualalla lietteenkuivatusaltaan patosilta ja taustalla lietteenkeruualtaan patosilta. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava
Kokko-ojan haaran vesirakenteet valmiit
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän maa- ja patorakenteet valmistuivat tänään. Käyttöönoton jälkeen Saarisenojan vesi ohjautuu uutta uomaa pitkin lietteenkeruualtaaseen, mistä se palaa pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Lietekertymä poisteteen altaasta pumppaamalla. Sitä varten rakennettiin ylemmäksi rinteeseen lietteenkuivausallas, johon lietteinen vesi pumpataan. Pumppauksen ajaksi lietteenkeruualtaan pato suljetaan ja virtaus ohjataan pääpadon avulla lietealtaan ohi suoraan vanhaan uomaan.
Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kesällä, sillä osa maarakenteista on tehty jäätyneen suon päälle. Järjestelmä toimii vasta, kun kaikki jäät ovat sulaneet.
Intensiivivaihe kesti vajaan viikon. Tämän jälkeen rakennetaan vielä neljä siltaa patojen ja uomien yli. Kantavat rakenteet ovat paikalla, mutta niiden asentaminen vaatii vielä käsityötä. Siltojen kannet tehdään lopuksi.
Vesi ohjataan aiemmin rakenntulla pääpadolla uuteeen uomaan (kuvassa oikealla)
Uusi uoma johtaa lietteenkeruualtaaseen, jonka pato näkyy kuvan oikeassa reunassa
Lietteenkeuruuallas. Käyttöönoton jälkeen vesi nousee altaassa ja siihen johtavassa uomassa noin 60 senttiä
Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lietteenkuivausallas, johon liete pumpataan oikealla näkyvästä lietteenkeruualtaasta
Kokko-ojan haaran työ on edennyt hyvin
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmään kuuluva lietteenkuivausallas valmistui tänään. Seuraavaksi rakennetaan lietteenkeruuallas kuvassa näkyvän kuivausaltaan penkereen taakse. Lietteenkeruualtaaseen johtava kanava on jo valmis. Aiemmin rakennettua patoa on samalla vahvistettu. Kokko-ojan yli rakennetaan vielä mm. rakenteiden huoltoa palveleva silta.
Lietteenkuivausallas. Lietteen laskeuduttua vesi lasketaan pois altasta taustalla näkyvän padon avulla
Kokko-ojan haaraan rakennetaan lietteenpoistojärjestelmää
Talvirakentaminen alkoi Kokko-ojan haarassa tänään. Aiemmin rakennettua pintavalutusaluetta täydennetään lietteenpoistojärjestelmällä, johon kuuluu lietteenkeruuallas ja lietteenkuivatusallas sulkupatoineen. Saarisenojan virtaus ohjataan lietealtaan kautta. Altaaseen laskeutuva liete poistetaan ajoittain tyhjentämällä allas pumppaamalla ylemmäksi rinteeseen rakennettavaan lietteenkuivatusaltaaseen. Siitä vesi poistuu hiljalleen pintavirtauksena, jolloin liete tiivistyy altaan pohjalle ja voidaan tarvittaessa poistaa kaivinkoneella.
Kanava- ja patorakenteet vahvistetaan suodatinkankaalla, joka painotetaan murskeella. Sata tonnia mursketta on toimitettu autokuljetuksena metsäautotien varteen, mistä se siirretään traktorikuljetuksena kilometrin matkan työkohteelle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin viikon. Vastaava lietteenpoistojärjestelmä rakennettiin viime vuonna Kalamäen kosteikkoon.
Kokko-ojan haaran rakentamiskolonna lähdössä kohteella
Puita poistetaan vettyviltä alueilta
LumiForest Oy:n hakkuukone aloitti puiden poiston vettyneiltä alueilta Kalamäessä Saarisenojan varressa. Puiden poistaminen on tarpeen siksi, että Kalamäen kosteikko nostaa hieman vedenpintaa Saarisenojassa. Jo ennestään veden vaivaamat alueet eivät enää sovellu puiden kasvatukseen vaan muuttuvat kosteikoksi.
Puita poistetaan parin hehtaarin alueelta. Hakkuu oli tarkoitus tehdä jo viime talvena, mutta huonojen kantavuusolojen vuoksi työ siirtyi. Kantavuusolot ovat nyt hyvät.
Kalamäen lisäksi puita poistetaan Kokko-ojan haarasta. Sinne jää moton jälkeen vielä pienpuuta, jota on tarkoitus poistaa talkoilla. Kokko-ojan haaraan on tarkoitus rakentaa lietteenkeruuallas talven lopulla.
