Category Archives: Vesien hoito
Kokko-ojan haaran työ on edennyt hyvin
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmään kuuluva lietteenkuivausallas valmistui tänään. Seuraavaksi rakennetaan lietteenkeruuallas kuvassa näkyvän kuivausaltaan penkereen taakse. Lietteenkeruualtaaseen johtava kanava on jo valmis. Aiemmin rakennettua patoa on samalla vahvistettu. Kokko-ojan yli rakennetaan vielä mm. rakenteiden huoltoa palveleva silta.
Lietteenkuivausallas. Lietteen laskeuduttua vesi lasketaan pois altasta taustalla näkyvän padon avulla
Kokko-ojan haaraan rakennetaan lietteenpoistojärjestelmää
Talvirakentaminen alkoi Kokko-ojan haarassa tänään. Aiemmin rakennettua pintavalutusaluetta täydennetään lietteenpoistojärjestelmällä, johon kuuluu lietteenkeruuallas ja lietteenkuivatusallas sulkupatoineen. Saarisenojan virtaus ohjataan lietealtaan kautta. Altaaseen laskeutuva liete poistetaan ajoittain tyhjentämällä allas pumppaamalla ylemmäksi rinteeseen rakennettavaan lietteenkuivatusaltaaseen. Siitä vesi poistuu hiljalleen pintavirtauksena, jolloin liete tiivistyy altaan pohjalle ja voidaan tarvittaessa poistaa kaivinkoneella.
Kanava- ja patorakenteet vahvistetaan suodatinkankaalla, joka painotetaan murskeella. Sata tonnia mursketta on toimitettu autokuljetuksena metsäautotien varteen, mistä se siirretään traktorikuljetuksena kilometrin matkan työkohteelle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin viikon. Vastaava lietteenpoistojärjestelmä rakennettiin viime vuonna Kalamäen kosteikkoon.
Kokko-ojan haaran rakentamiskolonna lähdössä kohteella
Puita poistetaan vettyviltä alueilta
LumiForest Oy:n hakkuukone aloitti puiden poiston vettyneiltä alueilta Kalamäessä Saarisenojan varressa. Puiden poistaminen on tarpeen siksi, että Kalamäen kosteikko nostaa hieman vedenpintaa Saarisenojassa. Jo ennestään veden vaivaamat alueet eivät enää sovellu puiden kasvatukseen vaan muuttuvat kosteikoksi.
Puita poistetaan parin hehtaarin alueelta. Hakkuu oli tarkoitus tehdä jo viime talvena, mutta huonojen kantavuusolojen vuoksi työ siirtyi. Kantavuusolot ovat nyt hyvät.
Kalamäen lisäksi puita poistetaan Kokko-ojan haarasta. Sinne jää moton jälkeen vielä pienpuuta, jota on tarkoitus poistaa talkoilla. Kokko-ojan haaraan on tarkoitus rakentaa lietteenkeruuallas talven lopulla.
Talkoopanos pieneni – silti mittava
Jäälin vesien hoitoon käytettiin 1130 tuntia talkootyötä vuonna 2015. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni lähes 600:lla tunnilla, mutta vuosi 2014 olikin poikkeuksellinen; silloin muun muassa tuotettiin Vesienhoidon käsikirja. Vuonna 2015 talkoisiin osallistui 19 henkilöä.
Päättyneenä vuonna suurin talkoopanos, lähes 500 tuntia, kohdistui Kalamäen kosteikon rakentamiseen. Muita suoraan vesistöön kohdistuvia toimia olivat hoitokalastus ja rakenteiden hoito ja kunnossapito. Näihin käytetiin yhteensä lähes 200 tuntia. Viestinnän talkoopanos oli suuri siksi, että tuotettiin yhdistyksen toimintaa esittelevä video ja uusittiin yhdistyksen yleisesite. Myös vierailuja oli useita. Hallinnon talkoopanoksesta puolet muodostuu kokouksista ja toinen puoli mm. asiakirjojen laadinnasta, rahoituksen hankinnasta, viranomaisyhteydenpidosta sekä monenlaisista ”junailuista” ja valmisteluista.
Talkoiden jakautuminen eri osatehtäviin käy ilmi oheisesta graafista Talkoot 2015
Viranomaisille ilmoitus Kalamäen kosteikon valmistumisesta
Kalamäen kosteikon lupapäätöksen edellyttämä valmistumisilmoitus on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle: Valmistumisilmoitus . llmoitukseen on liitetty työnaikaisen vesistötarkkailun tulokset. Samalla on tehty esitys vedenkorkeuden tarkkailemisesta lupapäätöksen edellyttämällä tavalla.
Kellon kyläyhdistys kävi kylässä
Seitsemän hengen ryhmä Kellon kyläyhdistyksestä tutustui Kiinmingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan yleensä sekä Kalamäen ja Korteojan kosteikoihin. Jäälinojan valuma-alue muodostaa neljäsosan koko Kalimenjoen valuma-alueesta. Kellolaisia kiinnostaakin paljon se, mitä yläjuoksulla tapahtuu. Vieraat olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Keskustelussa pohdiskeltiin mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen.
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta, johon kuuluu asiantuntijoita mm. viranomisista ja tutkimuslaitoksista, kokoontui vuotuiseen kokoukseensa. Toimikunnalle raportoitiin yhdistyksen tapahtumia vuoden ajalta. Siinä keskeisellä sijalla olivat hoitokalastus, Kalamäen kosteikon rakentaminen sekä kosteikoiden vaikuttavuuden seuranta. Paljon keskustelua käytiin järveen tulevan veden mukana liikkuvasta rautasaostumasta, joka on osoittautunut ilmiönä erittäin massiiviseksi. Kokousmuistion voit lukea täältä: Vesienhoitotoimikunta 160915.
Metsäkeskuksen edustajat kosteikoilla
Metsäkeskus on Jäälin vesienhoitohankkeiden tärkeä rahoittaja. Metsäkeskuksen edustaja kuuluu myös yhdistyksen kutsumaan asiantuntijaryhmään (Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta). Metsäkeskuksen edustajat tutustuivat Korteojan ja Kalamäen kosteikoihin, joista jälkimmäinen on toteutettu pääasiassa Metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella. Vieraat olivat näkemäänsä erittäin tyytyvväisiä. He ennakoivat järjestävänsä alueelle myös ryhmien tutustumiskäyntejä.
Irmeli Ruokanen, Kyllikki Maaranto ja Pekka Vehkaperä tutustuivat Jäälin kosteikoihin.
Kaleva omisti koko sivun Jäälin vesien hoidolle
Kaleva kuvasi laajasti omatoimista vesienhoitoa Jäälissä. Artikkeli keskittyy pääasiassa Kalamäen kosteikkoon mutta luotaa samalla yhdistyksen koko nelivuotista historiaa. Otsikossa todetaan, että omatoimisuus on kustannustehokas ja nopea tapa hoitaa vesistöjä. Lue juttu täältä: Kaleva 110915
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 