Category Archives: Vesien hoito
Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella
Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.
MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.
Hallituksen kokous 4/2020
Yhdistyksen hallitus piti etäkokouksen 30. marraskuuta 2020. Hallitus totesi kesän olleen Jäälinjärven tilan kannalta kaksijakoisen: kesän alussa vesi oli historiallisen kirkasta, kunnes heinäkuun voimakkaat sateet tummensivat veden koko loppukesäksi. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Kalojen elohopeamittauksessa kalojen todettiin soveltuvan hyvin ravintokäyttöön. Uimavesien hygienisessä vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli Oulun parhaimmistoa. Uuden Järvialtaan vaikutus veden laatuun oli visuaalisesti suuri, mutta veden laatumittaukset antoivat epäloogisia tuloksia.
Yhdistys keskittyy edelleen voimakkaasti rautailmiöön. Valuma-alueen suosimulaattorimallinnus valmistuu. Leppisuonojan padotustutkimus jatkuu. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä rautailmiön hallintamenetelmien kehittämiseksi.
Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin; joitakin pienehköjä toimenpiteitä on jäänyt toteuttamatta. Yhdistyksen alueelle on tehty paljon vierailuja ja vuorovaiktus eri suuntiin on ollut aktiivista. Vielä hallitus keskusteli tulevan vuoden suuntaviivoista ja painotti mm. toimijoiden sukupolvenvaihdosta. Yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.
Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia. Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.
Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää.
Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 
Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen
Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.
Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.Koulukkaat kalaretkellä
Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat tutustuivat kaloihin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys näytti mm. kalojen perkausta ja esitteli kalan anatomiaa. Myös järven kunnostus ja Koiteli-reitti olivat esillä. Markku Vuolteenaho raportoi päivästä näin:
”Monikymmenpäinen, iloinen Jäälin koulun oppilaiden joukko opettajineen vietti kalapäivää Jäälin majan rannassa aamupäivällä perjantaina 18. syyskuuta tuulisessa syyssäässä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoolaiset esittelivät kalastusta, kalan käsittelyä ja anatomiaa sekä Jäälin vesienhoitotyötä. Oppilaita kiinnosti erityisesti kalan perkaus, käsittely ja rakenteen esittely. Koiteli-reitin rakentaminen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet olivat esillä toisessa pisteessä. Oppilaille tarjottu kalastusmahdollisuus ei tuottanut toivottua saalista, ehkä kiireisen aikataulun vuoksi. Etukäteen pyydettyjä särkiä ja ahvenia oli toki altaassa katseltavina. Makkaranpaisto ja eväiden nauttiminen nuotion tuoksussa kruunasivat kalapäivän.”
Hauki kiinnosti Ismo Karhun käsittelyssä. Kuvat: Sanna Alalauri
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti kokouksen kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta kävi aluksi Kalamäen kosteikolla, tutustui Kalamäen alueen luontorakenteisiin ja uuteen ilmeeseen ja vieraili Järvialtaalla. Kokous pidettiin Jäälinmajalla. Toimikunta arvioi, että Jäälinjärven kunto alkaa olla lähellä tavoitetilaa, ja hoidossa ollaan siirtymässä ylläpitovaiheeseen. Veden väriin voimakkaasti vaikuttavaa raudan kulkeutumista ei ole saatu hallintaan. Raudan prosessit vesistössä ja maaperässä ovat erittäin monimutkaiset, ja koko ketjun hallitsevia asiantuntijoita on Suomessa hyvin vähän. Yhdistys jatkaa pyrkimystään rautaan liittyvien ilmiöiden selvittämisessä yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa. Kokousmuistion voit lukea täältä: Tmk kokous 1-2020 muistio 150920.
Vesienhoitotoimikuntaan on kutsuttu asiantuntijoita mm. ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta ja Oulun kaupungista ja ympäristötoimesta. Lisäksi toimikuntaan on kutsuttu mm. Kiimingin jakokunnan ja Kellon kyläyhdistyksen edustajat.
Väriero uuden Järvialtaan ja Jäälinjärven veden välillä on suuri. Järvialtaan tarkoitus on pidättää tuloveden mukana järveen kulkeutuvaa kiintoainetta.
Jääli-kokemuksia Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset kehittävät verkostoja alueidensa vesistöjen kunnostukseen. Yhteistyöryhmä pyysi etäkokoukseensa esittelyn Jäälin kokemuksista ja erityisesti yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Keskustelussa pidettiin erityisen tärkeänä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikaista vaikutusten seurantaa. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin yleisestikn monipuoliseksi ja ansiokkaaksi.
Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa
Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.
Järviallasta viritellään
Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä: Järviallas.
ELY-virkamiehet tustustuivat Jäälin vesienhoitoon
ELY-keskuksen vesienhoitoresursseja on vahvistettu. Uudet viranhaltijat, Anne-Mari Rytkönen ja Henri Vaarala, tutustuivat Jäälin vesienhoitoon. Virkamiehille esiteltiin yhdistyksen tähänastista toimintaa ja sen tuloksia. Erityisesti tuotiin esiin massiivinen rautaongelma, jonka tehokkaaseen hoitoon ei ole olemassa toimivia menetelmiä. Tiedon kartuttamiseksi yhdistys on käynnistänyt kaksi tutkimusta.
Anne-Mari Rytkösen hoitaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaan liittyvää valtakunnallista erikoistumistehtävää. Henri Vaaralan tehtävänä on vesiensuojelun tehostamisohjelman hankkeiden ja verkostojen aktivointi ja erilaiset asiantuntijatehtävät.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 