Category Archives: Vesien hoito
Leväseuranta siirtyi yhdistykselle
Oulun kaupunki ei enää seuraa Jäälinjärven sinilevätilannetta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys hoitaa seurannan. Levätilanne tarkistetaan kerran viikossa Jäälinmajan uimarannalta. Havainnot ilmoitetaan valtakunnalliseen leväseurantarekisteriin. Koko maan levätilanne on katsottavissa osoitteessa http://www.jarviwiki.fi. Seurana on aloitettu 1.6. ja se jatkuu syyskuun loppuun.
Jäälinjärvessä ei ole ollut sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Joitakin kertoja on lyhytaikaisesti havaittu pieniä hippusia vedessä. Kasautumia tai lauttoja ei ole ollut.
Jäälin rautatutkimus sai rahoituksen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmivuotisen rahoituksen rautailmiön tutkimiseen Jäälinjärven valuma-alueella. Raudan kulkeutuminen Jäälinjärveen on massiivista eikä sitä ole yhdistyksen toimin saatu riittävästi hallintaan. Ilmiöön liittyy myös vesiprosesseja, joista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Rautaa ei ole koettu valtakunnallisesti kiinnostavaksi, koska sitä ei pidetä eliöstölle erityisen haitallisena.
Rauta on peräisin valuma-alueen maaperästä. Erityisen paljon rautaa Jäälissä on siksi, että täällä sijaitsee rikkipitoisia mustaliuskevyöhykkeitä. Tutkimuksessa testataan erilaisia menetelmiä rautakulkeutuman vähentämiseen sekä valuma-alueen latvavesissä että Saarisenojan pääuomassa. Tutkimuskokonaisuuteen yhdistetään yhdistyksen aiemmin hankkima suosimulaattorimallinus, jolla on selvitettu kunnostusojitusten tarvetta ja taloudellisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhdistyksen toteuttaman padotustutkimuksen tuloksia rautakulkeutuman kannalta.
Tutkimus tehdään yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja Oulun yliopiston kesken. Koska tutkimuksia tehdään yksityisten maanomistajien alueella, metsänomistajiin ja heitä edustaviin tahoihin pidetään yhteyttä.
Yhdistys on tavoitellut rautailmiön tutkimusta siitä alkaen kun ilmiö havaittiin massiiviseksi vuonna 2014. Aiemmat rahouitushaut eivät ole johtaneet tulokseen.
Vähän saalista hoitokalastuksesta
Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.
Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.
Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.
Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.
Raudan merkitystä ei ole tunnistettu vuosille 2022 – 2027 laaditussa vesienhoitosuunnitelmassa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti laajan ja yksityiskohtaisen lausunnon nähtävillä olevaan Oulujoen – Iijoen veisenhoitosuunnitelmaan. Lausunto koskee Kalimenjokea, jonka valuma-alueeseen myös Jäälin vedet sisältyvät. Lausunnossa on todettu, että korkea rautapitoisuus on mitä ilmeisin syy jokiekosysteemin vajavaiseen toimintaan. Yhdistyksen mielestä rauta-/mustaliuskekysymys ei ole hahmottunut suunnitelmassa oikein. Tästä johtuu, ettei suunnitelmassa ole myöskään esitetty tehokkaita toimenpiteitä rautaongelman hillitsemiseen. Metsätalousalueilla toimenpiteet tulee suunnitella yhteistyössä metsänomistajien ja heitä edustavien tahojen kanssa. Lausunnon voit lukea täältä: https://kiiminginjaalinvedet.net/wp-content/uploads/2021/04/vhs-lausunto-260421.pdf.
Vesienhoitosuunnitelma perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Suunnitteluprosessi käydään läpi joka kuudes vuosi.
ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle
ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.
Linnunpöntöt komeasti Kalevassa; myös Jäälinjärvi liittyi juttuun
Kaleva kertoi näyttävässä jutussaan koulun ja vesienhoitoyhdistyksen monivuotisesta yhteistyöstä ja luettelee myös Kalamäen luontorakenteet. Varsinaisen aiheen – linnunpönttöjen asentaminen oppilaidan kanssa – lisäksi Kaleva on tehnyt erillisen jutun otsikolla ”Jäälinjärven tila on parantunut”. Nettilehden juttu löytyy täältä:https://www.kaleva.fi/jaalin-koululaiset-rakensivat-kololinnuille-uusia/3525274?fbclid=IwAR2_H3xWJWZuOw5wlkJOuGekazyUGshb-IQzJQTeVkyENbjAvjGd4dfTmWc . Printtilehden jutun voit katsoa täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgcosAMuVVCrtBYansA?e=nxwdt8 .
Näytteenottosilta Kalamäkeen
Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.
Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle. 
Yhdistys panostaa tutkimuksiin ja järjestää kymmenvuotistapahtuman
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii hakemaan ratkaisuja tulovesien massiiviseen rautavitaan tutkimuksen keinoin. Vielä on epävarmaa, saadaanko Oulun yliopiston tutkimukselle rahoitusta. Siitä riippumatta yhdistys jatkaa ja käynnistää omia selvityksiään, joilla rautakysymykseen voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan.
Yhdistys täyttää kymmenen vuotta. Yhdistys päätti kustantaa juhlakirjan ja järjestää tapahtuman Kalamäessä 21.8.2021. Samalla juhlistetaan Koiteli-reitin valmistumista.
Yhdistyksen vuosikokous järjestetään TEams-kokouksena keskiviikkona 24.3.2021 klo18.
Hallituksen kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2021
MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin
MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi). Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.
Jäsentiedote 2020
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 2020.
Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 