Category Archives: Vesien hoito
Kaupunkilehti MunOulu julkaisi ison jutun Jäälin juhlasta
MunOulu lähetti toimittajan paikalle, kun Jäälissä juhlittiin Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kymmentä vuotta ja Jääli – Koiteli-reitin avajaisia. Toimittajan kynästä syntyi monipuolinen, hyvin myönteinen juttu. Voit lukea sen täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalin-kylajuhlassa-kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistys-ry-vietti-kymmenvuotisjuhlaansa-400-hengen-voimin
Jäälin juhla täytti Kalevan Puheenaihe -sivun
Kaleva julkaisi näkyvällä paikalla koko sivun jutun Jäälin juhlatapahtumasta, jonka aiheina ovat vesienhoitoyhdistyksen kymmenen vuotta sekä Jääli – Koiteli vaellusreitin valmistuminen. Kuvakaappaus painetusta lehdestä avutuu alla olevasta linkistä. Verkkoversio on tässä alempana.
Rantapohja täytti aukeaman Jäälin juhlajutulla
Rantapohja kertoo laajassa jutussaan ”Kymmenen vuotta omalle järvelle” Jääliläisten omatoimisuudesta sekä järvikunnostuksen että Koiteli-reitin toteuksen kautta. Lehti haastattelee eri toimijoiden edustajia. Juhlajärjestelyyn osalllistuvat Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Jäälin asukasyhdistys, LC Jääli, Jäälin koulu, Jäälin Martat ja Kiimingin seurakunta. Jutun nettiversion teskti on luettavissa täältä:
Jäälin juhlatapahtuma järjestetään Kalamäessä lauantaina 28.8.2021 klo 16. Juhlan aiheina ovat Kiimingin – Jäälin veisenhoitoyhdistys 10 vuotta, Jääli – Koiteli vaellus- ja hiihtoreitin valmistuminen sekä Suomen luonnon päivä. Juhlapaikalle on opastus Kuusamontieltä Hietakujan kautta.
Biopolymeeriä testataan raudan vähentämiseen
Oulun yliopisto on yhdessä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja BioSO4 -nimisen yrityksen kanssa käynnistänyt kokeen, jonka tavoitteena on löytää menetelmä raudan laskeutumisen tehostamiseen. Jäälinjärven tuloveteen sekoitetaan pieni määrä biopolymeeria. Hypoteesi on, että polymeeri muodostaa tiivistymisytimiä, joihin rauta-humushiukkaset kerääntyvät suuremmiksi partikkeleiksi. Yhdistys on aiemmin todennut, että suurimmat partikkelit laskeutuvat lietteenpoistojärjestelmiin, mutta jopa 80 prosenttia raudasta liikkuu sellaisessa muodossa, joka laskeutuu erittäin huonosti. Vaikuttavuutta tutkitaan vesianalyyseillä.
Biopolymeeri on luonnomukainen aine. Se on pääasiassa kitosaania, jota saadaan katkaravun kuorista. Annostelu on noin 10 grammaa vesikuutiota kohti.
Biopolymeeria tiputetaan tai lirutetaan veteen virtaamatilanteesta riippuen.
Yhdistykseltä 10-vuotisjuhlakirja
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on dokumentoinut toimintansa ensimmäiset kymmenen vuotta juhlakirjaan. Kirjassa käydään läpi vesienhoitoon liittyviä kysymyksiä monipuolisesti. Tärkeä sija on yhteistyöllä maanomistajien, asukkaiden, viranomaisten, tutkijoiden, rahoittajien ja eri alojen osaajien kanssa. Kirja linkittää Jäälin vesienhoidon vaellus- ja hiihtoreitin toteuttamiseen Jäälin ja Koitelin välille sekä Jäälin omatoimiseen kehittämiseen asuinalueena. Kirja päättyy sanoihin: ”Jääli on keidas keskellä Oulua”.
Kirja jaetaan yhdistyksen jäsenille ja yhteistyökumppaneille sekä laajalle sidosryhmäjoukolle. Kirja on myös muiden ostettavissa pienellä hinnalla Jäälin juhlatapahtumassa 28.8.2021. Kirja on saatavissa myös yhdistyksen hallituksen jäseniltä.
Kokkohaaran huoltoura kunnostettu
Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.
Suomen vesistöpaneeli: sinilevää on alkanut esiintyä myös karuilla selkävesillä
Sinileviä on totuttu näkemään Itämerellä ja rehevillä järvillä. Nyt sinilevä on noussut huolenaiheeksi myös karuilla selkävesillä. Vesistöpaneelin puheenjohtaja Timo Huttula toteaa, että ”sinilevät ovat tärkeä osa luontoa ja sinileviä tavataan kaikissa järvissämme. Sen sijaan sinilevien massaesiintymien lisääntyminen on usein seurausta ihmisen toiminnasta, kun järven tila on häiriintynyt liiallisesta ravinnekuormituksista”. Asiantuntijat arvioivat uuden ilmiön syyksi ilmastonmuutoksen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.
Jäälinjärvessä sinilevähaittaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Sitä ennen haitallisia esiintymiä oli lähes joka vuosi.
Geologian tutkimuskeskus kävi yhdistyksen vieraana
Jäälinjärven tulovesien massiivinen rautavirta on osaltaan nostanut Oulun seudun mustaliuskealueet Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuskohteeksi. Tutkimus liittyy happamien sulfaattimaiden valtakunnalliseen kartoitukseen. GTK järjesti yhdistyksen, Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston edustajille monipuolisen, seminaarityyppisen esityksen, joka ulottui peräti mustaliuskeiden syntyhistoriaan kahden mildardin vuoden taakse! Jäälin aluetta pidetään tutkimuksellisesti mielenkiintoisena. Käynnistymässä oleva Jäälin rautatutkimus liittyy läheisesti mustaliuskeisiin.
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin rautatutkimuksella
Rantapohja uutisoi laajasti Oulun yliopiston ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tutkimuksen käynnistymisestä. Tutkimus on kolmivuotinen. Jäälinjärveen tulevat vedet sisältävät erittäin paljon rautaa. Tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä raudan kulkeutumiseen liittyvistä prosesseista ja löytämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseen. Jutun voit lukea täältä:
GTK selvittää maaperän liukoisuutta Jäälin-Jokikylän alueella 21-23.6.2021
Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa juhannusviikolla happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden vaikutusta vesien tilaan Jäälin-Jokikylän alueella. Tutkimus on osa kansainvälistä HazArctic -hanketta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä mustaliuskekallioperän/moreenin päällä ja entisillä rantahietikoilla. Jäälin – Kalimenjoen alueen vesissä esiintyy korkeita rautapitoisuuksia, jotka liittyvät happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskeeseen.
Tutkijat liikkuvat autolla teitä ja ajouria pitkin ja ottavat maaperänäytteitä lapiolla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Tutkimuskohteella määritetään maalajit, tehdään pH-mittauksia suoraan näytteistä sekä otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä ja liuotuskokeita varten. Maastotöissä liikutaan pääsääntöisesti kahden henkilön työparina.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 