Category Archives: Vesien hoito
Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”
Hyvää keskustelua suosimulaattorin etäesittelyssä
Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajille suunniteltu suosimulaattorin esittelytilaisuus jouduttiin koronarajoitusten vuoksi siirtämään. Viime tipassa päätettiin kuitenkin järjestää etäesittely. Siitä tiedottamnen ei ollut kovin tehokasta eikä suurta osanottajajoukkoa voitu odottaa. Tapahtuma keräsi kuitenkin metsänomistajia niin, että syntyi hyvää keskustelua.
Puheenjohtajana toimi MTK:n Markku Ekdahl. Birger Ylisaukko-oja esitteli Jäälin vesienhoitoa, Luonnovarakeskuksen Hannu Hökkä suosimulaattoria ja sen soveltamista ja Markus Saari yliopistolta Jäälin rautatutkimusta.
Alkuperäisen ajatuksen mukainen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään, kun korona ei sitä estä. Näillä näkymin se voisi olla kesäkuun alkupuolella.
Jäsentiedote on julkaistu
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen juhlavuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä:
Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Useat yksityishenkilöt ovat liittyneet yhdistyksen jäsenksi. Kaikkien yhteystiedot eivät ole yhdistyksen tiedossa. Jotta jäsenposti tavoittaisi kaikki yhdistyksen jäsenet, puuttuvat yhteystiedot pyydetään välittämään joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai nettisivujen kautta.
Rantapohja kertoi Jäälinjärven kalastustutkimuksesta
Rantapohja uutisoi näyttävästi, että Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa tilassa. Lehti muistuttaa myös, että yhdistys on selvittänyt Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuden. Tutkimuksissa on todettu, ettei ole estettä kalojen käyttämiseen ravintona. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:
Jäälinjärven kalakanta erinomaisessa tilassa
Vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa ekologisessa tilassa sekä lajisuhteiden että painojakauman osalta. Tulokset ovat Oulun kalatalouskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista, jossa on kerrottu viime kesänä tehdyn koekalastuksen tulokset. Vuoteen 2011 verrattuna ahvenen saalismassa on lisääntynyt ja oli nyt 60 prosenttia kokonaissaaliista. Ahventen keskikoko on kasvanut ja petoahventen (yli 15 cm) määrä ja osuus on lisääntynyt. Myös ahventen yksilömäärä kasvanut neljäsosalla. Huolta raportissa aiheuttaa pienten särkien lisääntynyt määrä. Toisaalta isot särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tutkijoiden mukaan kalastuksella tulisi huolehtia siitä, että petokaloja on tarpeeksi särkikannan pitämiseksi kurissa. Isojen ahventen pyytämistä pitäsi hillitä ja toisaalta isoja haukia pitäisi pyytää paljon.
Raportissa on julkaistu tuloksia myös vuosilta 2014 ja 2016. Vuoden 2016 painomääräistä tulosta hämmentää yksi hauki, jonka tarttuminen koeverkkoihin on lähinnä sattumaa. Kun vuoden 2016 tuloksista poistetaan hauki, havaitaan, että särjen ja lahnan (molemmat särkikaloja) yhteenlaskettu saalisosuus on pienentynyt noin 10 prosentilla ja ahvenen vastaavasti kasvanut. Yksilösuhteissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Tästä voisi päätellä, että Jäälinjärven kalakanta on ollut jokseenkin tasapainossa viimeiset viisi vuotta.
Tutkimusraportin voit lukea täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgdBpBP3ZL95togIv3Q?e=rWohb9 .
Yhdistys on harjoittanut särkiakalojen tehokasta kalastusta kymmenen vuotta. Järven särkikanta on muodostunut pääasiassa merestä kudulle nousevista emokaloista. Ne on poistettu kutunousun aikana.
Jäälin yhdistyksille tieoikeus Kokkoniityntielle
Kokkoniityntien tiekunnan ylimääräinen kokous päätti myöntää Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle ja Jäälin asukasyhdistykselle oikeuden käyttää Kiimingin Huttukylästä lähtevää metsätietä toimintansa tarpeisiin. Vesienhoitoyhdistyksellä on tien vaikutusalueella Kokkoniityn kosteikko. Lisäksi yhdistyksellä on liikkumistarvetta alueeella esim. vesitutkimusten vuoksi. Jäälin asukasyhdistyksellä on tien vaikutusalueella mm. Kokkokankaan Taukola -niminen laavu, jota voidaan huoltaa pääasiassa Kokkoniityntien kautta. Yhdistyksille määriteltiin tieyksiköt, joiden mukaan tienkäyttömaksut jakautuvat osakkaiden kesken.Tien osakkaina on noin viisikymmentä tilaa.
Kokkohaaran lieteallas pumpattiin
Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.
Kaleva nosti Jäälinjärven kunnostuksen omaehtoisen ympäristötyön esimerkiksi
Kalevan toimittaja Pekka Rahko kirjoittaa koko sivun jutussa ihmisten kokemasta ympäristöahdistuksesta. Yhtenä keinona sen lievittämiseen hän suosittaa omaehtoista ympäristötyötä ja toteaa, että Kiimigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on hieno esimerkki omaehtoisesta ympäristötyöstä. Suuri valokuva kalamäestä palkitsemisesta kertovine kuvateksteineen antaa aiheelle näkyvyyttä. Rahko toteaa, että ympäristöongelmista kirjoitetaan paljon mutta vähemmän heistä, jotka toimivat vapaaehtoisesti ympäristön, luonnon ja ilmaston hyväksi. Syytä olisi, hän painottaa. Kalevan jutun voit lukea täältä:
Pro Valkiais- Niilesjärvi ry kuuli Jäälin kokemuksia
Valkiais- ja Niilesjärven hoitoa ja kunnostusta varten on perustettu yhdistys, joka halusi kuulla Jäälin vesienhoitokokemuksista. Näitä kerrottiin yhdistyksen vuosikokouksessa Hiukkavaaratalossa 7. syyskuuta. Paikalla oli runsaat kymmenen erittäin kiinnostunutta osallistujaa.
Valkiais- ja Niilesjärvi ovat aivan toisentyyppisiä järviä kuin Jäälinjärvi siksi, että niiden valuma-alue ja veden vaihtuvuus on erittäin pieni. Jäälinjärvi taas on läpivirtausjärvi. Tarvittavat toimenpiteet ovat sen vuoksi erilaisia. Niilesjärvessä sinilevää esiintyy runsaasti.
Kiiminkijoki ry tutustui Jäälin vesienhoitoon
Kiiminkijoki ry suunnittelee vesienhoitohankkeita omalla tomialueellaan ja tutustui 1. syyskuuta Jäälin vesienhoitoon kymmenen hengen voimin. Ryhmä sai esittelyn Jäälinmajalla ja tutustui sen jälkeen maastossa Kalamäen alueeseen.
Ryhmä ihasteli erityisesti talkootoimintaa ja koululaisten osallistumista samoin kuin yhteistyötä tutkijoiden ja rahoittajien kanssa.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 