Category Archives: Vesien hoito
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Puuta veteen
Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen osana testataan vedessä olevan puuaineksen vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Suomen ympäristökeskus on saanut tästä menetelmästä mielenkiintoisia tuloksia viime vuosina. Puu toimii tartunta-alustana monille eliölajeille, ja sen seurauksena vesistön monimuotoisuuden on havaittu huomattavasti lisääntyvän. Tämä puolestaan edistää vesiprosesseja, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti veden laatuun. Jäälin tutkimuksessa puunippuja on sijoitettu Saarisenojaan välittömästi Kalamäen kosteikon yläpuolelle sekä ylemmäksi Kokkohaaraan. Kalamäen niput ovat havupuuta ja Kokkohaaran puut koivua. Niput on kiinnitettu rantaan, jotta ne pysyvät paikallaan.
Kalamäen alueelle puuniput on sijoitetu sik-sak-mutoon 45 metrin matkalle. Kuvassa näkyviä lankkuja on käytetty nippujen asennukseen. Lankuista tehdään lopuksi pitkos koealueen päälle, jotta vesi- ja eliönäytteiden ottaminen tulee mahdolliseksi koko rakennelman matkalta (ylempi kuva)
Kokkohaaran koivuista on koottu yhtenäinen 20 metrin pituinen nippu, joka on sijoitettu virran suuntaisesti (alempi kuva).


Oulu avustaa Jäälinjärven hoitoa
Oulun kaupunki myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle 5000 euron avustuksen Jäälinjärven kunnostuksessa saavutettujen tulosten ylläpitoon ja vesistön tilan seurantaan kuluvana vuonna. Ennen ratkaisua yhdistyksen hakemus sai Oulun kaupungin ympäristöohjelman seurantaryhmän hyväksynnän. Oulu on tukenut yhdistyksen toimintaa vuosina 2019 – 2021 enintään 7000 eurolla vuosittain. Oulun kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä mm, rautailmiöön liittyvissä tutkimuksissa.
Hallitus suunnitteli tulevaa ja päätti järjestää vuosikokouksen 24.2.2022 Jäälinmajalla
Yhdistyksen hallitus totesi päättyneen vuoden toteutuneen melko hyvin suunnitelmien mukaisesti. Myös rauta-/humus -kiintoaineen pidättyminen Järvialtaaseen toteutui edellisvuotta selvästi paremmin. Hallitus päätti parin seuraavan vuoden peruskorjaustarpeista, hyväksyi Jäälin luontorakenteiden hoidosta pidetyn kokouksen esityksen ja jatkaa yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Päättyneen vesivisiokauden jatkeeksi hallitus päätti laatia uuden vesivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Vuosikokousasiakirjat hyväksyttin esitettäväksi toiminnantarkastajalle ja vuosikokoukselle. Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:
Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”
Hyvää keskustelua suosimulaattorin etäesittelyssä
Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajille suunniteltu suosimulaattorin esittelytilaisuus jouduttiin koronarajoitusten vuoksi siirtämään. Viime tipassa päätettiin kuitenkin järjestää etäesittely. Siitä tiedottamnen ei ollut kovin tehokasta eikä suurta osanottajajoukkoa voitu odottaa. Tapahtuma keräsi kuitenkin metsänomistajia niin, että syntyi hyvää keskustelua.
Puheenjohtajana toimi MTK:n Markku Ekdahl. Birger Ylisaukko-oja esitteli Jäälin vesienhoitoa, Luonnovarakeskuksen Hannu Hökkä suosimulaattoria ja sen soveltamista ja Markus Saari yliopistolta Jäälin rautatutkimusta.
Alkuperäisen ajatuksen mukainen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään, kun korona ei sitä estä. Näillä näkymin se voisi olla kesäkuun alkupuolella.
Jäsentiedote on julkaistu
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen juhlavuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä:
Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Useat yksityishenkilöt ovat liittyneet yhdistyksen jäsenksi. Kaikkien yhteystiedot eivät ole yhdistyksen tiedossa. Jotta jäsenposti tavoittaisi kaikki yhdistyksen jäsenet, puuttuvat yhteystiedot pyydetään välittämään joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai nettisivujen kautta.
Rantapohja kertoi Jäälinjärven kalastustutkimuksesta
Jäälinjärven kalakanta erinomaisessa tilassa
Vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa ekologisessa tilassa sekä lajisuhteiden että painojakauman osalta. Tulokset ovat Oulun kalatalouskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista, jossa on kerrottu viime kesänä tehdyn koekalastuksen tulokset. Vuoteen 2011 verrattuna ahvenen saalismassa on lisääntynyt ja oli nyt 60 prosenttia kokonaissaaliista. Ahventen keskikoko on kasvanut ja petoahventen (yli 15 cm) määrä ja osuus on lisääntynyt. Myös ahventen yksilömäärä kasvanut neljäsosalla. Huolta raportissa aiheuttaa pienten särkien lisääntynyt määrä. Toisaalta isot särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tutkijoiden mukaan kalastuksella tulisi huolehtia siitä, että petokaloja on tarpeeksi särkikannan pitämiseksi kurissa. Isojen ahventen pyytämistä pitäsi hillitä ja toisaalta isoja haukia pitäisi pyytää paljon.
Raportissa on julkaistu tuloksia myös vuosilta 2014 ja 2016. Vuoden 2016 painomääräistä tulosta hämmentää yksi hauki, jonka tarttuminen koeverkkoihin on lähinnä sattumaa. Kun vuoden 2016 tuloksista poistetaan hauki, havaitaan, että särjen ja lahnan (molemmat särkikaloja) yhteenlaskettu saalisosuus on pienentynyt noin 10 prosentilla ja ahvenen vastaavasti kasvanut. Yksilösuhteissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Tästä voisi päätellä, että Jäälinjärven kalakanta on ollut jokseenkin tasapainossa viimeiset viisi vuotta.
Tutkimusraportin voit lukea täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgdBpBP3ZL95togIv3Q?e=rWohb9 .
Yhdistys on harjoittanut särkiakalojen tehokasta kalastusta kymmenen vuotta. Järven särkikanta on muodostunut pääasiassa merestä kudulle nousevista emokaloista. Ne on poistettu kutunousun aikana.
Jäälin yhdistyksille tieoikeus Kokkoniityntielle
Kokkoniityntien tiekunnan ylimääräinen kokous päätti myöntää Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle ja Jäälin asukasyhdistykselle oikeuden käyttää Kiimingin Huttukylästä lähtevää metsätietä toimintansa tarpeisiin. Vesienhoitoyhdistyksellä on tien vaikutusalueella Kokkoniityn kosteikko. Lisäksi yhdistyksellä on liikkumistarvetta alueeella esim. vesitutkimusten vuoksi. Jäälin asukasyhdistyksellä on tien vaikutusalueella mm. Kokkokankaan Taukola -niminen laavu, jota voidaan huoltaa pääasiassa Kokkoniityntien kautta. Yhdistyksille määriteltiin tieyksiköt, joiden mukaan tienkäyttömaksut jakautuvat osakkaiden kesken.Tien osakkaina on noin viisikymmentä tilaa.

