Category Archives: Ajankohtaista
Kalamäen kosteikolle lupa
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Kalamäen kosteikon rakentamiseen Jäälinjärven kaakkoispäähän. Hanke toteutetaan Maveplan Oy: laatiman teknisen suunitelman mukaan. Rakentaminen on aloitettava viimeistään neljän vuoden kuluessa ja saatettava päätökseen viimeistään kuuden vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Muutoin päätös raukeaa. Rakentamistyön aikaisia vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtava. Myös padon yläpuolisia vedenkorkeuksia on tarkkailtava kahden vuoden ajan padon käyttöön otosta. Lupahakemus jätettiin kuluvan vuoden maaliskuussa. Lupaan liittyy myös ns. valmistelulupa, jonka nojalla rakentaminen saadaan aloittaa, vaikka päätöksestä valitettaisiin. Lupapäätös on luettavissa täältä: Kalamäki lupa 161013.
Kalamäen kosteikko on yhdistyksen suurin yksittäinen hanke. Kosteikkoalueen kokonaispinta-ala on noin 6 hehtaaria. Avovesialuetta muodostuu 0,8 hehtaaria. Kosteikkoalue muotoillaan niin, että siihen muodostuu syvännealueita sekä ns. ”nolla-alueita”, joilla vedenpinta on suunnilleen maanpinnan tasossa. Muotoilulla tavoitellaan monipuolisia olosuhteita erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Hankkeen rahoitusratkaisut ovat vielä avoinna.
VYYHTI-hanke järjesti tutustumiskäynnin Jääliin
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke – Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan – kutsui vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja tutustumaan Jäälin vesien hoitoon. Vieraita saapui peräti Pudasjärveltä ja Iin Olhavasta asti. Kiinnostuneille esiteltiin sekä VYYHTI-hanketta että Kiimingin – Jäälin vesenhoitoyhdistyksen toimintaa. Kokoontumisen päätteeksi käytiin tutustumassa Kokko-ojan haaran pintavalutusjärjestelyihin.
EU-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 16.9. Ryhmän tarkoitus on varmistaa, että rahoituspäätöksessä määritellyt tehtävät tulevat asianmukaisesti suoritetuksi. Tämä on ehtona EU-tuen maksamiselle. Ensimmäisessä kokouksessa määriteltiin ohjausryhmän tehtävät ja toimintatapa, käytiin läpi osatehtävien tämänhetkinen vaihe ja suunniteltiin viestintää. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran kevättalvella.
Limalevää sadasosa aikaisemmasta
Syyskuun alussa otetussa näytteessä Jäälinjärven vedessä oli limalevää 16 mikrogrammaa litrassa eli noin sadasosa kahden vuoden takaiseen, samaan vuoden aikaan otettuun näytteeseen verrattuna. Uimarien havainnot kertovat, että limalevää on koko kesän ollut huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Kunnon selitystä ilmiölle ei ole. Kuten jo aikaisemmin pohdiskeltiin, särkien vähentäminen olisi saattanut lisätä suurikokoisia vesikirppuja, jotka puolestaan syövät limalevää. Toisaalta limalevän mystistä vähenemistä on ilmennyt myös joissakin muissa järvissä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia uintikesiä, jolloin toivottavasti käytössä on sekä viemäröinti että nykyistä enemmän vesienhoitorakenteita.
Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä selvitetään
Oulun Vesi tutkii Jäälinjärven koillispuolen viemäröintimahdollisuutta yhteistössä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Haja-asutuksen viemäröinti on Oulussa verrattain uutta ja harvinaista. Sen vuoksi Oulun vesi määrittää lähiaikoina tällaisten kohteiden viemäröinnin periaatteet ja ohjelman. Mikäli Jäälin hanke täyttää vahvistettavat kriteerit, vesienhoitoyhdistys ja Oulun Vesi järjestävät asukkaille keskustelutilaisuuden kuluvan vuoden lopulla.
Jäälinjärven koillispuolen viemärin ulkopuolella oleviin kiinteitöihin on jaettu tiedote, jonka näet täältä: Viemäröintitiedote 260813
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Yhdistys esittäytyi Jäälin soututapahtumassa
Yhdistyksellä oli monipuolinen esittelyaineisto Kiiminki-päiviin kuuluvassa Jäälin soututapahtumassa. Esillä oli muun ohella toimintaa kuvaavia esittelytauluja, diashow viime syksyn töistä sekä vesinäytepulloja vesistön eri osista. Soututapahtuma keräsi hyvin yleisöä, ja myös kontakteja syntyi paljon.
Puheenjohtaja Eero Laineen kokoama soutujoukkue voitti perinteiseen tapaan kirkkovenesoudun haastekisan. Kisaan osallistui kuusi joukkuetta.
Kymmenentuhatta käyntiä yhdistyksen sivuilla
Vesienhoidosta kiinnostuneet ovat löytäneet hyvin yhdistyksen sivut. Kymmenentuhannen käynnin raja rikkoutui 2. elokuuta. Todennäköisesti ”hälytystoiminto” on hyvin käytössä, sillä käynnit lisääntyvät aina, kun sivustolle tehdään muutoksia. Sivusto avattiin yhdistyksen perustamisen yhteydessä huhtikuussa 2011.
Pintavalutus vähentää rautasaostumaa
Ensimmäisen analyysin mukaan Kokko-ojan pintavalutusalue vähensi vedessä kulkeutuvaa kiintoainetta neljäosalla. Myös silmämääräisesti on havaittavissa, että alueelle laskeutuu runsaasti ruskeaa saostumaa. Kokko-ojan padolla ja puusuisteilla aikaan saatu pintavalutusalue on suhteellisen pieni. Pintavalutuksen odotetaan lisäksi tehostuvan, kun alueelle syntyy siellä viihtyvä kasvillisuus. Viime syksynä rakennettua pintavalutusaluetta ei toistaiseksi ole saatu kokonaan käyttöön alemman padon teknisten ongelmien vuoksi. Vahvoja viitteitä on kuitenkin siitä, että koko valuma-alueelle sunniteltujen toimenpiden toteuttaminen voisi vähentää kiintoaineen valuntaa Jäälinjärveen huomattavasti.
Limalevää vähemmän?
Jäälinjärven uimareiden pahin vitsaus on vedessä oleva limalevä. Uidessa ihon pintaan tarttuu limaa, johon pohjalle laskeutuneet kiintoainehiukkaset tarttuvat, kun uimari niitä pöyhii. Uimareiden tämän kesän kokemukset viittaavat siihen, että limalevää olisi nyt tavallista vähemmän. Analyysituloksia ei vielä ole. Ei ole todennäköistä, että yhdistyksen tähänastiset toimet olisivat vielä ehtineet vaikuttaa asiaan merkittävästi. Särkien vähentämien saattaa tosin lisätä suuria vesikirppuja, jotka syövät limalevää. Ratkiaisevaa parannusta asiaan odotetaan Jäälinjärven koillispuolen jätevesien viemäröinnistä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 