Author Archives: vhybirger
Rysä tämän kesän paras särkipyydys
Ammattikalastajat ovat todenneet, että Jäälinjärven särkikanta lisääntyy pääasiassa Jäälinojan kautta vaeltavista särkiemoista. Kutuvaellukselle nousevia särkiä on pyydetty Jäälinojan niskalta yhdistyksen rysällä runsaat 300 kiloa. Järvelle viritetty paunetti (isorysä) ei sen sijaan tuottanut toivottua tulosta. Veden lämmettyä nopeasti pyydyksen limoittuminen oli voimakasta. Paunetti oli pyynnissä vajaan kuukauden, ja sen paikkaa vaihdettiin kerran. Paunettipyynnin saaliiksi tuli noin sata kiloa. Kesän tähänastinen kokonaissaalis on 440 kiloa.
Ammattikalastajien käsityksen mukaan Jäälinjärven tehokalastus on erityisen vaikeaa. Hyvä saalis edellyttäisi kalojen parveutumista. Jäälinjärvessä särkikalat eivät parveudu, koska vesi on tummaa eikä vesi kerrostu riittävästi, kun syvänteitä ei ole ja järven pohjan muoto on hyvin tasainen. Pohdittavana on muutaman rysän hankkiminen jatkossa.
Särkikalat vaikuttavat järven ekologiaan monella tavalla. Suuri särkikanta pöyhii järven pohjaa ja estää ravinteiden sedimentoitumista. Järven ravintoketju kaipaisi suuria vesikirppuja, jotka söisivät limalevää, mutta vesikirppujen määrä ei kasva, koska särjet syövät ne. Särkisaaliin myötä järvestä poistuu ravinteita. Petokalakantojen vahvistuminen olisi tarpeen niin ekologian kuin kalastuksenkin kannalta. Esimerkiksi ahven muuttuu petokalaksi noin 15 sentin koossa, ja se puolestaan pitää osaltaan kurissa särkikantaa.
Jäälinjärvessä on tehty viralliset koekalastukset vuosina 2005 ja 2011. Tulokset on raportoitu aiemmin tällä sivustolla. Seuraava koekalastus pyritään tekemään parin vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, onko kalakannan rakenteessa havaittavissa muutoksia. Vinoutumien oikaisu vie joka tapauksessa aikaa.
Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.
Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .
Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.
Yhdistys esittäytyy vesistökunnostuspäivillä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjestää kolmipäiväisen kansainvälisen vesistökunnostusseminaarin Lahden Sibeliustalolla 14. – 17.8.2013. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on kutsuttu kertomaan toiminnastaan kolmannen päivän teemaryhmään, jonka aiheena on ”vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Tilaisuuden ohjelman löytyy osoitteeesta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=145106&lan=fi.
Lähivedet asukkaille tärkeitä
Kellon ja Jäälin välisen alueen asukkaille tehtiin lähivesiä koskeva ns. arvottamistutkimus, joka valmistui 27.6.2013. Tutkimusraportin löydät täältä Arvottamistutkimus ja asiaa koskevan lehdistötiedotteen täältä: Lehdistötiedote .
Tutkimuslueella (Kalimenjoen valuma-alue) asuu noin 12 000 ihmistä. Kyselylomake, joka sisälsi paljon tietoa vesienhoidosta, lähetettiin lähes joka toiseen alueen talouteen. Vastausprosentti oli 31. Vastauksista 35 prosenttia tuli Jäälin postinumeroalueelta. Vastaajista 95 prosenttia piti Oulun seudun pienvesistöjen vaalimista erittäin tai melko tärkeänä. Vastaajista 2 prosenttia ilmoitti, ettei vesistöjen tila kiinnosta.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli jääliläisille vastaajille hyvin tuttu: 84 prosenttia oli kuullut yhdistyksestä ja 88 prosenttia tiesi Jäälinjärven tutkimuksista ja hoitokalastuksesta. Jääliläisistä vastaajista 43 prosenttia ilmoitti olevansa valmis osallistumaan vesien hoitoon talkootyöllä ja 32 prosenttia maksamaan yhdistyksen jäsenmaksun. 15 prosenttia ilmoitti olevansa valmis lahjoittamaan kertaluonteisen vesienhoitomaksun, ja 11 henkilöä maksoi sen saman tien. Kaksi vastaajaa ei ollut tyytyväinen yhdistyksen toimintaan, ja 15 vastaajaa epäili vesienhoitotoimien tehokkuutta siinä määrin, ettei ollut valmis maksuihin. Maksuista kieltäytymisen tärkein syy varattomuuden ohella oli, että yhteiskunnan tulisi pystyä rahoittamaan vesienhoidon kustannukset.
Vastaajat antoivat runsaasti ehdotuksia vesien hoitoon. Myös kiitosta tuli niin yhdistykselle kuin tutkimuksen kyselylomakkeelle.
.
Keskustelutilaisuus Korteojan kosteikosta
Raitamaantien ja Heikkisentien asukkaille järjestettiin keskustelutilaisuus Heikkisentiellä Korteojan kohdalla keskiviikkona 26.6.2013 klo 18. Yhdistys on suunnitellut padottavansa Korteojaa niin, että vesi saataisiin nousemaan Heikkisentien laidassa olevalle suolle, mistä se valuisi pintavaluntana takaisin Korteojaan. Suon yläosa muotoiltaisiin erityisesti vesilinnuille sopivaksi. Alustavan suunntelman näet täältä. Korteojan lintuvesi ja pintavalutus.
Vesilinnuston elinolosuhteita tilaisudessa kuvaili Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksesta. Paikalla oli alun toistakymmentä henkilöä. Kosteikko sai asukkaiden hyväksynnän; sen sijaan Korteojan padotuksen vettymishaitoista kannettiin huolta. Suunniteltu vedenkorkeus vaaitaan mahdollisiin riskikohteisiin ja päätelmät tehdään sen jälkeen.
Kosteikon tavoitteena on pienentää Korteojasta Jäälinjärveen purkautuvaan ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Korteojaan päätyy jätevesiä, koska ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Keskustelussa kaivattiin kovasti viemärin rakentamista.
Jäälinmajan ranta säilyy virallisena uimarantana
Oulun kaupungin tavoitteena on vähentää virallisia uimarantoja. Lakkautuspaineen alla oli muiden ohella Jäälinmajan ranta. Yhdistys antoi sivistys- ja kulttuurilautakunnalle lausunnon Jäälin vesien kunnostuksesta ja esitti, että Jäälinjärven tilan kehittymistä seurattaisiin ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä. Lautakunta päätti 13.6. pitämässään kokouksessa säilyttää Jäälinmajan rannan virallisen uimarantana ainakin tämän vuoden.
Yhdistyksen lausunto lötyy täältä: Lausunto Jäälinmajan uimarannasta
Yhdistyksen toimintamalli yleiseen käyttöön EU-rahoituksen avulla
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt myöntää EAKR-rahoitusta yhdistyksen toimintamallin kehittämiseksi yleiseen käyttöön soveltuvaksi. Hankkeen nimi on ”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli”. Hankkeessa tuotetaan toimijalähtöisesti kokemuksiin perustuva internet-sovellus toimintamallista, jolla vesien ja vesialueiden käyttäjät voivat omatoimisesti vähentää vesiympäristön ongelmia kustannustehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti koko valuma-alueella. Hankkeen on määrä valmistua marraskuuhun 2014 mennessä.
Tehopyydys hoitokalastukseen
Jäälinjärven koillisrannalle on asennettu paunetti pyytämään särkikaloja. Paunetti on päältä avoin isorysä, jonka kokonaispituus on lähes sata metriä. Rysän kalapesä on pituudeltaan kahdeksan metriä ja leveydeltään 4 metriä. Kalapesä on paksulankaista havasverkkoa, jonka silmäkoko on kuusi millimetriä.
Paunetti on pyynnissä kesäkuun lopulle. Rysään päätyvät petokalat vapautetaan ja vain särkikalat poistetaan järvestä.
Yhdistys järjestää kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua rysän kokemiseen Oulun päivien yhteydessä 17. kesäkuuta klo 18.
Kalamäki – Koiteli -reitti suunniteltavaksi
Elina Keskitalo, kolmannen vuosikurssin maantieteen opiskelija Oulun yliopistosta, ryhtyy suunnittelemaan ns. ”maastotietoreittiä” Kalamäestä Koiteliin. Reitti on tarkoitus linjata kiinnostavien maastokohtien kautta. Reitin varrella annettaisiin informaatiota mm. vesistöistä ja vesienhoidosta, asutushistoriasta, geologisista muodostumista, energiasta sekä kiinnostavista luontokohteista. Reitin varrella esiteltäisiin myös metsätaloutta ja sen merkitystä alueelle ja koko yhteiskunnalle. Suunnitelman on määrä valmistua syksyllä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 