Blogiarkistot
Kalamäen kiintoaineen määrää selvitetty
Kalamäen kosteikon pidättämän kiintoaineen määrää on selvitetty lietenäytteillä, jotka on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen Oulun laboratoriossa. Lietettä on kertynyt erityisen paljon kosteikkoon johtavaan tulokanavaan. Lietteen märää on siellä noin 1000 kuutiometriä, ja sen kuiva-ainemäärä on noin 9000 kiloa. Kun lietteenkeruualtaasta on kahtena kesänä pumpattu pois noin 6000 kiloa lietettä kuiva-aineena määritettynä, yhteensä Kalamäen kosteikko on tähän mennessä pidättänyt lietettä noin 15 000 kiloa. Lietteen vesipitoisuus on noin 99 prosenttia. Lietettä on pumpattu pois Kalamäen lisäksi Kokkohaaran altaasta. Näihin kahteen systeemiin on jäänyt lietettä tähän mennessä ainakin 2000 kuutiometriä. Järveen päätyessään tämä lietemäärä vastaa keskimäärin noin kahden millimetrin kerrosta järven pohjalla. Rakenteiden läpi kulkee kuitenkin edelleen huomattava määrä kiintoainetta.
Ensiksi olisi ratkaistava, miten Kalamäen kosteikon tulokanavaan kertynyt liete saataisiin pois vesistöstä. Myös lisätoimia joudutaan pohtimaan. Itse ilmiön syntymekanismin selvittämiseen tarvitaan tieteellistä tutkimusta. Sellaista on esitetty Suomen ympäristökeskukselle.
Kalamäen kosteikon yleisjärjestelyn näet täältä: Kalamäen kosteikko
Kiintoaineilmiö on massiivinen
Oletettavasti raudan ja humuksen kulkeutuminen maaperästä pohjaveden mukana metsäojastoon ja sieltä vesistöön aiheuttaa valtavan suuren kiintoainevirtaaman Jäälinjärveen. Rautailmiö esiintyy ”puhtaimmillaan” Korteojan kosteikon kohdalla vanhassa Korteojan uomassa, josta virtaus on käännetty uuteen uomaan. Linkki 5. syyskuuta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1kBivD_zDetroPTV . Uoman yläosassa on ”lähde”, josta purkautuu täysin kirkasta pohjavettä. Jonkin matkaa virrattuaan vedessä alkaa näkyä hiutaleita, joiden määrä lisääntyy matkan varrella. Kuvaushetkellä pohjaveden määrä oli jostakin syystä lisääntynyt. Lisääntynyt virtaus huuhtoi mukanaan aiemmin kertynyttä saostumaa, ja vesi muuttui ”rautapuuroksi”.
Kiintoaineilmiön mittavuus tuli ilmi myös uuden Kokkohaarana lietteenkeruualtaan tyhjennyksessä 14. syyskuuta. Linkki pumppauksesta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM . Altaan pohjalle oli kertynyt paljon lietettä, vaikka systeemi oli ollut käytössä vasta kolme kuukautta.
Yhdistyksen tavoitteena on saada aikaa tutkimus ilmiön syntymekanismista ja siihen vaikuttavista seikoista. Tutkijat ovat ilmaisseet kiinnostustaan asiaan.
Vanhaan Korteojan uomanpätkään tulee pelkästään pohjavettä. Sen mukana purkautuu paljon rautaa, joka hapettuessaan saostuu.
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Hoitokalastuksen todettiin tuottaneen hyvää tulosta niin, että Jäälinjärven kalakannnan rakenne on nyt kunnossa. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä esiteltiin sekä kokouksessa että maastossa. Vesienhoitorakenteiden vaikuttavuuden seurantatulokset esiteltiin ja todettiin mm. näytteenotossa ja analysoinnissa esiintyvät ongelmat. Eniten keskuteltiin kiintoaineilmiöstä, joka on osoittautunut massiiviseksi. Toimikunta piti lietteen vähentämistä järveen tulevista vesistä erittäin tärkeänä. VYYHTI-hankkeen vetäjä Riina Rahkila esitteli vuoteen 2018 jatkuvan hankkeen. Vilkasta keskustelua käytiin siihen liittyvistä pienimuotoisista vesienhoitohankkeista myös Jäälinojan valuma-alueella.
Toimikunta oli tyytyväinen Jäälin vesistökunnostuksen etenemiseen ja sen tuottamiin tuloksiin. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotmk kok 1-2016.
Kalamäen kosteikkoon tutustuivat yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteeri opastuksella mm. Irmeli Ruokanen Suomen Metsäkeskuksesta ja Riina Rahkila ProAgriasta.
Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty
Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi pumppauslautta. Pumppaus onnistui erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista. Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.
LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä
Lietettä altaan pohjalla
LIetteenkeruuallas tyhjänä
Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan
Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta
Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.
Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.
Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Lietepumppu toimii polttomoottorilla. Kuvassa Otto Moilanen.
Bioremeditaatio – uusi vedenpuhdistusmenetelmä tutkittavaksi
Yhdistys käynnistää monipuolisen tutkimuksen, jolla testataan Suomessa uutta puhdistusmenetelmää, bioremeditaatiota. Siinä hyödynnetään kasvinviljelyn periaatetta. Kelluvalle lautalle istutetaan kasveja, joiden juuret ovat vapaasti vedessä lautan alla. Aineen siirto kasvien juuristoon on tehokkaampaa vedestä kuin maasta, ja veden virtaus tehostaa sitä edelleen.
Tutkimusta varten rakennetaan kahdeksan runsaan metrin levyistä ja kuuden metrin mittaista lauttaa, joiden avulla testataan viittä eri kasvia hieman vaihtelevilla rakenteilla. Virtaavasta vedestä tutkitaan ravinnepitoisuuksia sekä lauttojen ylä- että alapuolelta. Kasvukauden päättyessä tutkitaan kasvien varsiin ja juuriin sitoutuneet ravinteet. Tuloksista voidaan johtaa menetelmän mitoitustiedot.
Tutkimuslaitteisto rakennetaan Kalamäen kosteikon alaosalle, missä virtausolot ovat tutkimuksen kannalta optimaaliset. Tutkimus käynnistyy alkavana kesänä ja päättyy vuonna 2018. Testit tehdään pääosin kesällä 2017. Pitkä tutkimusaika antaa vastauksia kasvien talvehtimiseen ja yleensäkin menetelmän käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Tutkimuksen tekee insinööri, ympäristötekniikan DI-opiskelija Jukka Pekkanen. Diplomityö syntyy tutkimuksen osana.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Kalamäen lietteenpoistojärjestelmä testattu
Kalamäen kosteikkoon on rakennettu padoilla suljettava lietteenkeruuallas, johon kertyvä liete poistetaan pumppaamalla. Kesätulvan vuoksi oli epäselvää, kertyisikö lietettä, kun virtausnopeudet olivat moninkertaiset tavalliseen kesään nähden. Altaan padot suljettiin pumppauksen alussa. Allasta ei saatu täysin tyhjäksi, sillä ylävirranpuoleisessa padossa, joka joutuu kovalle rasitukselle, ilmeni haitallista siirtymää. Vesi aleni kuitenkin normaalivesipinnasta runsaan metrin, ja pohjalle jäi vettä runsas puoli metriä.
Pumpattaessa todettiin, että altaaseen oli kertynyt valtavasti lietettä. Varsinkin pohjan lähellä kertymä oli niin tahmeaa, ettei se siirtynyt veden mukana ilman sekoittamista. Liete pumpattiin kuivumaan läheiselle suolle. Lietteenkeruumenetelmä osoittautui siis toimivaksi. Kalamäessä kiintoainesta laskeutuu lisäksi lietteenkeruualtaan alapuoliseen uomastoon.
Saadun kokemuksen perusteella tulee harkittavaksi, olisko Kokko-ojan haaran pintavalutusalue varustettava vastaavanlaisella lietteekeruujärjestelmällä.
Pohjan lähellä tahmeaa lietettä oli paksuna kerroksena
Lietettä kertyy myös altaan luiskille
Liete pumpataan kuoppaan, josta putki siirtää sen läheiselle suolle.
Putki purkaa.
Lietteen poistumista tehostetaan sekoittamalla vettä perämoottorilla
Jäälinsoutu kiinnosti monia
Yhdistys oli näkyvästi esillä Jäälin asukasyhdistyksen järjestämässä soututapahtumassa. Yhdistyksen joukkue sijoittui kirkkovenesoudussa toiseksi. Voiton vei Kutteritien Huopaajat. Vesienhoidosta kerrottiin esittelypisteessä. Erityisteemoina olivat koko kesän jatkunut tulva sekä kosteikkojen vaikuttavuustutkimukset. Asiasta kertovat graafit voit katsota täältä: Tarkkailutuloksia . Eri pisteitä otettuja vesinäytteitä oli esillä. Yhdistyksen esittelyvideo pyöri nonstop-esityksenä.
Soututapahtuman ohjelma oli kokonaisuutena monipuolinen. Aluella esiintyi taikuri, lapset voivat telmiä pomppulinnassa, Kiimingin harmonikkakerho viihdytti ja ravitsemuksesta huolehtivat sekä Jäälin asukasyhdistys että Jäälinmajan väki. Tapahtuman kruunasi koko kesän paras sää.
