Blogiarkistot
Kalamäen tulvasillan kantta vahvistettiin yhteistyössä
Kalamäen kosteikon rakentamisen yhteydessä tieuran kohdalle tehtiin lisätulva-aukko sen vuoksi, että tulvavedet eivät enää pääseet purkautumaan metsäalueen kautta. Tulva-aukkoon tehtiin silta lähinnä kevyttä liikennettä varten. On osoittautunut, että sillan yli ajetaan aika paljon myös autoilla. Sen vuoksi oli tarpeen asentaa kansilankkujen päälle ajolankut, jotka vähentävät kansilankuille kohdistuvaa rasitusta. Kiimingin Erä osallistui kunnostukseen. Yhteistyössä metsästäjien kanssa on jo aikaisemmin on kunnostettu Kalamäen tietä. Tie sijaitsee Oulun kaupungin omistamalla maalla mutta on ns. ”isännätön”. Tiellä liikkuu paljon mm. lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koululaisia.
Kalamäen tulva-aukon silta ja uudet ajolankut
Korteojan uusi pato näyttää toimivan
Runsasrautaisen pohjaveden ohjaaminen Korteojan kosteikkoon näyttää toimivan. Uusi pato rakennettiin viikko sitten vanhaan Korteojan uomaan. Purkautuva pohjavesi ei ole löytänyt uutta reittiä vanhaan uomaan vaan virtaa uuteen padotettuun Korteojaan. Uuden padon yläpuolelle, mihin pohjavesi purkautuu, on jo viikossa muodostunut runsaasti rautasaostumaa ja bakteerikasvustoa. Ennen uuden padon rakentamista tämä massa ohitti kosteikon ja päätyi suoraan Jäälinjärveen. Runsas pohjaveden virtaus vanhaan uomaan oli alun perin yllätys. Uoman oli määrä jäädä kokonaan kuivaksi.
Korteojaan rakennettiin uusi rummulla varustettu pato. Rumpu on suljettu levyllä. Runsasrautainen pohjavesilähde on putken yläpään kohdalla.
Korteojaan uusi pato
Jäälinjärveen laskeva Korteoja on vuonna 2014 käännetty virtaamaan Korteojan kosteikon kautta. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Nyt Korteojaan tehtiin pato pohjaveden purkupaikan alapuolelle, jolloin runsasrautainen pohjavesi joutuu kiertämään kosteikon kautta.
Korteojan vesi sameni työn aikana muutamaksi tunniksi. Työkohde oli laadultaan sellainen, ettei samenemista voitu välttää. Samentuman leviämistä Jäälinjärvessä vähensi luonnostaan pieni Korteojan virtaama, noin 30 litraa sekunnissa. Yhdistys pahoittelee, jos samea vesi on aiheuttanut jollekin haittaa. Kyselyjä ei ole tullut.
Jäälin patoja kunnostettiin
Kalamäen lietepatoihin ja Korteojan patoon on tullut syöpymiä, jotka ovat estäneet patojen tarkoituksemukaisen käytön. Kaikki padot on nyt kunnostettu. Työssä käytettiin isoa, pitkällä puomilla varustettua kaivinkonetta. Patojen painepuoli vuorattiin koko padon alueelta isolla suodatinkankaalla, joka painotettiin karkealle murskeella. Kauppapuutarha Kukkiva Kunnas sponsoroi Jäälin vesienhoitoa antamalla yhdistyksen käyttöön korvauksetta suuren traktorin ja maansiirtolavan päiväksi. Murskekuljetukset tehtiin puutarhan traktorilla. Kunnostustyöt tehtiin tavalliseen tapaan talkoilla.
Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon
Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.
Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.
Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.
Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.
Jäälinjärven tulovedessä vähän kiintoainetta talvella
Jäälinjärveen laskevaan Saarisenojaan rakennettu Kokkohaaran lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi talven jälkeen. Lietetettä oli kertynyt vähän, vaikka edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa yhdeksän kuukautta. Edellisen kerran allas pumpattiin tyhjäksi viime syyskuussa, jolloin allas oli ollut käytössä vain kolme kuukautta. Silloin altaan pohjalla oli noin puoli metriä paksu lietekertymä. Pumppaushavainnot vahvistavat edelleen käsitystä, että Jäälinjärven tulovesien suurimmat kiintoainemäärät esiintyvät loppukesällä.
Uusin tyhjennys paljasti suuren lehtikertymän altaan pohjalla. Lehdet voi poistaa vain koneella. Kesäolosuhteissa paikalle ei kuitenkaan koneella pääse.
Lietettä oli talven aikana kertynyt altaaseen vähän. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy suuri lehtikertymä. Kuva 19.6.2017
Kesän jälkeen lietettä oli paljon. Kuva 14.9.2016
Hoitokalastus alkoi hyvin
Jälinjärvessä pitkään viipyneet jäät viivästyttivät hoitokalastuksen alkua. Rysä saatiin pyyntiin Jäälinjärven luusuaan vasta 24. toukokuuta. Kutusärjen nousu näyttää alkaneen kohta sen jälkeen. Ensimmäinen koku tuotti yhden kalan, seuraava 24 kiloa ja lauantaiaamun koku 138 kiloa. Lauantai-illan koku antoi vielä 126 kiloa. Tämä merkitsi Jäälinjärven rysäpyynnin vuorokausiennätystä, 264 kiloa.
Kiinnostus kalojen hyödyntämiseen on kasvanut. Kaloja voi hakea päivittäin noin klo 9:n jälkeen Rantatien päästä venerannasta. Asiaa voi tiedustella Kari Tiriltä p. 0400 586 776 tai Otto Moilaselta p. 040 415 3689.
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Korjaisiko kemikalointi Jäälinjärven?
Helsingin Sanomissa julkaistu hieno juttu Littoistenjärven kemikaloinnista on kirvoittanut kysymyksiä, toimisiko vastaava myös Jäälinjärvellä. Ks. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005215732.html?share=253854417a1ea82d6ed54d846b15be5f .Uutisen mukaan Littoistenjärven sinilevätilanne on ollut erityisen paha, mikä viestii runsaasta ravinnepitoisuudesta. Sen jälkeen kun järveen kylvettiin 200 tonnia kemikaalia, vesi on kristallinkirkas, ”kuin akvaariossa” luonnehditaan.
Ikävä kyllä Jäälinjärven tilanne on toisenlainen. Jäälinjärvi on läpivirtausjärvi, johon tulee koko ajan runsaasti vettä yläpuoliselta valuma-alueelta. Kevättulvan aikana järven vesi vaihtuu useaan kertaan, ja tulvan jälkeenkin uutta vettä tulee paljon. Jäälinjärven ongelma on tuloveden laatu. Siinä on valtavasti rautasaostumaa, joka värjää veden ja mataloittaa järveä. Raudalla on toisaalta myös myönteinen ominaisuus: se sitoo tehokkaasti fosforia. Jäälinjärven olennainen kysymys siis on, miten rautasaostuma saadaan pois vedestä ennenkuin se valuu Jäälinjärveen. Tähän mennessä rakennetut kaksi lietteenpoistojärjestelmää sekä joukko muita vesienhoitorakenteita kyllä vähentävät seurannan mukaan merkittävästi kiintoainetta mutta eivät ilmiselvästi riitä. Vaikka rautasaostuma saataisiin pois, vesi pysyy ruskeana.
Jäälinjärven ravinnepitoisuudet eivät ole kovin korkeat. Viime kesänä ei havaittu sinilevää. Tämä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen. Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi.
Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita
Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.
Jäälinmajan uimaranta on edelleen virallinen
Oulun kaupunki oli aikeissa lakkauttaa Jäälinmajan uimarannan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta teki kuitenkin yksimielisen päätöksen, että uimaranta säilyy kaupungin virallisena uimarantana. Päätöksen perusteena olivat yhdistyksen suorittamat mittavat vesistön kunnostustoimet ja Jäälinjärven tilan koheneminen. Kiintoaineen kulkeutuminen järveen on merkittävästi pienentynyt, vaikka kokonaisuutena ilmiötä ei vielä olekaan saatu riittävästi hallintaan. Ravinnepäästöt ovat pienentyneet huomattavasti, typen osalta jopa 60 – 70 prosenttia. Kalakannan vinoutumat on saatu oikaistuksi. Sinilevää ei todettu viime kesänä, mikä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen.
Jäälinmajan uimaranta. Kuva: Kari Arontie
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 