Koiteli-reitin jatkorahoitus hyväksyttiin
ELY-keskus on tehnyt päätöksen Koiteli-reitin jatkorahoituksesta. Hyväksytty suunnitelma ei vielä sisällä Kokkojärvenniityn pitkoksia eikä kesäreitti Koiteliin vielä tällä suunnitelmalla valmistu. Puuttuva pitkos jäi suunnitelman ulkopuolelle, koska yhden kiinteistön kohdalta ei saatu aikaan pätevää sopimusta. Mikäli sopimusasia saadaan ratkaistuksi, hakemuksen mukaiseen suunnitelmaan on mahdollista palata. Siihen kuuluu puuttuvien pitkosten lisäksi kaksi laavua, lintutorni ja reitin alkuosan rakentaminen esteettömäksi. Toinen laavuista on jo rakennettu Kokkokankaalle, ja toinen tulee Kalamäkeen. Suunnitelman toteutuminen vaatii vielä lähes noin tuhat talkootuntia ja noin 2000 euron rahallista panostusta.
Koiteli-reitti toteutetaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Jäälin asukasyhdistyksen yhteishankkeena. Reitti on suunnattu kolmen rakennetun kosteikon kautta.
Yhdistys osallistui Linnanjuhliin
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen aktiivi Birger Ylisaukko-oja kutsuttiin puolisonsa kanssa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Linnaan. Kutsun viiteryhmä on Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys. Jäälin vesien kunnostuksen lisäksi yhdistys on kannustanut myös muita kunnostajia omalla esimerkillään sekä laatimalla Vesienhoidon käsikirjan kunnostajien käyttöön (www.vesienhoidonkasikirja.fi ). Yhdistyksen edelläkävijyys on pantu valtakunnallisesti merkille. Kutsu Linnanjuhliin on suurin kuviteltavissa oleva tunnustus yhdistyksen työlle.
Kokkokankaan Taukolaan kameravalvonta
Kokkokankaan uutta laavua halutaan suojata ilkivallalta tallentavan kameran avulla. Taukola sijaitsee Jääli – Koiteli -reitin puolivälissä. Kokonaisuuteen kuuluu laavu, polttopuukatos, huussi ja kaivo. Kävijöiden toivotaan merkitsevän vieraskirjaan nimensä, kertomaan kokemuksensa ja esittävän kehittämisajatuksiaan. Koitelin erämaalatu avataan koko pituudeltaan heti kun lunta saadaan riittävästi. Kesäreitti ei ole vielä koko matkalta kulkukelpoinen, koska Kokkojärvenniityltä puuttuu pitkoksia.
Yhdistys tiivisti kokemuksiaan VYYHTI-loppuseminaarissa
Loppuvaiheessa oleva VYYHTI-hanke kokosi useita kymmeniä osallistujia loppuseminaariin, jossa esiteltiin hyviä vesistöjen kunnostusesimerkkejä eri puolilta maakuntaa. Jäälin vesienhoidosta kertoi Eero Laine. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä: Eero Laine VYYHTI-loppuseminaari 291118. Tilaisuudessa näytettiin myös VYYHTI-video, jossa kerrotaan kunnostuksista Taivalkosken Tyräjärvellä, Pudasjärven Panumajärvellä ja Jäälinjärvellä. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s.
Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän
Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.
Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.
Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.
Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.
Metsäkeskus ei rahoita Järviallasta
Metsäkeskus on ottanut kannan, ettei se vie Jäälin Järvialtaan toteuttamista kilpailutukseen. Perustelut liittyvät pääasiassa Metsäkeskuksen sisäiseen byrokratiaan, mutta myös hanketta on epäilty sen vuoksi, että toteutustapa ei ole yleisesti käytetty. Metsäkeskus arvioi myös virheellisesti, että pääosa yksityismetsätalouden aiheuttamista ongelmista olisi jo hoidettu aikaisemmalla Kemera-rahoituksella. Liukoisten ravinteiden osalta tämä pitääkin paikkansa, mutta kiintoaineongelma ei ole poistunut eikä edes merkittävästi pienentynyt.
Vielä on epäselvää, voidaanko hanketta esittää Metsäkeskukselle rahoitettavaksi uudelleen. Myös muita rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Metsäkeskuksen kielteinen kannanotto saattaa vaikeuttaa hankkeen toteuttamista suunnitellussa aikataulussa ensi talven jäiltä.
VYYHTI-video kertoo järven kunnostuksesta – Jäälinjärvi mukana
VYYHTI-hankkeen (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) tavoitteena on luoda Pohjois-Pojanmaalle vesistökunnostusverkosto, joka auttaisi omatoimisia kunnostajia erilaisten ongelmien edessä. Hankeen tuottamalla videolla on kuvattu kolmea kohdetta, joista yksi on Jäälinjärvi. – Hienoa dronekuvaa Kalamäestä, käykää katsomassa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s
Rantapohja kertoi kouluvierailusta
Rantapohja julkaisi jutun Jäälin kouluvierailusta. Voit lukea sen täältä: Rantapohja 041018
Kaksisataa vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun 3. ja 4. luokan oppilaat ja opettajat, yhteensä lähes 200 vierasta, osallistuivat luontopäivään, joka suuntautui Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevaan Kalamäkeen. Vesinhoitoyhdistys esitteli mm. järven ravintoketjua, Jäälinjärven kunnostusta ja Jäälin – Koitelin välistä vaellus- ja hiihtoreittiä. Toinen yhdistyksen järjestämä rasti oli Kalamäen talon historia. Kolmas rasti oli kasvien tunnistustehtävä. Sen järjestivät opettajat. Tunnistuskohteet sijoittuivat Koiteli-reitin alkupäähän. Oppilailla riitti kiinnostusta ja kysymyksiä, ja järven ravintoketju oli jo ennestään hyvin hallussa.
K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkarat, mehut ja kahvit. Sääkin oli suotuisa. Kiittävää palautetta jaettiin vuolaasti.
Yhdistyksen teltalla tutkittiin mm. järven ravintoketjua. Kuva: Risto Piirainen.
Markku Vuolteenaho kertoo Kalamäen historiasta. Kuva: Risto Piirainen.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa
Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä: Maaseudun tulevaisuus 240918
Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 