Category Archives: Uncategorized
Lähes joka toinen osallistui talkoisiin
Vuoden 2012 talkootöiden määrä on mittava: yhteensä 1588 tuntia. Lähes puolet työstä kului vesienhoitorakenteisiin, paitsi itse rakentamistyöhön, myös monitahoiseen valmisteluun, maanomistajasopimuksiin yms. rakentamisen edellytyksiin. Myös panostus tutkimukseen oli mittava. Tutkimukset pitivät sisällään veden laadun mittaukset ja analyysit sekä Jäälinjärven allaskokeen. Tutkimustunteihin ei sisälly Kaisa Savolaisen diplomityö. Lisäksi kalastukseen käytettiin huomattavasti talkootyötä, minkä lisäksi ”hoitokalastusisku” ostettiin ammattikalastajilta.
Talkoihin osallistui kaikkiaan 35 eri henkilöä. Tulos on erittäin hyvä; jäsenistä siis lähes joka toinen osallistui talkootöihin.
Katso tuntijakauma tästä: Talkootunnit 2012
Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa
Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.
Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.
Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät). Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.
Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella. Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä; Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi. Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.
Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.
Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote
Rantapohja: ”Tuhansia talkootunteja…”
Paikallislehti Rantapohja julkaisi kattavan artikkelin vesienhoidosta otsikolla ”Tuhansia talkootunteja Jäälin vesien hyväksi”. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 041012. Kyseinen Rantapohjan numero jaettiin kaikkiin Kiimingin kunnan talouksiin. Lisäksi Rantapohjan levikkialuetta ovat useat kunnat Oulun pohjois- ja itäpuolella.
Särkikaloja vähennettiin taas
Ammattilaisten nuottasaalis oli tämän syksyn kaksipäiväisessä hoitokalastuksessa 600 kiloa särkeä ja pientä lahnaa. Viime vuoteen verrattuna saalis oli vaatimaton, noin neljäsosa. Silti se on merkittävä. Se vastaa ainakin puolta Jäälinjärven vuotuisesta kalankasvusta. Ensimmäisen päivän työstä puolet meni hukkaan, kun nuotta tarttui merkitsemättömään lämmönkeräysputkeen. Saaliskalat olivat nyt selvästi suurempia kuin vuosi sitten.
Yhdistyksen oma rysäsaalis kesän ajalta on noin kaksisataa kiloa särkikaloja. Puolet siitä saatiin Jäälinojan niskalta kutuvaelluksen aikana ja toinen puoli vähitellen kesän kuluessa. Kesäsaaliskalojen koko oli pieni ja kappaleluku vastaavasti suuri.
Historiallinen hetki: vesi palautettiin Saarisenojaan
Saarisenoja on kuivatettu Saarisenojanniityn kohdalta puoli vuosisataa sitten. Tänään torstaina 27.9.2012 klo 12.02 vesi käännettiin takaisin Saarisenojan luonnonuomaan – tosin olennaisesti toisella tavalla kuin luonto oli sen aikanaan järjestänyt.
Kuivuneen luonnonuoman yläosaan rakennettiin mittava vesilintu- ja laskeutusallas. Siitä vesi jatkaa matkaansa läheisen suon yläreunaan kaivettuun jako-ojaan, joka ei johda mihinkään vaan levittää virtaavan veden kaltevan suon yläreunaan noin 300 metrin matkalle. Siitä vesi suotautuu suon pinnalla olevan kasvillisuuden ja turvekerroksen kautta satojen metrien matkan alapuolella olevaan, aiemmin kuivuneeseen luonnonuomaan. Pintavalutuksen tarkoitus on pidättää vedessä olevia epäpuhtauksia suoalueelle, missä kasvillisuus voi niitä hyödyntää.
Saarisenojanniityn pintavalutus on tärkeä osa kuluvana vuonna tehtävistä vesienhoitorakenteista. Hanketta edelsi patojen ja suisteiden rakentaminen Kokko-ojan haaraan. Lisäksi on rakennettu kaksi putkipatoa tasaamaan ojaston virtaamavaihteluita. Rakentamisen intensiivivaihe kaivinkonetta käyttäen kesti runsaan viikon. Talkootöissä oli koko rakentamisen ajan 2 – 4 miestä. Erikseen on tehty siistimistöitä suuremmilla porukoilla, ja niitä jatketaan vielä konetöiden päätyttyä.
Suunnitelmat ovat nähtävissä kokonaisuudessaan sivuston Vesien hoito -osiosta.
Katso video: https://dl.dropbox.com/u/75409109/KosteikonViimeistely.m4v
Rakentaminen alkoi hyvin
Kokko-ojan haaran suisteiden ”raakatyövaihe” on valmistunut. Kone saapui kohteelle keskiviikkona 19.8. iltapäivällä. Perjantai-iltaan mennessä oli saatu rakennetuksi kaksi hirsirakenteista suistepatoa sekä Saarisenojan ja Kokko-ojan säätö- ja sulkupadot. Suisteet ovat kahden hirren korkuisia, ja niiden yhteispituus on 150 metriä. Rakentamisen ajan talkoovahvuus on ollut neljä miestä. Suisteiden tarkoitus on levittää Kokko-ojan ja Saarisenojan vesi virtaamaan hitaasti ranta-alueilla olevien tiheiden kasvillisuusalueiden kautta, jotta kiintoaines pidättyisi ranta-alueille.
Kokko-ojan haarassa on vielä paljon viimeistelytyötä. Täiden jälkien siistiminen ja hyödyntämiskelpoisten puiden saattaminen kuljetuskuntoon vaativat vielä paljon talkootyötä.
Seuraavaksi kone siirtyy Saarisenojanniitylle rakentamaan suurta lintuvesi- ja laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää.
Vesienhoitorakenteiden teko alkaa
Yhdistyksen hallitus päätti 27.8.2012 pitämässään kokouksessa, että Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen vesienhoitorakenteiden teko alkaa 17. syyskuuta. Työt alkavat Kokko-ojan haaraan rakennettavista suisteista ja padoista. Puurakenteet tehdään talkootyönä kaivinkoneen avustamana. Kokko-ojan haaran töiden valmistuttua kone siirtyy Saarisenojanniitylle rakennettavalle pintavalutuskentälle. Matkalla asennetaan yksi putkipato. Kone palaa Jäälinjärven lounaispuolen tieuraa pitkin Jääliin. Paluumatkalla asennetaan yksi putkipato ja kaksi rumpua. Töiden arvioidaan kestävän pari viikkoa.
Ennen töiden alkamista Kokko-ojan haaraan siirretään konekuljetuksena tarvittavat rakennuspuut, noin 120 tukkia. Saarisenojanniitylle kutsutaan koolle raivaustalkoot ja tehdään tarpeellisia mittaustöitä.
Hallituksen kokous 5/2012
HALLITUKSEN KOKOUS 5/2012
Aika: 27.8.2012 klo 18 Read the rest of this entry
Kaleva uutisoi allaskokeesta
Kaleva kirjoitti näkyvästi Jäälinjärven allaskokeesta. Lue juttu täältä. Kaleva 060712
Vuoden 1967 rakentajateekkareilta tukea yhdistykselle
Rakentajateekkarit vuodelta 1967 tekivät kaksipäiväisen retken Iijoki-alueelle ja Kainuuseen. Rakentamisen ja kaivostoiminnan lisäksi joukko tutusui monipuolisesti vesiasioihin ja kävi niistä vilkasta mutta analyyttistä keskustelua. Konkreettisena osoituksena kiinnostuksestaan vesiasioihin seurue päätti kannustaa Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistystä ja tukea toimintaa pienellä rahalahjoituksella.










