Category Archives: Ajankohtaista
Fingrid Oyj: Saarisenojaan saa rakentaa pohjakynnyksen voimalinjan alle
Saarisenojaan on tarkoitus rakentaa vaakahirsistä pieni pohjakynnys hidastamaan veden virtausta suistoalueella. Kynnys ei nosta vettä merkittävästi mutta rajoittaa virtausta syvimmässä uomassa ja jakaa sitä laajemmalle alueelle kasvillisuuden valtaamaan uomaan. Pohjakynnys sijoittuu juuri voimajohtolinjan alle (ks. Saarisenojan pohjakynnys ). Fingrid Oyj on antanut asiasta lausunnon, jossa on ensiksikin annettu lupa rakentamiseen sekä lisäksi täsmälliset turvallisuusohjeet työtä varten. Fingridin suhtautuminen kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa toimijalle!
20 000 näyttöä yhdistyksen sivuilta
Yhdistyksen sivuja on klikattu perustamisen jälkeen 20 000 kertaa. Vuosittain näkymiä on avattu melko tasaisesti, eniten kuitenkin vuonna 2014 noin 6800 kertaa. Käyntejä sivustolla oli vuonna 2014 runsaat 2400, ja käyntikerroilla avattiin keskimäärin lähes kolme näkymää. Kaikkien aikojen suosituin oli 30.9.2012 julkaistu uutinen Saarisenojan palauttamisesta alkuperäiseen uomaansa: 342 klikkausta päivässä!
Julkaistujen artikkeleiden määrä on ollut vuosittain melko tasainen: 51 – 64. Uutta luettavaaa on siis ilmaantunut sivuille keskimäärin hieman useammin kuin kerran viikossa.
Kiiminki tutuksi – julkaisu kertoi Vesienhoidon käsikirjasta
Lions Club Kiimingin toimittama laaja ja monipuolinen Kiiminki tutuksi 2015 -julkaisu uutisoi vesienhoitoyhdistyken toteuttamasta Vesienhoidon käsikirjasta talkoovoimin. Jutussa painotetaan kolmannen sektorin tärkeyttä vesisistöjen kunnostuksessa, kun julkisen sektorin resurssit niukkenevat toimijat vetäytyvät. Julkaisu jaettiin jokaiseen talouteen Kiimingissä ja Jäälissä. Kiiminki tutuksi.
Kutsu vuosikokoukseen 26.2.2015
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen, joka pidetään Jäälinmajalla osoitteessa Rantakuja 10, Jääli, torstaina 26. helmikuuta 2015 alkaen klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuuden aluksi esitellään kokouskäsittelyä laajemmin päättyneen ja tulevan vuoden toimintaa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös muut kuin yhdistyksen jäsenet. Kokousaineiston löydät täältä: Toimintakert sis tilinpäätös 2014; Toiminnantarkastuskertomus 2014; Toimintasuunnitelma 2015 140215;
Sääntömääräiset asiat löydät tämän sivuston kohdasta Yhdistys -> Säännöt.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Jäälissä 5. helmikuuta 2015
Hallitus
Kantavuusongelmia Kalamäen puiden poistossa
Kalamäen kosteikkoalueen puusto oli tarkoitus poistaa metsäkoneita käyttäen. Kosteikkoalueen kantavuus osoittautui suurelta osin niin heikoksi, etteivät metsäkoneet voineet siellä toimia. Niiltä osin, kuin alueella tehdään kaivutöitä, puusto joudutaan poistamaan metsurityönä. Tämä aiheuttaa merkittävän kustannuslisän mutta ei kaada hanketta. Muualla kuin kaivualueella puusto jää vielä pystyyn ja se poistetaan seuraavana talvena. Puiden arvo tai laatu ei tämän vuoksi heikkene. Kaivut on tarkoitus tehdä maaliskuussa ja viimeistelyt tulevana kesänä.
Pieni pohjakynnys Korteojaan
Korteojan uomaan noin kolmekymmentä metriä Heikkisentien rummusta ylävirtaan rakennettiin pieni pohjakynnys. Pääosa suon kautta virtaavasta vedestä laskee kynnyksen alapuolelle. Korteojan uomassa kynnyksen yläpuolella virtaus on erittäin pientä, mutta sinne kertyy maaperästä runsaasti rautasaostumaa. Kynnyksen tarkoitus on estää tai vähentää saostuman valumista Jäälinjärveen. Saostumaa on mahdollista poistaa uomasta kynnyksen yläpuolelta pumppaamalla pienten virtaamien aikana, jotta saostuma ei huuhtoutuisi tulvaveden mukana alavirtaan.
Pohjakynnys ei sanottavasti nosta vedenpintaa Korteojan uomassa. Tulvan aikana vesi nouseen Jäälinjärven pinnan mukaan ja kynnys ”hukkuu” eikä siten nosta vettä myöskään tulvalla.
Kalamäen patorunko valmistui
Kalamäen patorungoksi rakennettu louhospenger valmistui. Penger toimii talven ajan metsä- ja työkoneiden kulkureittinä. Ensi kesänä penkereen alavirranpuoli luiskataan padon muotoon ja verhoillaan luonnonkivillä. Verhouskivet on tuotu rakennuspaikalle varastoon. Padon valmistuttua virtaus ohitusputken kautta suljetaan, jolloin vesi nousee padon yläpuolella ja alkaa virrata padon yli. Penkereeseen ajettiin louhosta Heikkisentien kautta 540 tonnia. Verhouskiviä tuotiin 120 tonnia.
Padon tiivistysrakennetta päätetiin muuttaa työn aikana. Alun perin tiivisteeksi oli suunniteltu metrin paksuinen moreenipatja. Penkereen alta poistettiin kuitenkin suuri määrä maatunutta turvetta, joka päätettiin käyttää tiivisteenä louhospenkereen yläpuolella. Tarvittava massamäärä pieneni tästä syystä noin 400 tonnilla.
Ensi kevään tulva ei mahdu kokonaan virtaamaan ohitusputken kautta vaan osa vedestä virtaa penkereen yli. Sen vuoksi turvetiiviste verhoiltiin virtausuran kohdalta suodadinkankaalla ja kivillä.
Kalamäen sillalle johtava tiepenger korotettiin niin, ettei tulva enää sille nouse. Korotukseen ajettiin 190 tonnia mursketta.
Seuraava vaihe Kalamäen kosteikon rakentamisessa on puiden poisto kosteikkoalueelta. Sen jälkeen kosteikkoalue muotoillaan ja tehdään suunnitellut virtauksen ohjausjärjestelyt.
Kalamäen padon ohitusputki on valmis
Saarisenojan poikki rakennettavan padon ohitusputki ja -kaivo asennettiin tänään 26. tammikuuta. Käyttötilanteessa rakenteen tarkoitus on johtaa Saarisenojan vesi padon ohi silloin, kun Kalamäen kosteikon vettä halutaan alentaa esimerkiksi kunnostustyön tai kasvillisuuden uudistumisen vuoksi. Nyt rakennusvaiheessa ohitusputki estää veden nousun Saarisenojassa padon rakentamisesta huolimatta.
Ohitusrakenne muodostuu 0,8 metrin putkista, joiden puolivälissä on halkaisijaltaan 1,2 metrin kaivo. Kun vettä halutaan nostaa padon yläpuolella, veden virtaus suljetaan kaivon sulkurakenteella. Rakenteen osien asentaminen oli vaativaa, sillä kaivannon pohja oli tehtävä lähes 1,5 metriä Saarisenojan vedenpinnan tasoa alemmaksi. Kaivantoon tuli runsaasti vettä, mikä vaikeutti asennustyötä. Lopputulos on kuitenkin hyvä.
Nyt kun virtaus on ohjattu putken kautta, työ jatkuu louhospenkereen rakentamisella Saarisenojan yli. Penger helpottaa mm. metsäkoneiden kulkua ojan yli. Varsinainen pato rakennetaan louhospengertä vasten ns. vyöhykepatona tulevana kesänä. Padon muut rakentamismateriaalit ajetaan varastoon Kalamäkeen.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Kalamäen kosteikon rakentamista aloitellaan
Kalamäen alueelle on kunnostettu ajoura. Jo aivan lähiaikoina on tarkoitus rakentaa tulevan padon kohdalle ohituskaivo ja patorungon paikalle louhospenger helpottamaan Saarisenojan ylikulkua. Nykyinen silta ei kestä raskaita koneita, joita tarvitaan puuston poistamiseen kosteikkoalueelta. Pato rakennetaan valmiiksi vasta tulevana kesänä, mutta louhoksen lisäksi muut tarpeelliset materiaalit, kuten tiivistemoreeni, verhouskivet ja tienkorotusmateriaali, ajetaan alueelle varastoon Heikkisentien kautta nyt kun tie on jäätynyt. Heikkisentien yksityistien tienhoitokunta antoi 7. tammikuuta luvan materiaalien kuljetuksen Heikkisentien kautta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 