Author Archives: vhybirger
Vesienhoidon käsikirja julkaistu
Yhdistyksen EAKR-hankkeena tuottama Vesienhoidon käsikirja on valmistunut. Nettikäsikirja avautuu viereisestä linkistä tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
Käsikirjaan on koottu kaikki yhdistyksen tähänastiset kokemukset vesistön kunnostuksesta. Tällaista toimijalähtöistä kuvausta ei ole aikaisemmin tehty, vaikkakin tutkijoiden ja viranomaisten näkökulmasta aihepiiriä on tarkasteltu. Käsikirja on laaja; pdf-versiossa on liitteineen 174 sivua. Dokumentointi on hyvin monipuolista ja seikkaperäistä ja teksti helppolukuista. Liitteinä on esitetty mm. asiakirjamalleja vesistökunnostuksessa tarvittavista sopimuksista, tarjouspyynnöistä ja tilauksista. Ohjausryhmässä on ollut alan tutkijoita ja viranomaisia. Käsikirjasta uskotaan olevan hyötyä laajalti niille ihmisille, jotka pohtivat vesistön kunnostusta omatoimisesti.
Työ on tehty pääasiassa ”omin voimin”. Käsikirjan sisältöä on todennettu rakentamalla hankkeen yhteydessä Jäälinjärven valuma-alueelle Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot. Kaikkiaan yhdistyksellä on toiminnassa seitsemän vesienhoitorakennetta. Suurin suunniteltu hanke, Kalamäen kosteikko, alkaa toteutua talven tullen. Valuma-alueen kunnostusrakenteiden lisäksi yhdistys on harjoittanut Jäälinjärven hoitokalastusta ja jatkaa sitä.
Lehdistötiedote käsikirjasta on täällä: Lehdistötiedote 251114
EAKR-hankkeen ohjausryhmä piti loppukokouksen
Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli -hanke on valmis. Ohjausryhmä hyväksyi lopputuloksena syntyneen Vesienhoidon käsikirjan ja muut tuotokset 20.11. pitämässään loppukokouksessa. Ohjausryhmä piti hanketta erittäin onnistuneena. Käsikirja on asiasisällöltään vaikuttava ja sen tekninen toteutus toimii hyvin. Käsikirjan toimijalähtöinen näkökulma on ainutlaatuinen ja omatoimisten hankkeiden kannalta tärkeä. Hankkeen toteutus on erittäin kustannustehokas.
EAKR-tuen maksatushakemus jätetään lähipäivinä. Tuen saamiselle ei pitäisi olla esteitä, mutta maksatusprosessi kestää aikansa. Tuki tuo helpotusta yhdistyksen kriittiseen kassatilanteeseen.
Vesienhoidon käsikirja julkistetaan lähipäivinä.
Viitajärven hoitokalastus tutustumiskohteena
Yhdistys on jo pitkään pitänyt yhteyttä Viitajärven kunnostusaktiiveihin. Yhdistyksen edustajat tutustuivat ammattikalastajien nuottaukseen Iso-Viitajärvellä 27.10.2014. Ensimmäinen nuottasaalis oli 1500 kg pieniä särkiä huolimatta siitä, että nuottaan oli tullut reikä. Viitajärvi on olemukseltaan toisenlainen kuin Jäälinjärvi: syvempi ja kirkasvetisempi. Tällaisessa järvessä särki parveutuu syksyllä ja saaliit voivat olla hyviä. Jäälinjärveä nuotanneet ammattikalastajat pitävät Jäälinjärveä nuottauksen kannalta erittäin hankalana. Järvi on matala ja tasasyvyinen, ja vesi on hyvin tumma. Kaloilla ei ole samanlaista parveutumistarvetta kuin esimerkiksi Viitajärvellä. Jäälinjärven hoitokalastus onkin kokemusten myötä painottunut Jäälinojaa pitkin nousevien kutusärkien pyyntiin.
VYYHTI-yhteistyö jatkui
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti vesistöjen kunnostusta koskevat työjapajat Pudasjärvellä ja Ylikiimingissä 14. ja 16.10.2014. VYYHTI-hanke kutsui Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajan molempiin tilaisuuksiin kertomaan kokemuksistaan Jäälin vesien kunnostuksessa. VYHTI-hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankkeessa on mm. etsitty välittäjäorganisaatiota, joka voisi toimia omatoimisten vesistökunnostajien tukena.
Rautasaostuma pysähtyy patoihin – eristäminen vaatii lisätoimia
Viime kesän analyysitulosten mukaan näytti siltä, että kiintoaineen pidättyminen Kokko-ojan haaran pintavalutusalueilla jäi aika vähäiseksi. Kun vettä laskettiin padoilla hieman alemmaksi, kävi ilmi, että kiintoainetta oli sedimentoitunut voimakkaasti padottuihin uoman osiin. Uomien puhdistamiseksi lietettä pumpattiin pois kahtena päivänä. Kiintoainekertymä on vedessä hyvin herkkäliikkeistä, ja sen poistaminen väljästä tai virtaavasta vedestä on hankalaa.
Positiivista asiassa on, että liete saadaan pysähtymään. Kun tähän asti on ajateltu, että lietettä kertyy hiljalleen pintavalutusalueille, nyt on selvää, että lietteen erottamista varten tarvitaan kunnolliset laskeutusaltaat, jotka voidaan tyhjentää pumppaamalla. Saatu kokemus on hyödynnettävä myös ensi vuonna rakennettav
an Kalamäen kosteikon lietteen poistossa. 
Rakentajaseniorit tutustuivat Jäälin vesien hoitoon
Kymmenen hiljattain eläköitynyttä diplomi-insinööriä kävi tutustumassa Jäälin vesien hoitoon. Monet vieraista ovat työskennelleet vesiasioiden parissa, mikä takasi mielenkiinnon ja vilkkaan keskustelun. Huonosta säästä huolimatta vieraat tutustuivat maastossa Korteojan kosteikkoon. Yhdistyksen työ sai varauksetonta tunnustusta.
Kaleva uutisoi robottiluotauksen
Aquamerine Robots sai kehittelemänsä robottiveneen Kalevaan. Robottia testattiin Jäälinjärvellä pari viikkoa sitten. Asiasta kerrottiin yhdistyksen sivuilla, ja myös tutkimusraportti, joka sisältää mm. syvyyskartan, löytyy yhdistyksen sivuilta. Kalevan jutun löydät täältä: Kaleva robottiveneestä
Vesienhoitorakenteet vähensivät ravinteita
Korteojan kosteikko ja Kokko-ojan haaran pintavalutus olivat viime kesän erityistarkkailussa. Tarkoitus oli selvittää, toimivatko rakenteet toivotulla tavalla. Näytteitä otettiin rakenteiden ylä- ja alapuolelta viisi kertaa. Kiintoaine analysoitiin kaikista näytteistä ja ravinteet kolme kertaa.
Molemmat kohteet poistivat vedestä ammoniumtypen kokonaan. Korteojan kosteikko vähensi lisäksi fosfaattifosforia kahdella näytteenottokerralla 25 – 40 prosenttia. Korteojan analyyseja sekoittivat jätevesipulssit, joista ainakin yksi osui mitä ilmeisimmin suoraan näytteeseen.
Järven kiusallisimpia haittatekijöitä on tuloveden mukana kulkeutuva kiintoaine, joka on pääasiassa rautasaostumaa. Kiintoaineen pidättymisessä ei saavutettu toivottuja tuloksia. Kokko-ojan haaran pintavalutuksessa kiintoaine väheni alkukesästä. Myöhemmin toimintaa haittasi turpeen nouseminen kellumaan, mikä muutti virtauksia niin, että suuri osa vedestä palaa takaisin uomaan pian padon jälkeen. Silmämääräisesti rautasaostumaa on kuitenkin laskeutunut pintavalutusalueelle huomattavasti. Rakenteen toimintaa on vielä parannettava prosessin tehostamiseksi.
Korteojan kiintoainespitoisuudet hieman kasvoivat pintavalutuksessa. Silmämääräisesti pintavalutuksen alapuolinen vesi näyttää selvästi puhtaammalta kuin yläpuolinen vesi. Suolla näkyy ruskeaa laskeumaa. Tämä viittaa siihen, että rautasaostumaa pidättyy pintavalutusalueelle. On mahdollista, jopa todennäköistä, että pintavalutuksen alapuolella oleva kiintoaine koostuu suolta huuhtoutuneista kasvinosista ym. orgaanisesta aineksesta, joka ei ole niin haitallista kuin rautasaostuma. Tätä ei ole varmistettu tutkimuksin.
Asiantuntijoiden mukaan kosteikoiden ja pintavalutusalueiden kehittyminen toimiviksi saattaa vaatia useita vuosia, sillä kasvillisuuden mukautuminen uusiin oloihin ottaa aikansa. Tarkkailua on siis jatkettava. Ensi vuonna rakennettavalta Kalamäen kosteikolta odotetaan paljon.
Suunnittelijat näkivät töitään
Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.
Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012
Jääli – Koiteli -reitti kiinnosti liikkujia
Jäälin – Välikylän alueelle jokaiseen postilaatikkoon jaettu kyselylomake Jääli – Koiteli -välisen maastotietoreitin kiinnostavuudesta tuotti 175 vastausta. Näistä yli puolet annettiin sähköisinä ja loput palautettiin lomakkeella K-Supermarket Jäälissä olleeseen laatikkoon. Vastaajista oli noin neljäsosa oli vesienhoitoyhdistyksen jäseniä.
Vastaajiksi olivat selvästi valikoituneet aktiiviset liikkujat. Noin 90 prosenttia ilmoitti liikkuvansa lähiluonnossa viikoittain tai ainakin muutaman kerran kuukaudessa. Tämä näkyi myös vastausten sisällössä. Hanketta piti erittäin kiinnostavana neljä viidestä vastaajasta, ja loppujenkin mielestä hanke oli melko kiinnostava. Tärkein vetovoimatekijä oli retkeily ja toiseksi tärkein kulkeminen Jäälistä Koiteliin. Opastetauluilla ja vesien kunnostuksella oli lähtemisen motiivina pienempi osa. Lähes kaikki kulkisivat reitin kävellen, mutta kaksi kolmesta lisäksi hiihtäisi. Lähes puolet haluaisi kulkea reitin maastopyörällä.
Vaikka reitiltä saatava tieto ei ollut tärkeä syy lähteä reitille, opastauluista saatava tieto kuitenkin kiinnosti. Eniten kiinnostivat alueen historia (Kalamäki), jääkauden jäljet, kasvit ja eläimet. Myös vesienhoidosta oltiin kiinnostuneita, samoin metsätaloudesta joskin hieman vähemmän. Vesienhoidossa kiinnostivat maisema ja linnut, mutta myös veden puhdistusprosesssi ja jopa padotkin keräsivät paljon vastauksia.
Avoimia vastauksia annettiin paljon. Monissa niistä hanketta kiiteltiin vuolaasti. Useat toivoivat, että reitillä voisi liikkua myös koirien kanssa. Jotkut esittivät linjauksen muuttamista Järvenpäänkankaan ja Jätinlinnan kautta. Myös Peukaloisen hyödyntämistä toivottiin.Reitin toivottiin liittyvän muihin oleviin tai suunniteltuihin reitteihin. Alueen mustaliuskeen vaikutusta luonnon ominaispiirteisiin toivottiin tuotavan esiin. Hyvin yleisesti esitettiin toive hankkeen toteutumisesta.
Suuri kiitos kaikille vastanneille. Hankkeen toteuttaminen tullee selvitettäväksi sen jälkeen kun Kalamäen kosteikko on rakennettu vuonna 2015.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 