Author Archives: vhybirger
Jäälinjärvi ruskeana
Jäälinjärven peilityyni pinta peittyi torstai-iltana lähes kauttaaltaan ruskeaan kalvoon. Lähempää katsottaessa pinnalla leijui ruskeita hiutaleita, jotka heijastivat väriä. Kysymys on mitä ilmeisimmin kuusissa voimakkaana esiintyvästä suopursuruosteesta, joka laskeutui järven pinnalle sateen seurauksena. Ruoste ei ole vaarallinen ihmisille eikä luonnolle, mutta ilmiönä se on vaikuttava.
Järven pinta muuttui ruskeaksi.
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Ennätyksellinen hoitokalasaalis
Jäälinjärven särkikalojen pyynti onnistui erinomaisesti. Kevään ja alkukesän saalista kertyi yhteensä 1346 kiloa. Pääosa siitä on merestä noussutta kutusärkeä. On ilmeistä, että tämä näkyy Jäälinjärven särkikannassa. Jo aiempina kesinä muutos on näkynyt kalastustutkimuksissa, vaikka saaliit ovat tyypillisesti jääneet noin kolmaosaan tämänkesäisestä.
Särkien vähentämisen tarvoitteena on lisätä järven petokalakantoja, erityisesti ahventa. Tämän toivotaan vaikuttavan ravintoketjuun niin, että myös haitalliset levät vähenisivät. Särkikalat myös rehevöittävät järveä pöyhimällä pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palaavat vesikiertoon.
Valtaosa särjistä on jouduttu toimittamaan jätekeskukseen kompostoivaksi. Joitakin särkikalaravinnon käyttäjiä on kuitenkin ilmaantunut.
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Vesienhoidon käsikirja kiinnostaa
Yhdistyksen nettijulkaisuna tuottama Vesienhoidon käsikirja on saanut hyvän vastaanoton. Käsikirja valmistui viime marraskuussa. Linkki (www.vesienhoidonkasikirja.fi) on tähän mennessä avattu 2300 kertaa. Eniten käyntejä oli heti julkaisemisen jälkeen, mutta käynnit ovat jakuneet sen jälkeenkin melko tasaisesti, kuukausittain noin 200. Käsikirja esiteltiin valtakunnallisilla vesistökunnostupäivillä Raumalla 10. kesäkuuta, ja kiinnostus sielläkin oli suuri. Vesistökunnostusverkosto selvittää parhaillaan, olisiko käsikirjan painamiseen tarvetta ja mahdollisuuksia.
Hallituksen kokous 5/2015
Yhdistyksen hallituksen viides kokous pidettiin 25. toukokuuta. Kokouksen pääteemat olivat viestintä sekä kesän vesistötarkkailuohjelma. Kokouksen pöytäkirjan löydät tääältä Hallituksen kokous 5/2015.
Vesistökunnostuspäivät Raumalla
Yhdistys osallistui jälleen valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka pidettiin 9. – 11. kesäkuuta Raumalla. Paikalla oli puolentoistasataa aiheesta kiinnostunutta osallistujaa, niin viranomaisia, tutkijoita, vesialan ammattilaisia kuin maallikoitakin. Maastossa tutustusmiskohteina olivat mm. Säkylän Pyhäjärven vesienhoitorakenteet. Kahden päivän esityksissä saatiin monipuolista tietoa aihealueesta, aivan erityisesti hoitokalastukseen liittyvistä näkökohdista. Esitykset tulevat lähipäivinä Vesistökunnostusverkoston sivuille http://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto.
Yhdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, jonka ympärillä käytiin paljon keskusteluja. Erityistä kiinnostusta herätti Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja. Kirjasta pidettiin myös esittely seminaariväelle. Vesistökunnostusverkosto selvittää mahdollisuuksia kirjan painamiseen.
Tämänkertaisen vesistökunnostuspalkinnon sai Virtavesien hoitoyhdistys VIRHO, joka toimii eteläisen Suomen alueella. Epävirallisen tiedon mukaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys oli kolmen palkintoehdokkaan joukossa. Tällä kertaa ei haluttu palkita järvikunnostajaa.
Vesistökunnostuspäivillä 9. – 11-6.2015
Tulva ei hiipunutkaan
Tulovirtaamat Jäälinjärveen ovat pysyneet ajankohtaan nähden suurina. Suurin tulovirtaama Saarisenojasta ja Korteojasta oli 23. huhtikuuta 3,2 kuutiometriä sekunnissa. Tulva laski suhteellisen hitaasti niin, että kesäkuun alussa lukemat olivat noin puoli kuutiometriä sekunnissa. Viime viikonvaihteen sateet aiheuttivat uuden tulvan, ja tulovirtaama nousi nousi nopeasti yli kahden kuutiometrin sekunnissa. Vuoden keskivirtaama on alle 400 litraa sekunnissa ja normaali kesävirtaama useimmiten selvästi alle puolet siitä.
Tonni kutusärkiä poistettu
Nousevien kutusärkien pyynti on onnistunut kuluneena keväänä ennätyksellisen hyvin. Tänään ylitettiin tuhannen kilon kokonaissaalis. Särjet on pyydetty rysällä pääasiassa Jäälinjärven luusuasta. Toinen rysä on pyynnissä Jäälinjärven yläpäässä lähellä Saarisenojan suuta. Hyötykäytön puuttuessa kalat joudutaan toimittamaan Ruskon jätekeskukseen.
Särkikalojen vähentämisen tarkoitus on muuttaa kalaston rakennetta niin, että ahvenet kasvaisivat suuremmiksi. Yli 15 senttiset ahvenet ovat petokaloja ja pitävät osaltaan särkikantaa kurissa. Myös kalastajia isot ahvenet kiinnostavat. Tiheä särkikanta rehevöittää järveä mm. pöyhimällä järven pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen. Myös ravintoketjun toivotaan muuttuvan niin, että sinilevän ja limalevän elinolot heikkenisivät ja järven käyttökelpoisuus paranisi.
Multivisio kertoo yhdistyksen toiminnasta
Yhdistyksen toimintaa kuvaava multivisioesitys on julkaistu Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=O-SCo2ZYXkU&feature=youtu.be . Videon on toimittanut talkootyönä Kari Arontie. Esityksessä on käytetty sekä Arontien että muiden yhdistyksessä toimivien kuvavalikoimaa. Multivisioon pääsee myös älypyhelimella ja tabletilla yhdistyksen julkaisuihin tulevan QR-koodin avulla. Esitys kestää noin viisi minuuttia.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 