Author Archives: vhybirger
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Rantapohja ihmettelee kiintoaineen suurta määrää
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälinjärvi-jutulla. Pääsisältö on valuma-alueelta purkautuvan kiintoaineen suuri määrä. Artikkelissa todetaan lisäksi, että tulevan veden ravinteet ovat vähentyneet ja ahvenet kasvaneet. Kaikki valuma-alueelle suunnitellut vesienhoitorakenteet on nyt tehty. Seuranta jatkuu ja uusia keinoja kehitetään. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 190716.
Riistapelto Kalamäkeen
Kiimingin Erä kunnosti riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvälle paikalle asetettiin myös nuolukivi.
Riistapelto sijaitsee näkyvällä paikalla. Nuolukivi on kuvan vasemmassa reunassa paalun päässä.
Bioremeditaatiotutkimuksen kenttätyöt alkoivat
Bioremeditaatiotutkimukseen tarvittavien rakennelmien teko käynnistyi hoitosillan välitukien asentamisella Kalamäen kosteikon virtausreitille. Tutkimuskohteen uomaa jouduttiin myös muotoilemaan jonkin verran, ja siitä aiheutui lyhytaikaista samentumista työn aikana. Sateiden myötä virtaus oli juuri noussut harmittavan suureksi, mikä lisäsi samentuman leviämistä. Valuma-alueelta tulevaan muuhun kiintoainekuormitukseen verrattuna samentuman vaikutus on hyvin pieni.
Tutkimusrakenteet käyvät ilmi oheisesta kuvasta. Rakenteet tehdään kuluvana kesänä lähinnä talvitestausta varten. Joillekin tutkimuslautoille istuteaan kasveja tänä kesänä, mutta varsinainen tutkimus tehdään kesällä 2017. Tutkimuksella on tarkoitus saada tietoa eri kasvien kyvystä poistaa ravinteita vedestä, kun juuret ovat vapaasti vedessä ja vesi virtaa juurten kautta. Tutkimus valmistuu vuoden 2018 lopulla.
Paalut painettiin pohjaan kaivinkoneella.
Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu kahdeksan lauttaa, joille istutetaan kasveja
Hoitosillan paalut siirrettiin vesialueella uittamalla
Hoitosillan välituet asennettuna
Hallituksen kokous 4/2016
Kuluvan vuoden neljäs hallituksen kokous pidettiin 21. kesäkuuta. Hallitus mm. totesi uudet rahoituspäätökset ja päätti käynnistää bioremeditaatiohankkeen. Hallitus teki päätöksen myös yhdistyksen viisvuotisjuhlatapahtumasta. Jääliläisten huomio keskitetään Jäälinjärveen 27.8. järjestettävällä näyttävällä ilotulituksella (venetsialaiset). Hanke toteutetaan yhteistyössä K-Supermarket Jäälin kanssa. Hankkeesta pyritään saamaan jääliläisiä yhdistävä tapahtuma. Kustannuksista vastaavat pääasiassa yhteistyökumppanit.
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä: Pöytäkirja 4/2016
Vähemmän särkiä
Hoitokalastuksen särkikalasaalis kevään kutunoususta oli tarkalleen 1111 kiloa. Saalis pieneni edellisestä keväästä noin kolmanneksella. Kutukalojen koko oli silmämääräisesti arvioiden aikaisempaa pienempi. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kutuvaellukselle nouseva särkikalakanta olisi pienentynyt hoitokalastuksen seurauksena. Itse Jäälinjärvessä särjet ovat selvästi vähentyneet, ja eri puolilta järveä kuuluvat viestit kertovat, että ahvenet ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa asiasta saadaan, kun heinäkuun lopulla uusitaan taas virallinen koekalastus.
Särkikaloja on pyydetty jo viisi vuotta. Kun saatiin tieto, että Jäälinjärvessä on vaeltava kutusärkikanta, pyynti on keskittynyt nousukaloihin vuodesta 2012 alkaen. Pyyntiin käytetään rysiä. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysistä. Särkisaaliille ei ole löytynyt hyötykäyttöä, ja siksi kalat ovat päätyneet biojätteeksi.
Särkikalojen vähentäminen on tehokas keino vähentää järvestä ravinteita. Kalakanta muuttuu petokalavaltaiseksi, jolloin vesistön ravintoketju tervehtyy ja mm. haitallisten levien odotetaan vähenevän.
Jäälin vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelmat koottuna
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelma on laadittu Maveplan Oy:ssä vuonna 2011. Suunnitelman tekstiosa löytyy täältä: Saarisenojan kosteikkosuunnitelmat.
Saarisenojanniityn pintavalutusalue on toteutettu Maveplan Oy:n suunnitelman mukaan. Suunnitelman muiden osien tekniset ratkaisut ovat kehittyneet tietämyksen ja kokemusten karttuessa. Kokkohaaran pintavalutusaluetta on täydennetty erityisellä lietteenpoistojärjestelmällä. Kalamäen kosteikon maanpinnan muotoilu on toteutettu monimuotoisesti, ja hankkeeseen on lisätty lietteenpoistojärjestelmä. Kokkojärvenniityn suunnitelmassa avovesialtaat on muutettu monimuotokosteikoksi ja painotettu pintavalutusta. Kokkojärvenniityn länsipäähän suunniteltu kosteikko on päätetty jättää toteuttamatta kelluvaan turpeeseen liittyvien eroosioriskien vuoksi.
Korteojaan on toteutettu kosteikko ja pintavalutusratkaisu. Korteoja ei alunperin sisältynyt Maveplan Oy:n yleissuunnitelmaan.
Edellä mainittujen kohteiden lisäksi on toteutettu kaksi putkipatoa sekä lähelle Saarisenojan suuta hirsirakenteinen pohjakohouma, joka toimii matalan veden aikaan.
Suunnitelmat löytyvät seuraavista linkeistä:
Jäälin vesienhoitorakenteiden sijainti
Saarisenojanniityn pintavalutus
Yhdistys esillä JCR-kyläjuhlassa
Yhdistyksellä oli esittelypiste Jäälin kyläjuhlassa 17. – 18.6. Esillä oli mm. vesinäytteitä Jäälinjärven valuma-alueen eri osista, kosteikoiden ja muiden vesienhoitorakenteiden esittelyaineistoa, yhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja sekä esittelyvideo. Esittelypisteeseen tutustui useita kymmeniä henkilöitä ja keskustelua käytiin paljon. Myös uusia jäseniä ilmoittautui.
Bioremeditaatiotutkimuksen rahoitus varmistui
ELY-keskus on tehnyt lopullisen päätöksen bioremeditaatiotutkimuksen rahoittamisesta. Tuen määrä on 55 000 euroa ja enintään 90 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Tuen yli menevä osa rahoitetaan pääasiassa talkootyöllä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikolle rakennetaan lautta, jonka varaan istutetaan erilaisia kasveja niin, että juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään kasvien kyky ottaa ravinteita suoraan vedestä ja siten vähentää järveen tulevaa ravinnekuormitusta. Tutkimus on kolmivuotinen. Lauttarakennelma tehdään tänä kesänä ja kokeet pääasiassa ensi kesänä. Raportti valmistuu vuoden 2018 lopulla. Tutkimuksen pitkäkestoisuus antaa myös käsityksen kasvien ja rakenteiden talvehtimisesta.
ELY-keskuksen rahoitus perustuu maa- ja metsätalousministeriön hankkeelle myöntämään erillisrahoitukseen.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 