Author Archives: vhybirger
”Elämää Jäälinjärven rannalla”
Kiiminki-seura järjesti Kiimingin Sykkeessä yleisötilaisuuden otsikolla ”Elämää Jäälinjärven rannalla”. Tilaisuudessa muisteltiin Jäälin varhaisempaa historiaa muutaman talon asutuksesta vireäksi kesämökkiyhdyskunnaksi (Kari Tiri ja Juha Lumila). Jäälin kasvu räjähti 1970-luvulla ja jatkuu yhä. Teema kattoi myös vuodesta 2011 jatkuneen Jäälin vesien kunnostuksen. Esittelydiat löydät täältä: Elämää Jäälinjärven rannalla 110517. Diojen ja tarinoinnin lisäksi näytettiin yhdistyksen esittelyvideo ja lietteenpumppausvideo.
Kokkaa särkeä -ruokakurssi 31.5.
Pohjois-Pohjanmaan Martat järjestää kalaruokakurssin 31.5. klo 17 – 20. Paikka on Marttala, Kajaaninkatu 36. Katso tiedote ja ilmoittaudu osoitteessa https://www.martat.fi/tapahtuma/kokkaa-sarkea-ruokakurssi-oulu-marttala-kajaaninkatu-36/.
Särkien pyynti Jäälinmajan rannassa alkaa taas heti kun jäät järvestä lähtevät. Hyvää raaka-ainetta on siis tarjolla muutoinkin kuin itse kalastamalla! Jos olet kiinnostunut särjistä, heitä sähköposti Otolle: ottoj.moilanen@gmail.com.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui lähes kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä kohta käynnistyvän bioremediaatiohankkeen perusrakenteisiin. Keskustelussa kävi ilmi, että kurssi ei sisältänyt muuta järvikunnostusaineistoa tai kohdetta.
Korjaavan ekologian kurssilaiset Kalmäessä
Yöpakkaset taittoivat tulvan nousun
Tulovirtaama Jäälinjärveen on kääntynyt laskuun, vaikka järven pinta vielä viime vuorokauden aikana hieman nousi. Suurimmillaan tulovirtaama oli 3,8 kuutiometriä sekunnissa. Saarisenojan kautta tästä tuli noin 2,9 ja Korteojan kautta 0,8 kuutimetriä sekunnissa. Muualta tullut vesimääärä on pieni. Saarisenojan vesi on ulkonäöltään melko kirkasta, mikä parantaa järviveden ulkonäköä. Korteojan vesi on sen sijaan tummaa ja sameaa. Laatueron syy ei ole tiedossa. Tulvavesi vaihtaa järven veden useaan kertaan.
Vesienhoitorakenteiden padot toimivat tulvalla hyvin lukuun ottamatta Korteojan patoa, johon syntyi syöpymä. Pato on korjattava ennen käyttöön ottoa. Korteojalla on tarkoitus tehdä joka tapauksessa joitakin muutoksia tulevan kesän aikana.
Kalamäen tulvapato. Virtaama kuvassa noin 2,5 kuutiometriä sekunnissa
Tulva nousee
Viimeisen vuorokauden tulovirtaama Jäälinjärveen oli keskimäärin 2,2 kuutiometriä sekunnissa. Lukema vastaa kutakuinkin viime vuoden huippua, joka esiintyi jo 13. huhtikuuta ja uudelleen 20. huhtikuuta. Nyt lunta on valuma-alueella vielä paljon. Nopea lämpeneminen ja vesisateet saattaisivat nostaa virtaamia vielä huomattavasti. Sellaisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kylmät yöt päinvastoin hidastavat sulamista, jolloin tulva jää pienemmäiski mutta vastaavasti pitkittyy. Vesienhoitorakenteiden kannalta tämä on hyvä, sillä suuri tulva lisää vaurioriskiä. Tilastollisesti suurimmat tulovirtaamat Jäälinjärveen voivat olla noin viisi kuutiometriä sekunnissa.
Bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteet alkavat vapautua jäistä Kalamäessä. Tutkimuslautat kiinnitetään hoitosiltoihin lähiaikoina.
Hallituksen kokous 3/2017
Yhdistyksen hallitus piti vuoden kolmannen kokouksen. Pääaiheena olivat bioremediaatiotutkimukseen liittyvät hankinnat ja niiden rahoittaminen. Hallitus kävi läpi myös muut ajankohtaiset asiat ja teki niistä tarpeelliset päätökset. Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus pöytäkirja 3-2017.
Jäälinmajan uimaranta on edelleen virallinen
Oulun kaupunki oli aikeissa lakkauttaa Jäälinmajan uimarannan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta teki kuitenkin yksimielisen päätöksen, että uimaranta säilyy kaupungin virallisena uimarantana. Päätöksen perusteena olivat yhdistyksen suorittamat mittavat vesistön kunnostustoimet ja Jäälinjärven tilan koheneminen. Kiintoaineen kulkeutuminen järveen on merkittävästi pienentynyt, vaikka kokonaisuutena ilmiötä ei vielä olekaan saatu riittävästi hallintaan. Ravinnepäästöt ovat pienentyneet huomattavasti, typen osalta jopa 60 – 70 prosenttia. Kalakannan vinoutumat on saatu oikaistuksi. Sinilevää ei todettu viime kesänä, mikä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen.
Jäälinmajan uimaranta. Kuva: Kari Arontie
Kalatalouskeskus sai infoa Jäälin vesien kunnostuksesta
Oulun kalatalouskeskus piti vuosikokouksensa Jäälinmajalla 25.4. Tilaisuuden alussa esiteltiin Jäälin vesien hoitoa. Erityisenä teemana olivat Jäälinjärven kalastorakenteen oikaisu sekä rautailmiö, siihen kohdistuneet toimet sekä tutkimusviritelmät. Kokoukseen osallistui parikkymmentä henkilöä eri Pohjois-Pohjanmaan eri puolilta.
VYYHTI-verkosto kokoontui ja kartoitti aktiviteetteja
VYYHTI-hankkeen kokoama alueellinen vesistökunnostusverkosto kokoontui 12.4. runsaan kolmenkymmenen osanottajan voimin. Tilaisuudessa käytiin läpi vireillä tai meneillään olevia kunnostusaktiviteetteja ja niihin liittyviä toimia. Jäälistä esillä oli rautailmiö sekä sen esille nostamana Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkimussuunnitelma rautailmiökokonaisuudesta: syntymekanismista, raudan kulkeutumisesta, vaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista sekä sisävesissä että meressä.
Verkostoon kuuluu viranomaisia, tutkijoita, yhdistyksiä ja vesistökunnostustoimijoita. Verkoston toivotaan laajentuvan edelleen. Tilaisuudessa keskusteltiin myös vesienhoidon asemasta tulevassa hallinnonuudistuksessa.
Maastotietoreitin rakentaminen alkoi
Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Lionsin yhteishanke, maastotietoreitti Kalamäestä Koiteliin, on käynnistynyt. Kuluvan vuoden ohjelmassa on noin 600 metrin pitkosten rakentaminen Kalamäen ja Kokkokankaan välille. Pitkosmateriaali saatiin alueelle perjantaina 7.4. Lauantaina puutavara siirrettiin traktorilla useisiin eri pisteisiin ja aloitettiin tavaran siirto kahdella moottorikelkalla suo- ja pehmeikköalueille. Pitkokset rakennetaan vasta kesällä, mutta nyt on tärkeää saada materiaali kohteelle ennen lumien sulamista.
Hanke on kolmivuotinen. Ensin pyritään saamaan kulkuyhteys koko reitille, sen jälkeen varustelu ja viimeksi reitin alkuosan esteettömyysrakenteet. Talkootarve on suuri, koko hankkeessa arviolta noin 1500 tuntia. Tähän tarvitaan mahdollisimman monen jääliläisen panosta.
Pitkospuutarvikkeita siirretään suolle moottorikelkalla
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 