Blogiarkistot
Rantapohja kertoi Jäälin vesistökunnostusten palkitsemisesta
Rantapohja kertoi, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on valittu kolmen parhaan joukkoon 100 suomalaista vesistötekoa kampanjassa. Yhdistyksen edustajat on kutsuttu Helsingissä 1. lokakuuta järjestettävään palkitsemistilaisuuteen. Uutisen voit katsoa täältä: Rantapohja 210917
Yhdistys kutsuttiin Helsinkiin palkittavaksi
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys selviytyi kolmen palkittavan joukkoon valtakunnallisessa 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa. Yhdistyksen edustajat on kutsuttu Helsingissä järjestettävään Silakkasoutuun 1. lokakuuta. Tapahtuman yhteydessä palkitaan kolme nettiäänestyksessä eniten ääniä saanutta vesistötekoa.
Silakkasoutu on hyväntekeväisyyystapahtuma puhtaiden vesien puolesta. Sen järjestää viisi helsinkiläistä rotaryklubia. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan järjestävät Vesistökunnostusverkosto, Suomen melonta- ja soututuliitto sekä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto. Soututapahtumasta ja kampanjasta saat lisätietoa nettiosoitteesta http://www.silakkasoutu.fi/. Kampanjaan ilmoitettuihin tekoihin voi tutustua nettiosoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Kampanjassa_mukana .
Suuri kiitos kaikille Jäälin hanketta äänestäneille!
Rantapohja: Jäälinjärven kunnostus ehdolla vuoden vesistöteoksi
Rantapohja nosti näkyvästi esiin Jäälin vesistökunnostuksen sijoittumisen kymmenen joukkoon valtakunnallisessa kampanjassa, jonka tavoitteena oli etsiä sata suomalaista vesistötekoa. Rantapohja toteaa, että kymmenestä finaaliin päässeestä teosta kolme palkitaan Silakkasoudussa Helsingissä 1. lokakuuta. Sijoitukset ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Rantapohjan juttu on luettavissa täältä: Rantapohja 120917:
200 vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun kolmennet ja neljännet luokat tutustuivat vesienhoitoon ja rantaluontoon Jäälinmajalla. Kullakin ryhmällä oli kolme rastia: opettajien laatima tietovisa rannalle levitettynä, vesienhoitoyhdistyksen kunnostusesittely sekä makkara- ja mehurasti. Yhdistyksen infopisteellä käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta.
Sää oli suosiollinen ja tapahtuma kaikin puolin onnistunut. K-Supermarket Jääli tarjosi tapahtumaan makkarat ja mehut.
100 suomalaista vesistötekoa -kampanja: Jäälinjärvi finalistien joukossa
100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan tavoitteena oli kerätä alkuvuodesta lähtien mahdollisimman paljon erilaisia vesistötekoja kautta Suomen. Kampanjan raati on nyt valinnut niistä kymmenen. Niistä palkitaan kolme yleisöäänestyksen perusteella. Palkinnot jaetaan Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä 1. lokakuuta.
Kampanjan raati on valinnut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoimet finalistien joukkoon. Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista.
Kymmenen finalistia ja niiden äänestysohje löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Aanestys . Äänestys päättyy 18. syyskuuta.
Sateet nostivat pienen tulvan
Jäälissä satoi neljän vuorokauden aikana 30.8. – 2.9. noin 70 millimetriä. Kun valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, tulovirtaama Jäälinjärveen nousi noin vuorokauden viiveellä kahdeksankertaiseksi sateita edeltävään tasoon verrattuna. Järven pinta on noussut sateiden alusta 25 sentillä ja nousee yhä, joskin nousu on jo hidasta ja päättyy pian. Tulovirtaaman huippu, noin 0,9 kuutiometriä sekunnissa, esiintyi 3. syyskuuta. Viime kevään suurin tulovirtaama oli 3,8 kuutiometriä sekunnissa. Saarisenojan virtaamakäyrän näet täältä: Saarisenojan virtaama 2017
Vesienhoitoyhdistys voitti Jäälinsoudun ja järjesti venetsialaisten ilotulituksen
Jäälin tapahtumapäivään kului muun ohella perinteinen Jäälinsoutu. Kirkkoveneet saatiin täyteen soutajia, mutta joukkueita ilmaantui vain kaksi: Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin ja Kiimingin leijonien yhdistetty joukkue. Vesienhoitoyhdistys veti pitemmän korren runsaan kilometrin mittaisella reitillä. Joukkuetta kipparoi puheenjohtaja Markku Vuolteenaho.
Jäälinmajalla järjestetty tapahtuma keräsi parhaimmillaan lastenohjelman aikana satoja osanottajia. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Jäälin leijonat, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälinmaja. Vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven tilaa ennen illan loppuhuipennusta. Diat voit katsoa täältä: Venetsialaiset 260817 Päivä huipentui näyttävään, järven keskeltä ammuttuun ilotulitukseen, jonka vesienhoitoyhdistys järjesti. Ilotulituksen kustannuksista vastasivat yhteistyökumppanit: K-Supermarket Jääli, Maanrakennus Päkkilä, Lapkaara ja Rakennus Jarkimo. Ilotulituksen voi katsoa videolta Jäälin puskaradiosta (Facebook) Jari Larun ja Kimmo Kariniemen latauksina.
Voittoisa soutujoukkue vasemmalta: Markku Vuolteenaho, Otto Moilanen, Jenni Sirviö, Ville-Matti Alanko, Kimmo Kariniemi, Eero Marttila, Sanna Ylisaukko-oja, Mika Halonen, Anna Pernu, Birger Ylisaukko-oja, Lahja Kellokumpu, Hannu Kellokumpu, Juho Kaukua, Tapani Laakso, Teijo Tolppa.
Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:
””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.
Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.
Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”
Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.
Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon
Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.
Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.
Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.
Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 