Blogiarkistot
JCR – musiikkia ja kylän elämää
Tänään 15.6. Jäälissä järjestettävä JCR-tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja monipuolistunut niin musiikin kuin muunkin ohjelman osalta. Jokaiseen talouteen jaettu tapahtumalehti kertoo mm. jääliläisten omatoimisuudesta harrastustoiminnassa ja kylän kehittämisessä. Vesistökunnostusta ja Koiteli-reittiä koskevan jutun voit lukea täältä: JCR-lehti 2019.
Kopinaa pitkoksilta
Laivakankaan koulun 5A-luokka teki patikkaretken Kalamäestä Kokkokankaan laavulle perjantaina 24.5. Oppaaksi kutsuttu Vesienhoitoyhdistyksemme edustaja odotti retkeläisiä aamulla Kalamäen raunioiden luona. Puoli yhdeksän aikoihin kaartoikin iloinen joukko opettajansa Virven johdolla sovitulle kohtauspaikalle. Tervehdysten jälkeen seurasi tietoisku Kalamäen asutuksesta ja vesienhoitorakenteista. Kohta suuntasimme pitkoksille kohti Kokkokangasta. Matkalla käsittelimme eri paikoissa alueen esihistoriaa ja luonnonhistoriaa, vesienhoitorakenteita ja niiden toimintaa sekä eri metsänkäsittelykohteiden tilaa ja piirteitä. Polku sivuaa myös hyvin säilynyttä Kalamäen talon tervahautaa, mistä saimme linkin menneiden vuosisatojen tärkeimpään suomalaiseen vientituotteeseen, sen varassa toimineeseen merenkulkuun ja sen tervattuun pohjaan. Kokkokankaan laavulla syttyi tuli ja makkarat sekä vaahtokarkit maistuivat. Perilläolon hetki kului nopeasti. Jäljet siivottuamme lähdimme paluumatkalle Kalamäkeen, jonne saavuimme suunnitelman mukaisesti ennen kello yhtätoista kenenkään kastumatta. Oppilaat opettajineen jatkoivat matkaa pyörillään koululle ruokailuun, jossa oli osuvasti tarjolla uunimakkaraa.
Markku Vuolteenaho
Kalamäen lintutornin rakentaminen aloitettiin
Jäälin Kalamäkeen tulevan lintutornin pystyrunko on asennettu. Sen varaan rakennetaan katselutaso ja sen päälle katto. Seuraavaksi pystyrunko jäykistetään ja ryhdytään rakentamaan katselutasoa. Pystyrunko tehtiin käytetyistä sähköpylväistä. Jäälin asukasyhdistyksellä on lupa käyttää niitä, kun pylväät suojataan ihokosketukselta katselutason kohdalta.
Lintutorni sijaitsee Kalamäen kosteikon luoteisreunalla. Tornille rakennetaan esteetön kulkumahdollisuus Laivakankaan suunnasta voimalinjan kohdalta. Torni valmistuu alkavan kesän kuluessa, mutta esteettömyysreitti sinne toteutunee vasta seuraavana vuonna.
Lintutorni on osa Jääli-Koiteli-reitin varustelua. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Kiiminigin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin Leijonat.
Lintutornin pystyrunko on asennettu
Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä
Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .
Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.
Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.
Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa
Vieraat bioremediaatiosillalla
”Kelluvaa” pitkosta Koiteli-reitille
Jääliläisten yhdistysten yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin rakentaminen jatkuu. Hyvin vetiselle Kokkojärvenniitylle tehdään erikoispitkos. Perustuselementit rakennetaan jään päällä. Elementtiin kuuluu 20 sentin Finnfoam-kerros, jolla on kaksi tarkoitusta: se nostaa pitkoslankut ylös vedestä ja lisäksi keventää rakennetta, jos perustukset pyrkivät painumaan liian syvälle. Jäälle rakennetut perustuselementit sidotaan väliaikaisesti toisiinsa sivuille kiinnitetyillä lankuilla. Kun elementit ovat jään sulamisen jälkeen painuneet, sivulankut irroitetaan, nostetaan perustusten päälle ja kiinnitetään pitkoslankuiksi.
Kokkojärvenniityn pitkokset sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2014 rakentaman Kokkoniityn kosteikon reunaan.
”Kelluvan” pitkoksen perustukset odottavat jään sulamista ja painumista
Vesienhoitoyhdistys ja Jäälin koulu esittelivät yhteistyötään Majakka-tapahtumassa
Kehittämiskouluverkosto Majakka on peruskoulujen valtakunnallinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Jäälin koulu osallistuu verkostoon. Vuoden ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin Oulussa 5. helmikuuta. Tapahtuman ideatorilla esiteltiin Jäälin koulun ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistyötä, joka sisältää mm. kouluvierailuja yhdistyksen kohteille. Majakka-tapahtumaan osallistui noin 80 henkilöä eri puolilta Suomea. Jäälin esittelypiste herätti paljon kiinnostusta.
Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä
Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä. MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.
Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.
Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119
Jäsentiedote julkaistu
Päättyvän vuoden toimintaa koskeva jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2018.
Hyvää uutta vuotta kaikille sivujen seuraajille!
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 