Blogiarkistot
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Rantapohja ihmettelee kiintoaineen suurta määrää
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälinjärvi-jutulla. Pääsisältö on valuma-alueelta purkautuvan kiintoaineen suuri määrä. Artikkelissa todetaan lisäksi, että tulevan veden ravinteet ovat vähentyneet ja ahvenet kasvaneet. Kaikki valuma-alueelle suunnitellut vesienhoitorakenteet on nyt tehty. Seuranta jatkuu ja uusia keinoja kehitetään. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 190716.
Riistapelto Kalamäkeen
Kiimingin Erä kunnosti riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvälle paikalle asetettiin myös nuolukivi.
Riistapelto sijaitsee näkyvällä paikalla. Nuolukivi on kuvan vasemmassa reunassa paalun päässä.
Vähemmän särkiä
Hoitokalastuksen särkikalasaalis kevään kutunoususta oli tarkalleen 1111 kiloa. Saalis pieneni edellisestä keväästä noin kolmanneksella. Kutukalojen koko oli silmämääräisesti arvioiden aikaisempaa pienempi. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kutuvaellukselle nouseva särkikalakanta olisi pienentynyt hoitokalastuksen seurauksena. Itse Jäälinjärvessä särjet ovat selvästi vähentyneet, ja eri puolilta järveä kuuluvat viestit kertovat, että ahvenet ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa asiasta saadaan, kun heinäkuun lopulla uusitaan taas virallinen koekalastus.
Särkikaloja on pyydetty jo viisi vuotta. Kun saatiin tieto, että Jäälinjärvessä on vaeltava kutusärkikanta, pyynti on keskittynyt nousukaloihin vuodesta 2012 alkaen. Pyyntiin käytetään rysiä. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysistä. Särkisaaliille ei ole löytynyt hyötykäyttöä, ja siksi kalat ovat päätyneet biojätteeksi.
Särkikalojen vähentäminen on tehokas keino vähentää järvestä ravinteita. Kalakanta muuttuu petokalavaltaiseksi, jolloin vesistön ravintoketju tervehtyy ja mm. haitallisten levien odotetaan vähenevän.
Jäälin vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelmat koottuna
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelma on laadittu Maveplan Oy:ssä vuonna 2011. Suunnitelman tekstiosa löytyy täältä: Saarisenojan kosteikkosuunnitelmat.
Saarisenojanniityn pintavalutusalue on toteutettu Maveplan Oy:n suunnitelman mukaan. Suunnitelman muiden osien tekniset ratkaisut ovat kehittyneet tietämyksen ja kokemusten karttuessa. Kokkohaaran pintavalutusaluetta on täydennetty erityisellä lietteenpoistojärjestelmällä. Kalamäen kosteikon maanpinnan muotoilu on toteutettu monimuotoisesti, ja hankkeeseen on lisätty lietteenpoistojärjestelmä. Kokkojärvenniityn suunnitelmassa avovesialtaat on muutettu monimuotokosteikoksi ja painotettu pintavalutusta. Kokkojärvenniityn länsipäähän suunniteltu kosteikko on päätetty jättää toteuttamatta kelluvaan turpeeseen liittyvien eroosioriskien vuoksi.
Korteojaan on toteutettu kosteikko ja pintavalutusratkaisu. Korteoja ei alunperin sisältynyt Maveplan Oy:n yleissuunnitelmaan.
Edellä mainittujen kohteiden lisäksi on toteutettu kaksi putkipatoa sekä lähelle Saarisenojan suuta hirsirakenteinen pohjakohouma, joka toimii matalan veden aikaan.
Suunnitelmat löytyvät seuraavista linkeistä:
Jäälin vesienhoitorakenteiden sijainti
Saarisenojanniityn pintavalutus
Yhdistys esillä JCR-kyläjuhlassa
Yhdistyksellä oli esittelypiste Jäälin kyläjuhlassa 17. – 18.6. Esillä oli mm. vesinäytteitä Jäälinjärven valuma-alueen eri osista, kosteikoiden ja muiden vesienhoitorakenteiden esittelyaineistoa, yhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja sekä esittelyvideo. Esittelypisteeseen tutustui useita kymmeniä henkilöitä ja keskustelua käytiin paljon. Myös uusia jäseniä ilmoittautui.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä käyttöön
Viime maaliskuussa Kokko-ojan haaraan rakennettu lietteenpoistojärjestelmä on otettu käyttöön. Osa maarakenteista jouduttiin tekemään jäätyneen suon päälle. Vettä ei voitu nostaa ennenkuin jäät penkereiden alla ovat sulaneet ja rakenteet hakeutuneet lopulliseen muotoonsa. Kevättulva aiheutti joitakin syöpymiä, jotka myös piti korjata ennnen käyttöönottoa. Nyt syöpymät on korjattu ja Saarisenojan pääpato ja Kokko-ojan pato on suljettu. Vesi virtaa lietteenkeruualtaan kautta ja poistuu pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Ylärinteeseen rakennettu lietteenkuivausallas otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun lietettä poistetaan keruualtaasta pumppaamalla.
Kokko-ojan haaran järjestely on viimeinen Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltu iso vesienhoitorakenne. Tästä eteenpäin rakenteita on tarpeen käyttää, hoitaa ja pitää kunnossa. Vaikuttavuutta seurataan vesianalyyseillä lähivuosien ajan, sillä vesiympäristön sopeutuminen muutettuun tilaan kestää pitkään.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää
Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on puustokaistaleen takana. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle.
Lappeenrannan vesistökunnostuspäivät
Yhdistys osallistui valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka järjestettiin Lappeenrannassa 7.-9. kesäkuuta. Päiville osallistui noin 150 kunnostajaa, tutkijaa ja virkamiestä. Tapahtuman pääpaino oli kosteikoissa, mutta myös monia muita aihealueita kosketeltiin. Teemasta oli tarjolla runsaasti kautta valtakunnan koottua tietoa. Esitykset tulevat nähtäville Vesistökunnostusverkoston nettisivuille. Maastopäivän tutustumiskohteet olivat tavanomaisten kosteikoiden lisäksi virtavesikunnostuskohteita sekä ja kaupunkiympäristöön rakennettuja puroja ja hulevesikosteikoita. Tapahtuman avasi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Vuoden vesistökunnostajapalkinnon sai Pro Puruvesi -yhdistyksen keulahahmo Reijo Jantunen. Yhdistys on toiminut vajaat kuusi vuotta, ja sen pääasiallinen tehtävä on Puruvesitietoisuuden lisääminen ja kunnostusten aktivoiminen.
Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin vesistökunnostusnäyttely. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksellä oli oma esittelypiste.
Yhdistys esitteli toimintaansa vesistökunnostusnäyttelyssä Lappeenrannassa
ELY-keskus myönsi avustusta Jäälin vesien hoitoon
Yhdistys sai ELY-keskukselta 23 000 euroa avustusta käytettäväksi Jäälin vesien kunnostuksen varmistamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytetään m. vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon, lietteenpoistoon, hoitokalastukseen,vesi- ja kalatutkimuksiin sekä viestintään ja verkottumiseen. Avustus on enintään 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, joten toinen puoli toiminnasta on rahoitettava muulla tavalla. Talkootöiden osuus on tässä keskeinen. Avustus koskee vuosien 2016 – 2018 toimintaa.
Hoitokalastuskausi alkoi
Särkikalojen vuotuinen rysäpyynti al0itettiin 7. toukokuuta. Särki ei vielä sanottavasti liiku, vaikka muut kalat käynnistelevätkin kutuvaihettaan. Rysästä vapautetaan muut kuin särkikalat. Viime vuonna särkikaloja saatiin runsaat 1500 kiloa. Kaikkiaan Jäälinjärvestä on vuodesta 2011 alkaen pyydetty särkiä yli 6000 kiloa.
Särkikalojen pyynnillä pyritään vaikuttamaan järven ravintoketjuun niin, että haitalliset levät vähenisivät ja petokalakannat (esim. suuret ahvenet) vahvistuisivat. Särjet vapauttavat ravinteita järven pohjasta ja pitävät siten yllä vesistön rehevyyttä.
Alkavana kesänä uusitaan virallinen koekalastus. Siitä nähdään, miten järven kalakanta on muuttunut hoitokalastuksen seurauksena.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 