Blogiarkistot
Hallituksen kokous 5/2016
Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .
Vesienhoitotoimikunta kokoontui
Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Hoitokalastuksen todettiin tuottaneen hyvää tulosta niin, että Jäälinjärven kalakannnan rakenne on nyt kunnossa. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä esiteltiin sekä kokouksessa että maastossa. Vesienhoitorakenteiden vaikuttavuuden seurantatulokset esiteltiin ja todettiin mm. näytteenotossa ja analysoinnissa esiintyvät ongelmat. Eniten keskuteltiin kiintoaineilmiöstä, joka on osoittautunut massiiviseksi. Toimikunta piti lietteen vähentämistä järveen tulevista vesistä erittäin tärkeänä. VYYHTI-hankkeen vetäjä Riina Rahkila esitteli vuoteen 2018 jatkuvan hankkeen. Vilkasta keskustelua käytiin siihen liittyvistä pienimuotoisista vesienhoitohankkeista myös Jäälinojan valuma-alueella.
Toimikunta oli tyytyväinen Jäälin vesistökunnostuksen etenemiseen ja sen tuottamiin tuloksiin. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotmk kok 1-2016.
Kalamäen kosteikkoon tutustuivat yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteeri opastuksella mm. Irmeli Ruokanen Suomen Metsäkeskuksesta ja Riina Rahkila ProAgriasta.
Jäälinjärven kalakanta kunnossa
Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.
Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016
Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.
Yhdistys osallistui Jäälinsoutuihin
Jäälin asukasyhdistys järjesti perinteiset Jäälinsoudut Jäälinmajan rannassa 14.8. Soutajista oli niukkuutta, ja niinpä asukasyhdistys ja vesienhoitoyhdistys yhdistivät voimansa yhdeksi joukkueeksi, joka sitten voittikin kisan. Vesienhoitoyhdistys esitteli toimintaansa esittelypisteellä, joka kiinnosti osallistujia hyvin. Yhdistyksen viisivuotisen toiminnan pääviesti oli, että kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi, eivätkä ravinteet aiheuta suuria ongelmia. Sinilevää ei tänä kesänä ole ollut. Tuloveden mukana kulkeutuvan kiintoaineen suuri määrä on yllättänyt. Toimenpiteiden riittävyyden arviointia vaikeuttaa suuri vesimäärä. Jo toisena kesänä peräkkäin virkistyskäyttökauden tulovirtaama on ollut normaaliin verrattuna moninkertainen. Tämä heijastuu suoraa Jäälinjärven ja siitä lähtevän Jäälinojan tilaan.
Jäälin asukasyhdistyksen ja vesienhoitoyhdistyksen yhteinen voitokas joukkue maalissa
Jäälinjärven kalaston rakenne tervehtyy
Jäälinjärven kalastustutkimuksen kenttätyöt on tehty. Vaikka tutkimustulokset analysoidaan ja raportoidaan vasta myöhemmin, jo karkean tarkastelun perusteella kalaston rakenteen havaitaan muuttuneen terveemmäksi vuoden 2011 jälkeen, jolloin edellinen virallinen tutkimus on tehty. Särkien yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet. Erityisen merkittävä muutos on nuorimmissa ikäluokissa: pieniä särkiä saatiin vain muutama, kun pääosa särjistä oli 3-4 vuoden ikäisiä. Petokalakokoisia ahvenia (yli 15 senttiä) saatiin hyvin. Lahnaa saatiin vain vähän. Järven kannalta tulos on hyvä. Suuret ahvenet kiinnostavat kalastajia pitävät särkikantaa kurissa. Lahna taas on pohjaravinnon käyttäjä, joka edistää voimakkaasti järven sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita. Yksi lähes kolmikiloinen hauki tuli saaliiksi. Tämä ei kuvasta järven haukikantaa, sillä suuria kaloja ei yleensäkään tutkimusverkoilla saada. Saalista saatiin kahtena yönä kaikkiaan runsaat 15 kiloa. Kalansaaliin perusteella järveä ei voida pitää rehevänä.
Kaikki kalat mitataan, lasketaan ja punnitaan.
Ahvenen vuosiluokat toisesta kesästä noin viiteen ja särjen noin neljään vuoteen. Isompia särkiä ei saatu.
Kaloja irroittavat koeverkosta Miska Etholen, Kari Tiri ja Mikko Vuolteenaho
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Rantapohja ihmettelee kiintoaineen suurta määrää
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälinjärvi-jutulla. Pääsisältö on valuma-alueelta purkautuvan kiintoaineen suuri määrä. Artikkelissa todetaan lisäksi, että tulevan veden ravinteet ovat vähentyneet ja ahvenet kasvaneet. Kaikki valuma-alueelle suunnitellut vesienhoitorakenteet on nyt tehty. Seuranta jatkuu ja uusia keinoja kehitetään. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 190716.
Vähemmän särkiä
Hoitokalastuksen särkikalasaalis kevään kutunoususta oli tarkalleen 1111 kiloa. Saalis pieneni edellisestä keväästä noin kolmanneksella. Kutukalojen koko oli silmämääräisesti arvioiden aikaisempaa pienempi. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kutuvaellukselle nouseva särkikalakanta olisi pienentynyt hoitokalastuksen seurauksena. Itse Jäälinjärvessä särjet ovat selvästi vähentyneet, ja eri puolilta järveä kuuluvat viestit kertovat, että ahvenet ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa asiasta saadaan, kun heinäkuun lopulla uusitaan taas virallinen koekalastus.
Särkikaloja on pyydetty jo viisi vuotta. Kun saatiin tieto, että Jäälinjärvessä on vaeltava kutusärkikanta, pyynti on keskittynyt nousukaloihin vuodesta 2012 alkaen. Pyyntiin käytetään rysiä. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysistä. Särkisaaliille ei ole löytynyt hyötykäyttöä, ja siksi kalat ovat päätyneet biojätteeksi.
Särkikalojen vähentäminen on tehokas keino vähentää järvestä ravinteita. Kalakanta muuttuu petokalavaltaiseksi, jolloin vesistön ravintoketju tervehtyy ja mm. haitallisten levien odotetaan vähenevän.
Ilkivaltaa rysällä
Jäälinjärven luusuan hoitokalastusrysä on kohdannut ilkivaltaa. Rysä oli tyhjennetty, nielurakenteita väännelty mutkille ja aitaverkko nostettu ylös. Viime päivien saaliin perusteella arvioiden rysässä on ollut useita kymmeniä kiloja kutusärkiä, jotka on päästetty vapaaksi.
Hoitokalastuksella on viranomaisen ja vesialueen omistajan suostumus ja asia on kerrottu rannalla olevalla taululla. Särkikalojen pyynnillä on aivan keskeinen merkitys järven kunnostuksessa. Särkien vähentämisen tarkoitus on tervehdyttää järven ravintoketjua niin, että sini- ja limalevä vähenisi ja kalakanta kehittyisi kiinnostavien saaliskalojen suuntaan. Tämän kevään hoitokalastuksen saalis lähetyy kuuttasataa kiloa.
Yhdistyksen kohteet ovat kohdanneet ilkivaltaa aikaisemminkin. Sen vuoksi on jo päätetty ottaa käyttöön valvontakameroita.
Hoitokalastus alkoi hyvin
Hoitokalastuksen särkisaalis on viikon aikana lähes 500 kiloa. Viikon paras päivä oli keskiviikko, yli 200 kiloa. Saalis on saatu yhdellä rysällä. Nyt pyyntiin on pantu kaksi muuta rysää. Särjen kutu ei vielä ole alkanut. Kaloille ei ole löytynyt hyötykäyttöä ja siksi ne joudutaan toimittamaan biojätteenä Ruskoon.
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä keskiviikkoaamun rysäsaalis.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 