Blogiarkistot
Yöpakkaset taittoivat tulvan nousun
Tulovirtaama Jäälinjärveen on kääntynyt laskuun, vaikka järven pinta vielä viime vuorokauden aikana hieman nousi. Suurimmillaan tulovirtaama oli 3,8 kuutiometriä sekunnissa. Saarisenojan kautta tästä tuli noin 2,9 ja Korteojan kautta 0,8 kuutimetriä sekunnissa. Muualta tullut vesimääärä on pieni. Saarisenojan vesi on ulkonäöltään melko kirkasta, mikä parantaa järviveden ulkonäköä. Korteojan vesi on sen sijaan tummaa ja sameaa. Laatueron syy ei ole tiedossa. Tulvavesi vaihtaa järven veden useaan kertaan.
Vesienhoitorakenteiden padot toimivat tulvalla hyvin lukuun ottamatta Korteojan patoa, johon syntyi syöpymä. Pato on korjattava ennen käyttöön ottoa. Korteojalla on tarkoitus tehdä joka tapauksessa joitakin muutoksia tulevan kesän aikana.
Kalamäen tulvapato. Virtaama kuvassa noin 2,5 kuutiometriä sekunnissa
Tulva nousee
Viimeisen vuorokauden tulovirtaama Jäälinjärveen oli keskimäärin 2,2 kuutiometriä sekunnissa. Lukema vastaa kutakuinkin viime vuoden huippua, joka esiintyi jo 13. huhtikuuta ja uudelleen 20. huhtikuuta. Nyt lunta on valuma-alueella vielä paljon. Nopea lämpeneminen ja vesisateet saattaisivat nostaa virtaamia vielä huomattavasti. Sellaisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kylmät yöt päinvastoin hidastavat sulamista, jolloin tulva jää pienemmäiski mutta vastaavasti pitkittyy. Vesienhoitorakenteiden kannalta tämä on hyvä, sillä suuri tulva lisää vaurioriskiä. Tilastollisesti suurimmat tulovirtaamat Jäälinjärveen voivat olla noin viisi kuutiometriä sekunnissa.
Bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteet alkavat vapautua jäistä Kalamäessä. Tutkimuslautat kiinnitetään hoitosiltoihin lähiaikoina.
Hallituksen kokous 3/2017
Yhdistyksen hallitus piti vuoden kolmannen kokouksen. Pääaiheena olivat bioremediaatiotutkimukseen liittyvät hankinnat ja niiden rahoittaminen. Hallitus kävi läpi myös muut ajankohtaiset asiat ja teki niistä tarpeelliset päätökset. Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus pöytäkirja 3-2017.
Jäälinmajan uimaranta on edelleen virallinen
Oulun kaupunki oli aikeissa lakkauttaa Jäälinmajan uimarannan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta teki kuitenkin yksimielisen päätöksen, että uimaranta säilyy kaupungin virallisena uimarantana. Päätöksen perusteena olivat yhdistyksen suorittamat mittavat vesistön kunnostustoimet ja Jäälinjärven tilan koheneminen. Kiintoaineen kulkeutuminen järveen on merkittävästi pienentynyt, vaikka kokonaisuutena ilmiötä ei vielä olekaan saatu riittävästi hallintaan. Ravinnepäästöt ovat pienentyneet huomattavasti, typen osalta jopa 60 – 70 prosenttia. Kalakannan vinoutumat on saatu oikaistuksi. Sinilevää ei todettu viime kesänä, mikä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen.
Jäälinmajan uimaranta. Kuva: Kari Arontie
Kalatalouskeskus sai infoa Jäälin vesien kunnostuksesta
Oulun kalatalouskeskus piti vuosikokouksensa Jäälinmajalla 25.4. Tilaisuuden alussa esiteltiin Jäälin vesien hoitoa. Erityisenä teemana olivat Jäälinjärven kalastorakenteen oikaisu sekä rautailmiö, siihen kohdistuneet toimet sekä tutkimusviritelmät. Kokoukseen osallistui parikkymmentä henkilöä eri Pohjois-Pohjanmaan eri puolilta.
VYYHTI-verkosto kokoontui ja kartoitti aktiviteetteja
VYYHTI-hankkeen kokoama alueellinen vesistökunnostusverkosto kokoontui 12.4. runsaan kolmenkymmenen osanottajan voimin. Tilaisuudessa käytiin läpi vireillä tai meneillään olevia kunnostusaktiviteetteja ja niihin liittyviä toimia. Jäälistä esillä oli rautailmiö sekä sen esille nostamana Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkimussuunnitelma rautailmiökokonaisuudesta: syntymekanismista, raudan kulkeutumisesta, vaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista sekä sisävesissä että meressä.
Verkostoon kuuluu viranomaisia, tutkijoita, yhdistyksiä ja vesistökunnostustoimijoita. Verkoston toivotaan laajentuvan edelleen. Tilaisuudessa keskusteltiin myös vesienhoidon asemasta tulevassa hallinnonuudistuksessa.
Bioremediaatiorakenteita tehdään
Bioremediaatiotutkimus käynnistyy Kalamäessä heti lumien lähdettyä. Kiinteät rakenteet tehtiin viime kesänä, ja nyt rakennetaan kahdeksan niihin tukeutuvaa lauttaa kasvialustoiksi. Ponttoonit kannattelevat lauttoja, joihin tulee erilaisia alustoja istutettavista kasveista ja tutkimustavoitteista riippuen. Tutkimuksessa käytettävät kasvit ovat järviruoko, osmankäämi, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal. Kasvit siirretään lautoille luonnosta heti kasvukauden alkaessa. Kasvien juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon eri kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä.
Tutkittavana on uusi vedenpuhdistusmentelmä. Tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys menetelmän toimivuudesta ja tuottaa mitoitusarvot menetelmän käytännön soveltamista varten. Keskeiset tutkimukset tehdään tulevana kesänä, ja hanke raportoidaan seuraavana vuonna. Hankkeelle on saatu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoitus. Kaikki tutkimukseen tarvittavat työt tehdään talkoilla.
BR-tutkimuksen kiinteät rakenteet
Kasvilautan puukehää kootaan
Kasvilautan virtauksia ohjataan pressuseinämillä
Hallituksen kokous 2/2017
Uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen välittömästi vuosikokouksen jälkeen. Kari Kainua valittiin jatkamaan yhdistyksen varapuheenjohtajana. Lisäksi hyväksyttiin yhdistyksen jättämä kannaotto Oulun kaupungille ns. Kaarnapurren alueen kaavoituksessa. Pöytäkirja on luettavissa täältä: VHY hallitus ptk 2-2017
Vuosikokous: maksut ennallaan, hallitukseen vähäisiä muutoksia
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.3.2016 Jäälimajalla. Tilaisuuden alussa esiteltiin yhdistyksen toimintaa päättyneenä vuonna sekä tulevaisuuden näkymiä. Esittelydiat löydät täältä: BYS toiminnan esittely . Bioremediaatio on kuluvan vuoden tärkeimpiä aktiviteetteja. Jukka Pekkanen piti siitä esityksen, jonka aineiston löydät täältä: JP Bioremediaatio .
Kokous päätti, että henkilöjäsenen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Uuden hallituksen kokoonpanon näet näiden sivujen kohdasta Yhdistys.
Vuosikokouksen pöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja. Liiteaineisto on luettavissa täältä: Toimintakertomus 2016 ; Tasekirja; Toiminnantarkastuskertomus 2016; Toimintasuunnitelma 2017.
Yhdistys valmistautuu yhteistyöhön Jäälin asukasyhdistyksen kanssa Jääli – Koiteli -maastotietoreitin toteuttamisessa.
Kutsu vuosikokoukseen
Kiimingin –Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosikokous pidetään Jäälinmajalla osoitteessa Rantakuja 10, Jääli, torstaina 2. maaliskuuta 2016 alkaen klo 18. Virallinen kutsu on lähtetetty jäsenille sääntöjen mukaisesti. Tilaisuus on avoin kaikille, siis myös muille kuin jäsenille.
Tilaisuuden aluksi esitellään Jäälinjärven tilaa ja kunnostuksen vaihetta sekä tulevaisuudennäkymiä.
Varsinaisessa kokouksessa käsitellään tiiviisti sääntömääräiset asiat (ks. kohta Yhdistys -> Säännöt)
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 