EU-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 16.9. Ryhmän tarkoitus on varmistaa, että rahoituspäätöksessä määritellyt tehtävät tulevat asianmukaisesti suoritetuksi. Tämä on ehtona EU-tuen maksamiselle. Ensimmäisessä kokouksessa määriteltiin ohjausryhmän tehtävät ja toimintatapa, käytiin läpi osatehtävien tämänhetkinen vaihe ja suunniteltiin viestintää. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran kevättalvella.
Hallituksen kokous 4/2013
HALLITUKSEN KOKOUS 4/2013
Aika: 9.9.2013 klo 18 Read the rest of this entry
ELY myönteinen Jäälinojan kosteikoille mutta hankkeet eivät toteudu
Metsäkeskus on suunnitellut Jäälinojan varteen neljä kosteikkoa, joiden päätarkoituksena on pidättää valuma-alueelta tulevaa rautasaostumaa joutumasta Jäälinojaan. ELY-keskus antoi lausunnon kosteikoiden vesilain mukaisesta luvantarpeesta. ELY katsoi, ettei vesilain mukaista lupaa tarvitse hakea, jos maanomistajat antavat hankkeille suostumuksensa. Myöskään Laivakankaan pohjavesialueen läheisyys ei aiheuta luvan tarvetta. ELY:n lausunto on luettavissa täältä: ELYn lausunto 290813 . Kosteikot eivät kuitenkaan voi toteutua, koska maanomistajien suostumusta hankkeille ei ole saatu. Metsäkeskus oli varautunut toteuttamaan hankkeet valtion rahoituksella.
Limalevää sadasosa aikaisemmasta
Syyskuun alussa otetussa näytteessä Jäälinjärven vedessä oli limalevää 16 mikrogrammaa litrassa eli noin sadasosa kahden vuoden takaiseen, samaan vuoden aikaan otettuun näytteeseen verrattuna. Uimarien havainnot kertovat, että limalevää on koko kesän ollut huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Kunnon selitystä ilmiölle ei ole. Kuten jo aikaisemmin pohdiskeltiin, särkien vähentäminen olisi saattanut lisätä suurikokoisia vesikirppuja, jotka puolestaan syövät limalevää. Toisaalta limalevän mystistä vähenemistä on ilmennyt myös joissakin muissa järvissä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia uintikesiä, jolloin toivottavasti käytössä on sekä viemäröinti että nykyistä enemmän vesienhoitorakenteita.
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä selvitetään
Oulun Vesi tutkii Jäälinjärven koillispuolen viemäröintimahdollisuutta yhteistössä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Haja-asutuksen viemäröinti on Oulussa verrattain uutta ja harvinaista. Sen vuoksi Oulun vesi määrittää lähiaikoina tällaisten kohteiden viemäröinnin periaatteet ja ohjelman. Mikäli Jäälin hanke täyttää vahvistettavat kriteerit, vesienhoitoyhdistys ja Oulun Vesi järjestävät asukkaille keskustelutilaisuuden kuluvan vuoden lopulla.
Jäälinjärven koillispuolen viemärin ulkopuolella oleviin kiinteitöihin on jaettu tiedote, jonka näet täältä: Viemäröintitiedote 260813
Yhdistys tunnettiin valtakunnallisilla vesistökunnostuspäivillä
Yhdistyksen toiminta kiinnosti Lahden kolmipäiväisillä vesistökunnostuspäivillä. Yhdistystä esiteltiin Sibeliustalon Metsähallissa diashown, taulujen, esitteiden ja keskustelujen avulla. Yhdistyksen toimintamallista oli pyydetty puheenvuoro seminaarin sessioon ”Vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Päivillä oli noin 130 osallistujaa, joista lähes parikymmentä tuli muualta Euroopasta kansainvälisen Restore -tutkimusprojektin loppuseminaariin.
Tutustumiskohteina Lahdessa esiteltiin kemiallista saostusta, elektro-osmoosikokeilua, kalojen vaellusesteen poistoa sekä kyläyhteisön vesistö- ja elinympäristökunnostuskohteita. Esittelykohteet olivat mittasuhteiltaan pieniä, ja niihin nähden Jäälin toteutetut kohteet saivat tuhdin arvokorotuksen. Lahden Vesijärvi, jonka kunnostukseen kaikki esittelykohteet liittyvät, on joutunut aikanaan huonoon tilaan siksi, että siihen on johdettu Lahden kaupungin jätevedet. Vuosikymmeniä jatkuneen kunnostustoiminnan tuloksena järven tila on huomattavasti parantunut. Vesijärvisäätiö käyttää edelleen rahaa järveen noin miljoona euroa vuodessa. Parhaimmat tulokset on saatu hoitokalastuksella. Vesijärven pinta-ala on Jäälinjärveen nähden satakertainen, ja veden vaihtuvuus siinä on hidas.
Päivillä jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden vesistökunnostaja –palkinto. Sen sai Vesijärvi-aktiivi Juha Keto eräänlaisena ”elämäntyöpalkintona” vuosikymmeniä jatkuneesta sinnikkäästä työstä Vesijärven hyväksi.
Oman yhdistyksemme kannalta innostavaa oli, että Jäälin toimet olivat hyvin laajalti osanottajien tiedossa ja herättivät paljon kiinnostusta. Yhdistyksen puheenvuoroa kommentoidessaan vasta palkittu vesistökunnostaja totesi, että yhdistyksen toiminnassa on kaikki elementit paikallaan, ja toiminnan jatkuvuus pitää kaikin keinoin turvata. Puheenvuoron diat löydät täältä: Jäälin malli
Yhdistys esittäytyi Jäälin soututapahtumassa
Yhdistyksellä oli monipuolinen esittelyaineisto Kiiminki-päiviin kuuluvassa Jäälin soututapahtumassa. Esillä oli muun ohella toimintaa kuvaavia esittelytauluja, diashow viime syksyn töistä sekä vesinäytepulloja vesistön eri osista. Soututapahtuma keräsi hyvin yleisöä, ja myös kontakteja syntyi paljon.
Puheenjohtaja Eero Laineen kokoama soutujoukkue voitti perinteiseen tapaan kirkkovenesoudun haastekisan. Kisaan osallistui kuusi joukkuetta.
Kymmenentuhatta käyntiä yhdistyksen sivuilla
Vesienhoidosta kiinnostuneet ovat löytäneet hyvin yhdistyksen sivut. Kymmenentuhannen käynnin raja rikkoutui 2. elokuuta. Todennäköisesti ”hälytystoiminto” on hyvin käytössä, sillä käynnit lisääntyvät aina, kun sivustolle tehdään muutoksia. Sivusto avattiin yhdistyksen perustamisen yhteydessä huhtikuussa 2011.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 