Kalamäen patorunko valmistui
Kalamäen patorungoksi rakennettu louhospenger valmistui. Penger toimii talven ajan metsä- ja työkoneiden kulkureittinä. Ensi kesänä penkereen alavirranpuoli luiskataan padon muotoon ja verhoillaan luonnonkivillä. Verhouskivet on tuotu rakennuspaikalle varastoon. Padon valmistuttua virtaus ohitusputken kautta suljetaan, jolloin vesi nousee padon yläpuolella ja alkaa virrata padon yli. Penkereeseen ajettiin louhosta Heikkisentien kautta 540 tonnia. Verhouskiviä tuotiin 120 tonnia.
Padon tiivistysrakennetta päätetiin muuttaa työn aikana. Alun perin tiivisteeksi oli suunniteltu metrin paksuinen moreenipatja. Penkereen alta poistettiin kuitenkin suuri määrä maatunutta turvetta, joka päätettiin käyttää tiivisteenä louhospenkereen yläpuolella. Tarvittava massamäärä pieneni tästä syystä noin 400 tonnilla.
Ensi kevään tulva ei mahdu kokonaan virtaamaan ohitusputken kautta vaan osa vedestä virtaa penkereen yli. Sen vuoksi turvetiiviste verhoiltiin virtausuran kohdalta suodadinkankaalla ja kivillä.
Kalamäen sillalle johtava tiepenger korotettiin niin, ettei tulva enää sille nouse. Korotukseen ajettiin 190 tonnia mursketta.
Seuraava vaihe Kalamäen kosteikon rakentamisessa on puiden poisto kosteikkoalueelta. Sen jälkeen kosteikkoalue muotoillaan ja tehdään suunnitellut virtauksen ohjausjärjestelyt.
Kalamäen padon ohitusputki on valmis
Saarisenojan poikki rakennettavan padon ohitusputki ja -kaivo asennettiin tänään 26. tammikuuta. Käyttötilanteessa rakenteen tarkoitus on johtaa Saarisenojan vesi padon ohi silloin, kun Kalamäen kosteikon vettä halutaan alentaa esimerkiksi kunnostustyön tai kasvillisuuden uudistumisen vuoksi. Nyt rakennusvaiheessa ohitusputki estää veden nousun Saarisenojassa padon rakentamisesta huolimatta.
Ohitusrakenne muodostuu 0,8 metrin putkista, joiden puolivälissä on halkaisijaltaan 1,2 metrin kaivo. Kun vettä halutaan nostaa padon yläpuolella, veden virtaus suljetaan kaivon sulkurakenteella. Rakenteen osien asentaminen oli vaativaa, sillä kaivannon pohja oli tehtävä lähes 1,5 metriä Saarisenojan vedenpinnan tasoa alemmaksi. Kaivantoon tuli runsaasti vettä, mikä vaikeutti asennustyötä. Lopputulos on kuitenkin hyvä.
Nyt kun virtaus on ohjattu putken kautta, työ jatkuu louhospenkereen rakentamisella Saarisenojan yli. Penger helpottaa mm. metsäkoneiden kulkua ojan yli. Varsinainen pato rakennetaan louhospengertä vasten ns. vyöhykepatona tulevana kesänä. Padon muut rakentamismateriaalit ajetaan varastoon Kalamäkeen.
Ennätysmäärä talkootunteja
Vuosi 2014 oli toimelias. Talkootunteja kertyi lähes 1700. Niistä yli puolet – lähes 900 tuntia – käytettiin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa toteutettiin Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Vesienhoidon käsikirja. EAKR-hankkeeseen kului jo edellisenä vuonna noin 400 talkootuntia. Merkittävä määrä työtä tehtiin aiemmin tehtyjen rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon. Hoitokalastuksen tuntimäärä puolittui; toisaalta merestä nousevien kutusärkien pyynti Jäälinjärven luusuasta on särkikannan rajoittamisessa tehokasta.
Talkootöihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Suurimmat tuntimäärät keskittyvät muutamalle henkilölle. Talkootuntien jakauman eri kohteille ja toiminnoille näet täältä: Talkoot 2014
Kalamäen kosteikon rakentamista aloitellaan
Kalamäen alueelle on kunnostettu ajoura. Jo aivan lähiaikoina on tarkoitus rakentaa tulevan padon kohdalle ohituskaivo ja patorungon paikalle louhospenger helpottamaan Saarisenojan ylikulkua. Nykyinen silta ei kestä raskaita koneita, joita tarvitaan puuston poistamiseen kosteikkoalueelta. Pato rakennetaan valmiiksi vasta tulevana kesänä, mutta louhoksen lisäksi muut tarpeelliset materiaalit, kuten tiivistemoreeni, verhouskivet ja tienkorotusmateriaali, ajetaan alueelle varastoon Heikkisentien kautta nyt kun tie on jäätynyt. Heikkisentien yksityistien tienhoitokunta antoi 7. tammikuuta luvan materiaalien kuljetuksen Heikkisentien kautta.
Kalamäen kosteikon aloittamisilmoitus viranomaisille
Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston myöntämässä luvassa edellytetään, että Kalamäen kosteikon rakentamistyön aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus työn aloittamisesta on tehty 29.12.2014. Ks. Ilmoitus Kalamäen aloittamisesta . Ilmoituksesessa on sanallisesti kerrottu myös lupahakemuksessa esitettyyn suunnitelmaan tehtävistä muutoksista.
Yhdistyksestä kiinteistönomistaja
Yhdistys hankki omistukseensa Kalamäen kosteikon vettymisvyöhykkeellä olevan Kuusikon tilan Rnro 225-27. Tilan pinta-ala on 1,1 hehtaaria. (Ks. kartta: Kuusikko 225-27). Kaupan myötä yhdistyksestä tulee myös Peukalolammentien ja Heikkisentien pieni osakas. Kuusikon tilan alue vettyy ja puusto poistetaan kokonaan talven aikana. Kalamäen kosteikon pinta-ala on kaikkiaan noin 6 hehtaaria. Muihin alueisiin on saatu käyttöoikeus joko sopimuksen perusteella tai aluehallintoviraston päätöksellä. Puusto poistetaan ja kosteikkoalue muotoillaan talvella. Pato rakennetaan Kalamäen sillan yläpuolelle kesällä, jolloin kosteikko otetaan käyttöön. Jo lähiviikoina pyritään rakentamaan padon ohituskaivo sekä padon rungon paikalle louhospenger, joka helpottaa metsä- ja työkoneiden liikkumista Saarisenojan yli.
Hallituksen kokous 6/2014
HALLITUKSEN KOKOUS 6/2014
Aika: 17.12.2014 klo 19.00
Paikka: Jäälinmaja
Läsnä: Ismo Uuskoski, varapuheenjohtaja
Birger Ylisaukko-oja, jäsen, sihteeri
Kari Kainua, jäsen
Otto Moilanen, jäsen
Leo Karjalainen, jäsen
Juha Lumila, 1. varajäsen
Markku Vuolteenaho, 4. varajäsen
Lisäksi paikalla olivat vierailijat:
Kari Tiri
Eero Marttila
Jukka Pekkanen
Kari Arontie
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Varapuheenjohtaja Ismo Uuskoski avasi kokouksen ja toivotti osanottajat terve-tulleeksi. Ismo Uuskoski toimi kokouksen puheenjohtajana. Read the rest of this entry
Hallituksen kokous 5/2014
HALLITUKSEN KOKOUS 5/2014
Aika: 4.11.2014 klo 19.00
Paikka: Jäälinmaja
Läsnä: Ismo Uuskoski, varapuheenjohtaja
Birger Ylisaukko-oja, jäsen, sihteeri
Otto Moilanen, jäsen
Leo Karjalainen, jäsen
Juha Lumila, 1. varajäsen
Markku Vuolteenaho, 4. varajäsen
Hannu Tukki, 5. varajäsen
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Varapuheenjohtaja Ismo Uuskoski avasi kokouksen ja toivotti osanottajat terve-tulleeksi. Ismo Uuskoski toimi kokouksen puheenjohtajana. Read the rest of this entry
Kiitos kuluneesta vuodesta
Päättyvä vuosi on ollut toimiva ja tuloksellinen. Kaksi uutta kosteikkoa on rakennettu ja aikaisempia rakenteita paranneltu. Jäälinjärven kaakkoisrannan viemäri on valmistumassa. Hoitokalastus on tuottanut hyvää tulosta. Vesitutkimukset antavat toivoa myönteisestä kehityksestä. Vesienhoidon käsikirja on saatu valmiiksi ja sen myötä myös talous näyttää valoisammalta. Yhdistyksen suurin hanke, Kalamäen kosteikko, käynnistyy napin painalluksella heti kun maa jäätyy kantavaksi.
Yhdistys kiittää jäseniään panostamisesta vesien hoitoon ja yhteistyökumppaneitaan tuesta ja myötämielisestä suhtatumisesta yhdistyksen toimintaan. Samalla yhdistys toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa ja hyvää alkavaa vuotta.
Yhdistys esimerkkinä OAMK:n blogissa
Arjen kestävää kehitystä pohdiskelevan Oulun Ammattikorkeakoulun blogin uusin kirjoitus kuvailee mm. VYYHTI-seminaarin antia. Kirjoitus kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen vesistöjen hoidossa ja mainitsee siinä yhteydessä aktiivisen Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdstyken ja sen tuottaman Vesienhoidon käsikirjan. Kirjoittaja arvelee, että tällaiset paikalliset toimet voivat olla mahdollisuus vaikuttaa suurempaankin yhteiskunnalliseen muutokseen. Kirjoitus on luettavissa osoitteesta http://blogit.oamk.fi/arkista-kestavyytta . Kirjoituksesta tulee myöhemmin myös englanninkielinen versio.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 