Kasvu käynnissä Jäälin tutkimuslautoilla
Bioremediaatiotutkimukseen valitut kasvit on siirretty kelluville lautoille. Neljä viidestä lajista näyttää sopeutuvan lautoille. Erityisen hyvin on käynnistynyt osmankäämin ja suovehkan kasvu. Pikkulimaska kärsi siirrosta, mutta kasvi on toipumassa. Isonäkinsammal ei tutkimuskohteessa menesty. ”Ylimääräisellä” lautalla kokeillaan kesän aikana vielä joitakin muita kasveja. Kaikki kasvit on punnittu istutettaessa, ja niiden biomassan tuottoa voidaan seurata kesän aikana.
Tutkimuksen aikana dokumentoidaan kasvuolosuhteet ja tehdään mittauksia vedestä. Sääasema ja muita laitteita – mukaan lukien kameravalvonta – asennetaan lähipäivinä.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä kun niiden juuret ovat vapaasti vedessä.
Tutkimuslauttakokonaisuus
Osmankäämi
Suovehka
Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon
Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.
Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.
Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.
Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.
Jäälinjärven tulovedessä vähän kiintoainetta talvella
Jäälinjärveen laskevaan Saarisenojaan rakennettu Kokkohaaran lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi talven jälkeen. Lietetettä oli kertynyt vähän, vaikka edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa yhdeksän kuukautta. Edellisen kerran allas pumpattiin tyhjäksi viime syyskuussa, jolloin allas oli ollut käytössä vain kolme kuukautta. Silloin altaan pohjalla oli noin puoli metriä paksu lietekertymä. Pumppaushavainnot vahvistavat edelleen käsitystä, että Jäälinjärven tulovesien suurimmat kiintoainemäärät esiintyvät loppukesällä.
Uusin tyhjennys paljasti suuren lehtikertymän altaan pohjalla. Lehdet voi poistaa vain koneella. Kesäolosuhteissa paikalle ei kuitenkaan koneella pääse.
Lietettä oli talven aikana kertynyt altaaseen vähän. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy suuri lehtikertymä. Kuva 19.6.2017
Kesän jälkeen lietettä oli paljon. Kuva 14.9.2016
Esittelypiste JCR-tapahtumassa
Yhdistys oli esillä Jäälin JCR-tapahtuman päiväosiossa. Esillä oli informaatiota yhdistyksen vesienhoitorakenteista, vesistutkimusten tuloksista, bioremediaatiosta sekä massiiviseksi todetusta rautailmiöstä. Osallistumista tuki K-Supermarket Jääli. JCR-tapahtuman kävijätavoite ei toteutunut hyvästä säästä huolimatta.
Maastotietoreitin rakentaminen alkoi
Vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälien Leijonien yhteishanke maastotietoreitin rakentamiseksi Jäälistä Koiteliin eteni pitkospuiden rakentamisvaiheeseen. Ensimmäisiin rakentamisvaiheen talkoisiin osallistui yhdekseksän henkilöä, ja tulosta syntyi hyvin. Kuluvan kesän tavoitteena on rakentaa 470 metriä pitkoksia sekä kolme siltaa ojien yli. Rakennusmateriaalit siirrettiin kohteille moottorikelkoilla talven lopulla.
Reitti on linjattu kolmen vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon kautta. Kosteikoilla esitellään vesienhoitoa.
Pitkoslankut kiinnitetään toisiinsa jatkuvaksi rakenteeksi. Liikuntasaumoja tehdään noin 20 metrin välein.
Kaleva uutisoi näyttävästi bioremediaatiohankkeen
Kaleva kertoi käynnistymässä olevasta tutkimushankkeesta kahdeksan palstan jutulla. Tutkimuksella selvitetään veden pinnalla kasvavien kasvien kykyä ottaa raviteita vedestä. Tutkimuksen rakenteet ovat valmiit ja lähes kaikki kasvit on istutettu lautoille. Kasvien odotetaan kasvattavan juurensa lauttojen alle, jolloin juuret ottavat ravinteita suoraan virtaavasta vedestä. Kalevan juttu on luettavissa täältä: Bioremediaatio Kaleva 020617
Rantapohja täytti etusivun ja pääuutissivun Jäälin bioremediaatiohankkeella
Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin kasvilauttatutkimuksesta. Kelluville lautoille istutettavilla kasveilla tutkitaan niiden kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Lue juttu täältä: Rantapohja 300517
Hoitokalastus alkoi hyvin
Jälinjärvessä pitkään viipyneet jäät viivästyttivät hoitokalastuksen alkua. Rysä saatiin pyyntiin Jäälinjärven luusuaan vasta 24. toukokuuta. Kutusärjen nousu näyttää alkaneen kohta sen jälkeen. Ensimmäinen koku tuotti yhden kalan, seuraava 24 kiloa ja lauantaiaamun koku 138 kiloa. Lauantai-illan koku antoi vielä 126 kiloa. Tämä merkitsi Jäälinjärven rysäpyynnin vuorokausiennätystä, 264 kiloa.
Kiinnostus kalojen hyödyntämiseen on kasvanut. Kaloja voi hakea päivittäin noin klo 9:n jälkeen Rantatien päästä venerannasta. Asiaa voi tiedustella Kari Tiriltä p. 0400 586 776 tai Otto Moilaselta p. 040 415 3689.
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Osmankäämit istutettiin lautalle
Bioremediaatiotutkimuksen ensimmäiset kasvit on istutettu. Uuden ”erilaisen” kasvupaikan saivat osmankäämin juurakot, joita istutettiin kahdelle lautalle. Kasvin juurten on määrä kasvaa lautan alapuolelle veteen. Toisen lautan alapinta on varustettu ns. mikrobialustalla, jonka on määrä tehostaa bakteeritoimintaa. Osmankäämi kasvattaa lisäksi varastojuuren, jonka varassa kasvi talvehtii. Varastojuuren ”maa-aineksena” toimii lecasorakerros, jonka kellunta säädetään niin, että pintakerros pysyy veden pinnan yläpuolella.
Jokainen istutettava juuri pestään ja punnitaan. Määräosa juurista nostetaan syksyllä ja punnitaan juurten, varren ja mahdollisesti myös kukkien kasvimassa ja määritellään niihen kertyneet ravinteet. Osa juurista jätetään talvehtimaan.
Kasvien irroituksessa, käsittelyssä ja istutuksessa avusti kolme Oulun yliopiston opiskelijaa. Istutukset jatkuvat tulevalla viikolla. Osmankäämin lisäksi lautoille istutetaan järviruoko, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal.
Jokainen juurakko punnitaan ennen istutusta lecasora-alustalle
Tutkimuslautat kohta valmiita kasvien siirtoon
Kalamäen kosteikkoon rakennettava tutkimuslauttakokonaisuus alkaa rakenteiden osalta valmistua. Kelluvia lauttoja tulee kahdeksan, ja niissä tutkitaan eri kasvien kykyä ottaa vedestä ravinteita, kun juuret ovat suoraan vedessä. Osa lautoista varustetaan ns. mikrobialustoilla. Tämän on määrä tehostaa juurten bakteeritoimintaa. Kasvit on tarkoitus siirtää lautoille toukokuun viimeisellä viikolla.
Tutkimuslautat kelluvat ponttoonien varassa ja tukeutuvat hoitosiltoihin
Kahden lautan pohjalle ripustetaan mikrobialustoja tehostamaan bakteeritoimintaa kasvien juuristossa. Kuvassa lautta on kallistettu alustojen kiinnitystä varten.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 