Category Archives: Vesien hoito
Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon
Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.
Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.
Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.
Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.
Jäälinjärven tulovedessä vähän kiintoainetta talvella
Jäälinjärveen laskevaan Saarisenojaan rakennettu Kokkohaaran lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi talven jälkeen. Lietetettä oli kertynyt vähän, vaikka edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa yhdeksän kuukautta. Edellisen kerran allas pumpattiin tyhjäksi viime syyskuussa, jolloin allas oli ollut käytössä vain kolme kuukautta. Silloin altaan pohjalla oli noin puoli metriä paksu lietekertymä. Pumppaushavainnot vahvistavat edelleen käsitystä, että Jäälinjärven tulovesien suurimmat kiintoainemäärät esiintyvät loppukesällä.
Uusin tyhjennys paljasti suuren lehtikertymän altaan pohjalla. Lehdet voi poistaa vain koneella. Kesäolosuhteissa paikalle ei kuitenkaan koneella pääse.
Lietettä oli talven aikana kertynyt altaaseen vähän. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy suuri lehtikertymä. Kuva 19.6.2017
Kesän jälkeen lietettä oli paljon. Kuva 14.9.2016
Kaleva uutisoi näyttävästi bioremediaatiohankkeen
Kaleva kertoi käynnistymässä olevasta tutkimushankkeesta kahdeksan palstan jutulla. Tutkimuksella selvitetään veden pinnalla kasvavien kasvien kykyä ottaa raviteita vedestä. Tutkimuksen rakenteet ovat valmiit ja lähes kaikki kasvit on istutettu lautoille. Kasvien odotetaan kasvattavan juurensa lauttojen alle, jolloin juuret ottavat ravinteita suoraan virtaavasta vedestä. Kalevan juttu on luettavissa täältä: Bioremediaatio Kaleva 020617
Rantapohja täytti etusivun ja pääuutissivun Jäälin bioremediaatiohankkeella
Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin kasvilauttatutkimuksesta. Kelluville lautoille istutettavilla kasveilla tutkitaan niiden kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Lue juttu täältä: Rantapohja 300517
Hoitokalastus alkoi hyvin
Jälinjärvessä pitkään viipyneet jäät viivästyttivät hoitokalastuksen alkua. Rysä saatiin pyyntiin Jäälinjärven luusuaan vasta 24. toukokuuta. Kutusärjen nousu näyttää alkaneen kohta sen jälkeen. Ensimmäinen koku tuotti yhden kalan, seuraava 24 kiloa ja lauantaiaamun koku 138 kiloa. Lauantai-illan koku antoi vielä 126 kiloa. Tämä merkitsi Jäälinjärven rysäpyynnin vuorokausiennätystä, 264 kiloa.
Kiinnostus kalojen hyödyntämiseen on kasvanut. Kaloja voi hakea päivittäin noin klo 9:n jälkeen Rantatien päästä venerannasta. Asiaa voi tiedustella Kari Tiriltä p. 0400 586 776 tai Otto Moilaselta p. 040 415 3689.
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Osmankäämit istutettiin lautalle
Bioremediaatiotutkimuksen ensimmäiset kasvit on istutettu. Uuden ”erilaisen” kasvupaikan saivat osmankäämin juurakot, joita istutettiin kahdelle lautalle. Kasvin juurten on määrä kasvaa lautan alapuolelle veteen. Toisen lautan alapinta on varustettu ns. mikrobialustalla, jonka on määrä tehostaa bakteeritoimintaa. Osmankäämi kasvattaa lisäksi varastojuuren, jonka varassa kasvi talvehtii. Varastojuuren ”maa-aineksena” toimii lecasorakerros, jonka kellunta säädetään niin, että pintakerros pysyy veden pinnan yläpuolella.
Jokainen istutettava juuri pestään ja punnitaan. Määräosa juurista nostetaan syksyllä ja punnitaan juurten, varren ja mahdollisesti myös kukkien kasvimassa ja määritellään niihen kertyneet ravinteet. Osa juurista jätetään talvehtimaan.
Kasvien irroituksessa, käsittelyssä ja istutuksessa avusti kolme Oulun yliopiston opiskelijaa. Istutukset jatkuvat tulevalla viikolla. Osmankäämin lisäksi lautoille istutetaan järviruoko, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal.
Jokainen juurakko punnitaan ennen istutusta lecasora-alustalle
Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita
Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.
”Elämää Jäälinjärven rannalla”
Kiiminki-seura järjesti Kiimingin Sykkeessä yleisötilaisuuden otsikolla ”Elämää Jäälinjärven rannalla”. Tilaisuudessa muisteltiin Jäälin varhaisempaa historiaa muutaman talon asutuksesta vireäksi kesämökkiyhdyskunnaksi (Kari Tiri ja Juha Lumila). Jäälin kasvu räjähti 1970-luvulla ja jatkuu yhä. Teema kattoi myös vuodesta 2011 jatkuneen Jäälin vesien kunnostuksen. Esittelydiat löydät täältä: Elämää Jäälinjärven rannalla 110517. Diojen ja tarinoinnin lisäksi näytettiin yhdistyksen esittelyvideo ja lietteenpumppausvideo.
Bioremediaatiorakenteita tehdään
Bioremediaatiotutkimus käynnistyy Kalamäessä heti lumien lähdettyä. Kiinteät rakenteet tehtiin viime kesänä, ja nyt rakennetaan kahdeksan niihin tukeutuvaa lauttaa kasvialustoiksi. Ponttoonit kannattelevat lauttoja, joihin tulee erilaisia alustoja istutettavista kasveista ja tutkimustavoitteista riippuen. Tutkimuksessa käytettävät kasvit ovat järviruoko, osmankäämi, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal. Kasvit siirretään lautoille luonnosta heti kasvukauden alkaessa. Kasvien juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon eri kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä.
Tutkittavana on uusi vedenpuhdistusmentelmä. Tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys menetelmän toimivuudesta ja tuottaa mitoitusarvot menetelmän käytännön soveltamista varten. Keskeiset tutkimukset tehdään tulevana kesänä, ja hanke raportoidaan seuraavana vuonna. Hankkeelle on saatu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoitus. Kaikki tutkimukseen tarvittavat työt tehdään talkoilla.
BR-tutkimuksen kiinteät rakenteet
Kasvilautan puukehää kootaan
Kasvilautan virtauksia ohjataan pressuseinämillä
Talkoopanos kasvoi taas
Vesienhoitoon käytettiin talkootyötä 1425 tuntia vuonna 2016. Talkoisiin osallistui 22 henkilöä. Eniten talkootunteja kului bioremediaatiotutkimuksen valmisteluun, kaikkiaan 325 tuntia. Myös Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen oli suuri työ ja vaati 275 talkootuntia. Kunnossapidon ja hoidon tarve kasvoi, ja tuntimäärä ylitti 200. Vesitutkimuksiin, hoitokalastukseen ja viestintään käytettiin runsaat sata tuntia kuhunkin. Hallintoon kului kokouksineen 275 tuntia. Talkootuntimäärä kohteittain on katsottavana täältä: Talkoot 2016.
Talkootuntien määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran. Ennätysvuosi oli 2014, jolloin tuntimäärä nousi 1700:aan. Tuolloin tuotettiin mm. Vesienhoidon käsikirja. Muina vuosina tuntimäärä on vaihdellut 1130 – 1588:aan. Vuodesta 2011 alkaen talkootöitä on tehty yhteensä noin 8000 tuntia. Talkootuntien vuosittainen kertymä näkyy täältä: Talkoot 2011-2016.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 