Category Archives: Ajankohtaista

Heikkisentien viemäröinnistä asukastilaisuus 24. kesäkuuta

Oulun Vesi jatkaa Heikkisentien viemäröintihanketta, vaikka aikataulu on hieman viivästynyt. Viemärin linjausta on tutkittu maastossa asukkaiden kanssa ja suunnitelmaa tarkennettu muun muassa tältä pohjalta. Urakkatarjouspyynnöt ovat juuri lähdössä, ja tarjoukset on määrä antaa 20. kesäkuuta mennessä. Töiden alkaminen kesälomakauden jälkeen on edelleen mahdollista siten kuin vuoden alussa arvioitiin. Kustannukset ovat selvillä urakkatarjousten jälkeen.

Samassa yhteydessä tutkitaan erillisenä hankkeena, voidaanko viemärikaivantoon asentaa samalla kertaa valokaapeli mahdollista tulevaa laajakaistaliittymää varten. Omatoimisesta laajakaistan toteuttamisesta saa lisätietoa osoitteesta http://www.olka.fi. Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua osoitteeseen www2.olka.fi/kiinnostuneet.

Heikkisentien alueen asukkaille järjestetään toinen keskustelutilaisuus Jäälinmajalla 24.6. klo 18. Samalla voidaan keskustella myös laajakaistakysymyksestä.

Erinomainen kutusärkisaalis

Jäälinojan niskalta pyydettiin kutusärkiä rysällä entiseen tapaan mutta aikaisempaa paremmmilla välineillä. Saalis oli erinomainen: 450 kiloa nousevia, suurikokoisia kutusärkiä. Särjen nousu kesti noin viikon.

Särkikalojen vähentämisen tavoitteena on oikaista Jäälinjärven vinoutunutta kalakantaa ja parantaa muutenkin Jäälinjärven tilaa. Särkikaloille on ominaista järven pohjan pöyhintä, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palautuvat järven vesikiertoon ja aiheuttavat rehevöitymistä. Aiemmin kahtena vuonna särkiä nuotanneet ammattikalastajat oivalsivat, että Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Tällä perusteella särjen pyynti on kohdistettu keväällä Jäälinojan niskalle. Kesällä pyyntiä jatketaan kahdella rysällä eri puolilla järveä.

Kalakannan rakenne selvitetään kesällä virallisella koekalastuksella. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2005 ja 2011.

 

 

Valokuitulaajakaista Jääliin vesienhoitoyhdistyksen toimintamallilla?

Jäälin suuralueen yhteistyöryhmässä on noussut esille kysymys, voisiko valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistan hankintaa Jääliin  edistää omatoimisesti. Tässä mallina on Oulunsalossa toteutettu hanke, josta lisää tietoa saa osoitteesta http://www.olka.fi . Kuvaus mahdollisesta Jäälin  hankkeesta löytyy täältä: Valokuitu Jääliin? 

Valokuitulaajakaistan nopeus on käytännössä rajaton. Kun yhä suurempi osa sekä kaupallisista että yhteiskunnallisista palveluista siirtyy nettiin, lähellä alkaa olla aika, jolloin nopea nettiyhteys on rinnastettavissa asumisen perusinfraan kuten sähkö, vesijohto ja viemäri. Jos asia kiinnostaa, voit ilmaista kiinnostuksesi osoitteessa www2.olka.fi/kiinnostuneet .

Yhteistyö K-Supermarket Jäälin kanssa jatkuu

K-Supermarket Jääli jatkaa yhteistyötä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Tärkein tukimuoto on Jäälinjärvi-muovikassien myynti. Kasseista saatava pieni lisähinta tavalliseen kassiin verrattuna tulee yhdistyksen hyväksi. Vastaavasti K-Supermarket Jääli näkyy yhdistyksen julkisessa toiminnassa. Yhteistyö on erittäin merkittävä yhdistyksen toiminnan omarahoituksen kannalta.

Kalastusohjeet 2014

Kiimingin kalastuskunnan kalastusohjeet löydät täältä: Kalastusohjeet 2014. Onkimista ja pilkkimisä lukuun ottamatta  kalastamiseen tarvitaan valtion kalastuskortti. Kiimingin kalastuskunnan lupaohjeissa katiskapyynti on vapaata. Muut lupamaksut ovat:

  • verkko 10 euroa/verkko, sallittu 1 kpl/talous
  • uistelu 10 euroa
  • rysä         5 euroa
  • koukkusarja 5 euroa

Lupia myyvät Kiimingissä Kiimingin Grilli ja Eräkontio. Kalastuskunta selvittää luvanmyyntimahdollisuutta myös Jääliin.

Lisätietoja antaa kalastuskunnan puheenjohtaja Martti Väänänen, p. 040 522 5904.

 

Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015

Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski.  Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.

Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.

 

Kaleva julkaisi näyttävän jutun Jäälin vesienhoidosta

Kalevan kirjoitti 29. maaliskuuta vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoiminnasta. Jutun pääpaino on Korteojan kosteikon rakentamisessa, mutta myös muuta toimintaa ja muita kohteita on artikkelissa kuvattu. Jutun löydät täältä: Kaleva 290314.

Talvirakentaminen alkoi

Talvirakentamiskohteille päästiin huonoista jäätymisoloista huolimatta 24.3.2014. Maarakennusliike J Päkkilän karavaani, johon kuului huoltoauton lisäksi lavetilla oleva kaivinkone ja kuorma-auton lavalla kulkeneet kolme suurta kaivuulavaa, rantautui työmaalle aikaisin aamulla. Puoleen päivään mennessä ”Haisunsuonojan” syöpynyt putkipato oli korjattu. Sen jälkeen siirryttiin Kokkojärvenniityn kosteikon rakentamiseen.

Suurin jännityskohde oli koneiden liikkuminen suolla, joka sulan kauden aikaan on hyllyvässä tilassa. Jäädytetyn turvekerroksen paksuus oli vain 30 – 35 senttiä. Mitään kantavuusongelmia ei kuitenkaan ollut ainakaan siirtymisvaiheessa. Itse kaivutyössä lisäkantavuutta hankitaan koneen alla käytettävillä kaivuulavoilla.

Kokkojärvenniityltä siirrytään Korteojalle, minkä jälkeen käsitellään vielä kaksi  kunnostuskohdetta.

 

 

Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös

Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.

Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.

Metsäkeskukselta rahoitustukea Kalamäen kosteikon rakentamiseen

Suomen metsäkeskus on myöntänyt yhdistykselle rahoitusta Saarisenojan vesienhoitorakenteiden toteuttamiseen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista metsäluonnon hoidon edistämisvaroista. Pääosa rahoituksesta käytetään Kalamäen kosteikon suunitelman täydentämiseen ja hankkeen toteuttamiseen. Tuen perusteena on metsäojitusten aiheuttaman vesistöhaitan korjaaminen. Yhdistys on vastuussa kosteikon rakentamisesta. Toteutus tulee kilpailuttaa, ja tukea maksetaan jälkikäteen totetuneiden kulujen mukaisesti.

Kalamäen kosteikolle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rahoituspäätöksen mukaan hankkeen tulee olla valmis 31.12.2015.