Author Archives: vhybirger

Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty

 

Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi  pumppauslautta. Pumppaus onnistui  erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista.  Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.

LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä

LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä

Lietettä altaan pohjalla

Lietettä altaan pohjalla

LIetteenkeruuallas tyhjänä

LIetteenkeruuallas tyhjänä

Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan

Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan

Jäälinjärven kalakanta kunnossa

Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.

Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016

Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena  havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.

 

Jääli – Koiteli -polku Rantapohjan etusivulla

Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin asukasyhdistyksen järjestämästä tutustumisretkestä, joka koski Jäälin – Koitelin väliselle suunniteltua  maastotietopolkua. Polun peruselementit ja asiasisältö on suunniteltu vesienhoidon liitännäisenä vuonna 2013. Reitillä annettava informaatio sisältäisi luontoaiheiden lisäksi mm. alueen historiaa, vesienhoitoa, luonnonvarojen käyttöä ja metsätaloutta ja sen merkitystä. Asukasyhdistys pyrkii toteuttamaan hankkeen vaiheittain alkaen Jäälinjärven suunnalta. Vesienhoitohankkeen yhteydessä polusta on sovittu maanomistajien kanssa Kokko-ojalle saakka, mikä vastaa noin kolmattaosaa reitin koko pituudesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 060916

VYYHTI-ryhmä tutustui Jäälin vesienhoitoon

Hiljattain käynnistynyt VYYHTI-jatkohanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti tutustumiskäynnin Jäälin vesienhoitokohteille. Haapaveden Pirnesjärven kunnostuksen suunnittelu on yksi hankkeen pilottikohteista. Pirnesjärven edustajat olivat Jäälin kokemuksista hyvin kiinnostuneita. Massiivinen rauta-humusongelma edellyttäisi kaikkien mielestä tieteellistä tutkimusta ilmiön syntymekanismista.

VYYHTI-ryhmä Kalamäessä

VYYHTI-ryhmä Kalamäessä

Jääli – Koiteli -polkuhanke liikkeelle?

Rantapohja uutisoi 30.8. Jäälin ja Koitelin välisen maastotietopolun kartoituskävelystä lauantaina 3. syyskuuta. Polkun informaatiosta ja alustavasta linjauksesta on valmistunut suunnitelma jo vuonna 2013. Informaatioaihiot sisältävät luontoaiheiden lisäksi tietoa mm. luonnonvarojen käytöstä, metsätaloudesta, vesienhoidosta ja asutushistoriasta. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut hankkeen toteutumiseen mm. hankkimalla vesienhoitohankkeiden yhteydessä maanomistajien suostumuksia reitin pitämiseen. Sopimukset kattavat reitin Jäälinjärven kaakkoispäästä Kokko-ojan haaraan. Osa vesienhoitoa varten tehdyistä silloista palvelee myös polkuhanketta.

Kartoituskävelyn kokoontuminen 3.9. on pyöräilijöille klo 12.30 Laivakankaan koululla ja muille Kalamäen sillalla klo 13. Rantapohjan uutinen on luettavissa täältä: Rantapohjan polku-uutinen 300816

Rantapohja kertoi venetsialaisista – ennen ja jälkeen

Ranapohja kertoi 25.8. innostuneesti jääliläisten ensimmäisistä oman kylän venetsialaisista, joissa huipentuma oli Jäälinjärven keskelle suunniteltu näyttävä ilotulitus. 30.8. Rantapohja raportoi tapahtuman riesaksi ilmaantuneen myrskytuulen, joka leikkasi juhlasta pois parhaat osat: ilotulituksen ja elävän musiikin. Tunnelma Jäälinmajalla oli silti loistava. Suuri kiinnostus tapahtumaan osoitti, että uudelle perinteelle on tarvetta. Rantapohjan jutut voit lukea täältä: Rantapohja venetsialaisista 250816 ja 300816

Myrsky aiheutti suuren pettymyksen

Venetsialaisillaksi osunut myrsky esti Jäälinjärvelle valmistellun ilotulituksen. Kovan tuulen vuoksi viranomaiset kielsivät kaikki ilotulitukset turvallisuussyistä. Jäälinjärven ilotulitus herätti ennakkoon suurta kiinnostusta. Huonosta säästä huolimatta Jäälinmajalle tuli runsaasti ihmisiä, ja monet myös viihtyivät siellä. Soittajat joutuivat kuitenkin kääntymään pois soitinten vaurioitumisriskin vuoksi.

Yhdistys kiittää yhteistyökumppaneitaan, K-Supermarket Jääliä ja Maanrakennus J Päkkilää ja Jäälinmajaa sekä kaikkia tilaisuudesta kiinostuneita. ”Harjoitus” osoitti, että hyvän sään aikaan tapahtuma voi tuottaa iloa monille jääliläisille.

Jääliläisten venetsialaiset 27.8.

Viisivuotista toimintaansa juhlistaakseen yhdistys järjestää ensimmäiset jääliläisten venetsialaiset lauantaina 27.8. Tapahtuman huipentuma on näyttävä ilotulitus Jäälinjärven keskellä klo 22. Ilotulituksen kustannuksista vastaavat tärkeät yhteistyökumppanit K-Supermarket Jääli ja Maanrakennus J Päkkilä Oy.

Kiimingin harmonikat luo tunnelmaa Jäälinmajalla klo 20 alkaen. Maja tarjoaa syötävää ja juotavaa sekä rantasaunaa pientä korvausta vastaan. Jääliläisten toivotaan  sytyttävän tulia ja värikkäitä valoja sekä järjestävän toimintaa rannoilla. Tapahtuman erityinen tavoite on kiinnittää kaikkien jääliläisten huomio Jäälinjärveen.

Ilotulituksen järjestämisestä vastaa ammattimainen toimija. Ilotulituksesta ei tule jätettä, roskaa tai ympäristölle haitallisia päästöjä.

 

 

Yhdistys osallistui Jäälinsoutuihin

Jäälin asukasyhdistys järjesti perinteiset Jäälinsoudut Jäälinmajan rannassa 14.8. Soutajista oli niukkuutta, ja niinpä asukasyhdistys ja vesienhoitoyhdistys yhdistivät voimansa yhdeksi joukkueeksi, joka sitten voittikin kisan. Vesienhoitoyhdistys esitteli toimintaansa esittelypisteellä, joka kiinnosti osallistujia hyvin. Yhdistyksen viisivuotisen toiminnan pääviesti oli, että kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi, eivätkä ravinteet aiheuta suuria ongelmia. Sinilevää ei tänä kesänä ole ollut. Tuloveden mukana kulkeutuvan kiintoaineen suuri määrä on yllättänyt. Toimenpiteiden riittävyyden arviointia vaikeuttaa suuri vesimäärä. Jo toisena kesänä peräkkäin virkistyskäyttökauden tulovirtaama on ollut normaaliin verrattuna moninkertainen. Tämä heijastuu suoraa Jäälinjärven ja siitä lähtevän Jäälinojan tilaan.

Jäälin asukasyhdistyksen ja vesienhoitoyhdistyksen voitokas yhteinen joukkue maalissa

Jäälin asukasyhdistyksen ja vesienhoitoyhdistyksen yhteinen voitokas  joukkue maalissa

Voittajajoukkue huomion kohteena

Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta

Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.

Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.

Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Kuvassa Otto Moilanen.

Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Lietepumppu toimii polttomoottorilla. Kuvassa Otto Moilanen.