Author Archives: vhybirger
Jäälinjärven tulovedessä vähän kiintoainetta talvella
Jäälinjärveen laskevaan Saarisenojaan rakennettu Kokkohaaran lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi talven jälkeen. Lietetettä oli kertynyt vähän, vaikka edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa yhdeksän kuukautta. Edellisen kerran allas pumpattiin tyhjäksi viime syyskuussa, jolloin allas oli ollut käytössä vain kolme kuukautta. Silloin altaan pohjalla oli noin puoli metriä paksu lietekertymä. Pumppaushavainnot vahvistavat edelleen käsitystä, että Jäälinjärven tulovesien suurimmat kiintoainemäärät esiintyvät loppukesällä.
Uusin tyhjennys paljasti suuren lehtikertymän altaan pohjalla. Lehdet voi poistaa vain koneella. Kesäolosuhteissa paikalle ei kuitenkaan koneella pääse.
Lietettä oli talven aikana kertynyt altaaseen vähän. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy suuri lehtikertymä. Kuva 19.6.2017
Kesän jälkeen lietettä oli paljon. Kuva 14.9.2016
Esittelypiste JCR-tapahtumassa
Yhdistys oli esillä Jäälin JCR-tapahtuman päiväosiossa. Esillä oli informaatiota yhdistyksen vesienhoitorakenteista, vesistutkimusten tuloksista, bioremediaatiosta sekä massiiviseksi todetusta rautailmiöstä. Osallistumista tuki K-Supermarket Jääli. JCR-tapahtuman kävijätavoite ei toteutunut hyvästä säästä huolimatta.
Maastotietoreitin rakentaminen alkoi
Vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälien Leijonien yhteishanke maastotietoreitin rakentamiseksi Jäälistä Koiteliin eteni pitkospuiden rakentamisvaiheeseen. Ensimmäisiin rakentamisvaiheen talkoisiin osallistui yhdekseksän henkilöä, ja tulosta syntyi hyvin. Kuluvan kesän tavoitteena on rakentaa 470 metriä pitkoksia sekä kolme siltaa ojien yli. Rakennusmateriaalit siirrettiin kohteille moottorikelkoilla talven lopulla.
Reitti on linjattu kolmen vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon kautta. Kosteikoilla esitellään vesienhoitoa.
Pitkoslankut kiinnitetään toisiinsa jatkuvaksi rakenteeksi. Liikuntasaumoja tehdään noin 20 metrin välein.
Kaleva uutisoi näyttävästi bioremediaatiohankkeen
Kaleva kertoi käynnistymässä olevasta tutkimushankkeesta kahdeksan palstan jutulla. Tutkimuksella selvitetään veden pinnalla kasvavien kasvien kykyä ottaa raviteita vedestä. Tutkimuksen rakenteet ovat valmiit ja lähes kaikki kasvit on istutettu lautoille. Kasvien odotetaan kasvattavan juurensa lauttojen alle, jolloin juuret ottavat ravinteita suoraan virtaavasta vedestä. Kalevan juttu on luettavissa täältä: Bioremediaatio Kaleva 020617
Rantapohja täytti etusivun ja pääuutissivun Jäälin bioremediaatiohankkeella
Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin kasvilauttatutkimuksesta. Kelluville lautoille istutettavilla kasveilla tutkitaan niiden kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Lue juttu täältä: Rantapohja 300517
Hoitokalastus alkoi hyvin
Jälinjärvessä pitkään viipyneet jäät viivästyttivät hoitokalastuksen alkua. Rysä saatiin pyyntiin Jäälinjärven luusuaan vasta 24. toukokuuta. Kutusärjen nousu näyttää alkaneen kohta sen jälkeen. Ensimmäinen koku tuotti yhden kalan, seuraava 24 kiloa ja lauantaiaamun koku 138 kiloa. Lauantai-illan koku antoi vielä 126 kiloa. Tämä merkitsi Jäälinjärven rysäpyynnin vuorokausiennätystä, 264 kiloa.
Kiinnostus kalojen hyödyntämiseen on kasvanut. Kaloja voi hakea päivittäin noin klo 9:n jälkeen Rantatien päästä venerannasta. Asiaa voi tiedustella Kari Tiriltä p. 0400 586 776 tai Otto Moilaselta p. 040 415 3689.
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Kutusärki nousee Jäälinjärveen
Osmankäämit istutettiin lautalle
Bioremediaatiotutkimuksen ensimmäiset kasvit on istutettu. Uuden ”erilaisen” kasvupaikan saivat osmankäämin juurakot, joita istutettiin kahdelle lautalle. Kasvin juurten on määrä kasvaa lautan alapuolelle veteen. Toisen lautan alapinta on varustettu ns. mikrobialustalla, jonka on määrä tehostaa bakteeritoimintaa. Osmankäämi kasvattaa lisäksi varastojuuren, jonka varassa kasvi talvehtii. Varastojuuren ”maa-aineksena” toimii lecasorakerros, jonka kellunta säädetään niin, että pintakerros pysyy veden pinnan yläpuolella.
Jokainen istutettava juuri pestään ja punnitaan. Määräosa juurista nostetaan syksyllä ja punnitaan juurten, varren ja mahdollisesti myös kukkien kasvimassa ja määritellään niihen kertyneet ravinteet. Osa juurista jätetään talvehtimaan.
Kasvien irroituksessa, käsittelyssä ja istutuksessa avusti kolme Oulun yliopiston opiskelijaa. Istutukset jatkuvat tulevalla viikolla. Osmankäämin lisäksi lautoille istutetaan järviruoko, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal.
Jokainen juurakko punnitaan ennen istutusta lecasora-alustalle
Tutkimuslautat kohta valmiita kasvien siirtoon
Kalamäen kosteikkoon rakennettava tutkimuslauttakokonaisuus alkaa rakenteiden osalta valmistua. Kelluvia lauttoja tulee kahdeksan, ja niissä tutkitaan eri kasvien kykyä ottaa vedestä ravinteita, kun juuret ovat suoraan vedessä. Osa lautoista varustetaan ns. mikrobialustoilla. Tämän on määrä tehostaa juurten bakteeritoimintaa. Kasvit on tarkoitus siirtää lautoille toukokuun viimeisellä viikolla.
Tutkimuslautat kelluvat ponttoonien varassa ja tukeutuvat hoitosiltoihin
Kahden lautan pohjalle ripustetaan mikrobialustoja tehostamaan bakteeritoimintaa kasvien juuristossa. Kuvassa lautta on kallistettu alustojen kiinnitystä varten.
Korjaisiko kemikalointi Jäälinjärven?
Helsingin Sanomissa julkaistu hieno juttu Littoistenjärven kemikaloinnista on kirvoittanut kysymyksiä, toimisiko vastaava myös Jäälinjärvellä. Ks. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005215732.html?share=253854417a1ea82d6ed54d846b15be5f .Uutisen mukaan Littoistenjärven sinilevätilanne on ollut erityisen paha, mikä viestii runsaasta ravinnepitoisuudesta. Sen jälkeen kun järveen kylvettiin 200 tonnia kemikaalia, vesi on kristallinkirkas, ”kuin akvaariossa” luonnehditaan.
Ikävä kyllä Jäälinjärven tilanne on toisenlainen. Jäälinjärvi on läpivirtausjärvi, johon tulee koko ajan runsaasti vettä yläpuoliselta valuma-alueelta. Kevättulvan aikana järven vesi vaihtuu useaan kertaan, ja tulvan jälkeenkin uutta vettä tulee paljon. Jäälinjärven ongelma on tuloveden laatu. Siinä on valtavasti rautasaostumaa, joka värjää veden ja mataloittaa järveä. Raudalla on toisaalta myös myönteinen ominaisuus: se sitoo tehokkaasti fosforia. Jäälinjärven olennainen kysymys siis on, miten rautasaostuma saadaan pois vedestä ennenkuin se valuu Jäälinjärveen. Tähän mennessä rakennetut kaksi lietteenpoistojärjestelmää sekä joukko muita vesienhoitorakenteita kyllä vähentävät seurannan mukaan merkittävästi kiintoainetta mutta eivät ilmiselvästi riitä. Vaikka rautasaostuma saataisiin pois, vesi pysyy ruskeana.
Jäälinjärven ravinnepitoisuudet eivät ole kovin korkeat. Viime kesänä ei havaittu sinilevää. Tämä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen. Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi.
Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita
Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 