Category Archives: Suunnitelmat
Yhdistys jätti lausunnon Kuusamontien YVA-ohjelmasta
Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmaluonnos on nähtävillä, ja siitä voi antaa lausuntoja. Yhdistys muistutti Jäälin alueella ja muuallakin Oulun seudulla esiintyvästä massiivisesta rautaongelmasta, johon ei ole löydetty käyttökelpoista ratkaisua. Koska tien rakentamisessa tulee esiin välttämättömiä kuivatustarpeita, yhdistys esittää lausunnossaan, että kaikkia kuivatuskohteita käsitellään potentiaalisina HASU-maina (happamat sulfaattimaat) ja että kuivatusvedet käsitellään ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys ilmoittaa myös olevansa käytettävissä vaikutusarvioita laadittaessa. Lausunnon voit lukea täältä.
Vesienhoidon seuraava suunnitelmakausi käynnistyy. Nyt tunnistetaan keskeisiä kysymyksiä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut lausuntoa varten nähtäville asiakirjan ”Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella 2028 – 2033.” Asiakirja liittyy EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanoon. Sen perusteella laaditaan vesienhoitosuunnitelma ja vesienhoidon toimenpideohjelma kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Nyt käynnistynyt suunnitelmakausi koskee vuosia 2028 -2033.
Nyt nähtävillä oleva asiakirja on viranomaisen näkemys siitä, millaisia kysymyksiä tulevalla suunnittelukaudella tulisi painottaa. Pyydetyssä lausunnossa voidaan ottaa kantaa mm. siihen, onko oikeat asiat nostettu esiin ja mitä muita asioita tulisi painottaa. Lisäksi toivotaan ratkaisu- ja parannusehdotuksia nykyisiin toimintamalleihin vesien tilan parantamiseksi.
Oulujoen – Iijoen vesiehoitoalue on jaettu viiteen suunnittelualueeseen. Erikoista on, että Kalimenjoki ei sisälly mihinkään suunnittelualueeseen eikä sen keskeistä ongelmakysymystä, rautakulkeutumaa, ole vieläkään tunnistettu. Kalimenjoki on koko vesienhoitoalueen pisin joki, jonka ekologinen tila ei täytä vesipuitedirektiivin vaatimusta. Yhdistys antanee tästä aikanaan lausunnon. Määräaika lausunnon antamiselle päättyy 17.6.2024. Ehdotus vesienhoitosuunniltelmaksi tulee lausunnolle vuonna 2026.
Toinen kosteikkoalue Näppärinkankaan kaavaan
Vesienhoitoyhdistys ilmaisi Näppärinkankaan kaavan luonnosvaiheessa perustellun näkemyksensä siitä, että kaavaluonnokseen varattu kosteikkoalue tuli sijoittaa Leppiojan uoman kohdalle, jotta maan kaivua vältettäsiin. Koska alue on mustaliuskevyöhykkeen vaikutusaluetta, kaivamisesta todennäköisesti aiheutuisi raudan kulkeutumista vesistöön. Nyt yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä ollut kaavaehdotus sisältää toisen kosteikkoalueen yhdistyksen esittämään kohtaan.
Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella
Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.
MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.
Yhdistys kiinnitti Näppärinkankaan kaavoituksessa huomiota raudan kulkeutumiseen
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti palautteen Jäälin Näppärinkankaan kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palautteessa muistutetaan siitä, että kaavan toteuttaminen johtaa aikanaan kuivatustarpeisiin, mistä puolestaan seuraa raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Sen vuoksi rautakysymys tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Hulevedet on syytä johtaa imeytykseen kaikkialla missä se on mahdollista. Niiltä osin kuin tämä ei onnistu, on varattava riittävät alueet hulevesin käsittelyyn ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys tarjoaa kokemuksensa kaavoitushankkeen käyttöön. Palautteen voit lukea täältä: Näppärin kaava palaute 250920 .
Rautalietteen pumppausta Kokkohaaran lietealtaasta
Järvialtaan toteutus siirtyy
Jäälinjärven kaakkoispäähän valmisteltu suuri laskeutusallas ei toteudu vielä tänä vuonna, koska rahoitus ei ole vielä ratkennut. Altaan järvestä erottava rakenne tehdään jään päältä. Kun hanke käynnistetään, täytyy olla varmuus siitä, että työt ehditään saattaa valmiiksi ennen jään sulamista. Rahoituspäätökset ovat viivästyneet, eikä tällaista varmuutta tälle talvelle enää ole. On hyvin todennäköistä, että rahoitus järjestyy seuraaville jäille.
”Järviallas” ei vaadi AVI:n lupaa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekskus on vastannut Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen lausuntopyyntöön siitä, onko Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaalle haettava vesilain mukainen lupa. ELY katsoo, että hanke voidaan toteuttaa ilman aluehallintoviraston lupaa, koska hankkeesta ei ennalta arvioiden näyttäisi aiheutuvan vesilain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia vesistöön. Altaan rannalla on vain yksi kiinteistö, jonka omistajan kanssa hankkeesta on tehty sopimus. ELY:n lausunto on luettavissa täältä: jäälinjärven laskeutusallas POPELY lausunto 140618 .ELY vastasi lausuntopyyntöön kolmessa päivässä.
Jäälinjärven kaakkoispäähän suunnitellaan lietteen laskeutusallasta
Yhdistys suunnittelee erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kolmen hehtaarin suuruisen alueen lietteen laskeutusaltaaksi. Kaikki vesialueen omistajat ja Oulun kaupunki ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Erottavana rakenteena toimii suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla ja painotetaan pohjaan metallipainoilla. Saarisenojan vesi, jonka osuus Jäälinjärveen tulevasta vedestä on yli seitsemänkymmentä prosentia, virtaisi laskeutusaltaan kautta.
Yhdistys on rakentanut aikaisemmin lietteenpoistojärjestelmät Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikkoihin. Niistä lietettä pumpataan vuosittain noin 5 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Jäälinjärveen kulkeutuu tästä huolimatta vuosittain arviolta 40 tonnia kiintoainetta.
Yhdistyksellä on meneillään tutkimus kelluvien kasvien kyvystä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että suovehka soveltuisi istutettavaksi laskeutusaltaaseen. Laajalla alueella kelluvana kasvava kasvi sitoisi vedestä ravinteita. Osa kasveista poistettaisiin vuosittain. Suovehkaa esiintyy alueella muutenkin yleisesti.
Yhdistys on jättänyt ELY-keskukselle lausuntopyynnön vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Lausuntopyynnön perusteluineen voit lukea täältä: Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaan lausuntopyyntö ELY 110618. Laskeutusaltaan yleissuunnitelman voit katsoa täältä: Liite 2 Kaakkoispään laskeutusallas yleissuunnitelma 110618.
Jäälin keskuksen hulevedet imeytetään maahan
Jäälin keskuksen asemakaavan muutosluonnoksessa varaudutaan imeyttämään hulevedet maahan. Hulevesiviemäreitä rakennetaan ainoastaan tulvatilanteita varten. Tämä vähentää Jäälinojan kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Oulun uuden rakennusjärjestyksen valmisteluvaiheessa vuonna 2016 yhdistys nosti esiin vaatimuksen hulevesien imeyttämisestä aina kun se on mahdollista. Valtuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä imeyttäminen onkin pääsääntö. Nyt valmisteltavassa Jäälin keskuksen kaavassa hulevesien imeyttämiseen on suunniteltu useita alueita ja vettä läpäiseviä päällysrakenteita.
Yhdistys jätti Jäälin keskuksen kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jossa annetaan tunnustusta hulevesisuunnitelmasta. Lausunnossa tähdennetään, että kaavamääräyksillä tulee varmistaa lopullisten ratkaisujen oikea suunnittelu ja toteutus niin, että tavoite toteutuu käytännössä. Yhdistyksen mielipiteen voit lukea täältä: Jäälin keskuksen kaava mielip 131117.
Jääli – Koiteli -polku Rantapohjan etusivulla
Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin asukasyhdistyksen järjestämästä tutustumisretkestä, joka koski Jäälin – Koitelin väliselle suunniteltua maastotietopolkua. Polun peruselementit ja asiasisältö on suunniteltu vesienhoidon liitännäisenä vuonna 2013. Reitillä annettava informaatio sisältäisi luontoaiheiden lisäksi mm. alueen historiaa, vesienhoitoa, luonnonvarojen käyttöä ja metsätaloutta ja sen merkitystä. Asukasyhdistys pyrkii toteuttamaan hankkeen vaiheittain alkaen Jäälinjärven suunnalta. Vesienhoitohankkeen yhteydessä polusta on sovittu maanomistajien kanssa Kokko-ojalle saakka, mikä vastaa noin kolmattaosaa reitin koko pituudesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 060916
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 