Blogiarkistot
Kaleva julkaisi selvennyksen polkukeijujuttuunsa
Kaleva julkaisi jääliläisten selvennyksen Kalevan 9.7. julkaisemaan maastopyöräilyjuttuun, jossa nostettiin esiin pyöräilyharrastajien omavaltaisuuksia. Otsikon perusteella saattoi ymmärtää, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Mielipidepalstalla julkaistussa selvennyksessä todetaan, että Jäälissä luvat ovat kunnossa. Samalla ilmaistaan kiitollisuus maanomistajille siitä, että Jääli – Koiteli -reitti on voitu toteuttaa. Selvennyksen voit lukea täältä:
Jääli – Koiteli -reitti täytti kaksi aukeamaa Kalevasta
Kaleva julkaisi 9. heinäkuuta laajan jutun maastopyöräilystä. Juttu tehtiin Koiteli-reitin sorastustalkoissa. Jutun alaotsikko, ”Maanomistajia toiminta ärsyttää, koska lupia ei aina kysellä”, aiheutti hämmennystä.
Jutun tarkoitus lienee ollut tuoda esiin, että pyöräpolkuja ja jopa rakenteita ilmestyy yksityisten maanomistajien maille ilman näiden lupaa tai vieläpä heidän tietämättään. Otsikosta saattoi päätellä, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Jääli – Koiteli -reitti on toteutettu Leader-rahoituksella ja talkootyöllä. Jo rahoituksen myöntäminen edellyttää, että sopimukset ovat kunnossa. Kalevaan on lähetetty otsikoa koskeva täsmennys ja pyydetty julkaisemaan se mielipidepalstalla.
Koiteli -reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykse ja LC Jäälin yhteishanke. Reitti kulkee mm. kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitillä on informaatiota mm. vesienhoidosta.
Kalevan jutun voit lukea täältä:
Koiteli-reitin sorastusta jatkettiin
Jääli-Koiteli -välin vaellus- ja pyöräilyreitin pehmeät maapohjat ovat paikoin pettäneet lähinnä vilkkaan maastopyöräilyn seurauksena. Yksi tällainen kohde on Kokonpäässä Kokkoniityn kosteikon lähellä. Pehmennyt kohta vahvistettiin suodatinkankaalla ja murskeella. Samalla kertaa vahvistettiin myös Kokkokankaan laavun lähellä olevan tieuran pehmeä kohta. Kunnostuksen tavoitteena oli helpottaa kävelyä ja pyöräilyä mutta ei kuitenkaan lisätä autolla ajoa laavulle. Materiaalikulut on saatu Oulun kaupungilta kohdeavustuksena. Työt tehtiin talkoilla kuormauskoneen, kahden mönkijän ja kuuden muun talkoolaisen voimin.
Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.
Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:
Ulkoluokka Kalamäessä
Markku Vuolteenaho raportoi: Lasten iloinen hälinä kaikui taas Kalamäen laavulla sään suosiessa. Superluokan ja eskarioppilaita pyöräili tapahtumaan 58 ja opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset päälle. Kolme tuntia meni hujauksessa. Vesienhoitoyhdistyksen tukijoukko taustajoukkoineen sai ylenpalttiset kiitokset.
Koiteli-reitillä syntyi runokirja
Jääliläinen Katri Taskila on julkaissut runokirjan Kuljen valon reunaa. Katri kertoo suuren osan runoista syntyneen Koiteli-reitillä liikuskellessa. Kirjan kansi on Heljä Nikulan maalauksesta ”Veden hopeavälkkeessä” ja kuvastaa Jäälinjärven latvavesistöä.
Kirjassa on 78 sivua, ja se sisältää myös Heljä Nikulan herkkiä, luontoaiheisia akvarelleja. Kirjaa voi tilata Katrin sivuilta osoitteesta http://www.runopolulla.wordpress.com. Kirjan hinta on 20 euroa, ja sen tuotolla tuetaan Koiteli-reitin ylläpitoa.
Koiteli-reitti on jääliläisten yhdistysten toteuttama vaellus-, hiihto- ja maastopyöräilyreitti, joka on suunattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta.
Latukirkko täytti Rantapohjan etusivun ja yhden aukeaman
Rantapohja antoi runsaasti palstatilaa Kalamän latukirkolle. Jutun voit lukea tästä:
Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”
Hyvää keskustelua suosimulaattorin etäesittelyssä
Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajille suunniteltu suosimulaattorin esittelytilaisuus jouduttiin koronarajoitusten vuoksi siirtämään. Viime tipassa päätettiin kuitenkin järjestää etäesittely. Siitä tiedottamnen ei ollut kovin tehokasta eikä suurta osanottajajoukkoa voitu odottaa. Tapahtuma keräsi kuitenkin metsänomistajia niin, että syntyi hyvää keskustelua.
Puheenjohtajana toimi MTK:n Markku Ekdahl. Birger Ylisaukko-oja esitteli Jäälin vesienhoitoa, Luonnovarakeskuksen Hannu Hökkä suosimulaattoria ja sen soveltamista ja Markus Saari yliopistolta Jäälin rautatutkimusta.
Alkuperäisen ajatuksen mukainen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään, kun korona ei sitä estä. Näillä näkymin se voisi olla kesäkuun alkupuolella.
Koiranomistajat. Pidetään järvi puhtaana!
Vesienhoitoyhdistyksen hallitus vetoaa koiranomistajiin: kerätkää koirien jätökset järveltä!
Järvi on saatu parempaan kuntoon yli 10 vuotta jatkuneilla ponnistuksilla. Jäälin omatoimisuus on tämän seurauksena muutenkin lisääntynyt. Yksi ilmenemismuoto on mönkijäharrastajien järvellä pitämä jääbaana, josta on tullut erittäin suosittu ulkoilijoiden – myös koiranomistajien – keskuudessa. Koirien jätökset jäällä on ikävä ilmiö.
Jääli on saanut paljon hyvää julkisuutta aktiivisuudestaan ja omatoimisuudestaan. Vesienhoitoyhdistys odottaa, että koiranomistajat arvostaisivat järvikunnostajien työtä ja tekisivät osansa pitämällä järven puhtaana.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 