Blogiarkistot
Kalevan julkaisema mielipidekirjoitus tähdentää ikääntyneiden panosta asuinyhteisön kehittämisessä
Jääli on tullut tunnetuksi omatoimihankkeistaan. Pääroolissa toimivat eläkeläiset, mutta myös nuoremmat ovat innostuneet talkoilusta. Suurin talkoopanos Jäälissä on kohdistunut Jäälinjärven kunnostukseen.
Kaleva julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa muistutetaan ikääntyneiden osuudesta asuinyhteisön kehittämisessä. Esimerkkinä ovat monet Jäälin omatoimihankkeet. Kaupungin hyväksymästä ikääntymispoliittisesta ohjelmasta tämä näkökohta puuttuu kokonaan.
Jäsentiedote on julkaistu. Hyvää uutta vuotta!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen päättyvän vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä.Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
”Vesimiehet hoitaa aina kaiken”
Jäälin koulun kummiluokka retkeili Kalamäessä ja rakenteli sinne Tonttulasten toiveiden polun. Tässä opettajan kertomaa keskustelua menomatkalta: ”Kun lähestyimme laavua, yksi lapsista totesi, että siellä on jo joku. Sanoin, että joo, siellä on Jaakko. Lapsi totesi siihen, että ai, vesimies Jaakko. Niitä jotka oli pikkujouluissa? Ne vesimiehet hoitaa aina kaiken.”
Kuva: Sanna Alalauri
Makkara maistui jääliläisille!
K-Supermarket Jääli halusi juhlistaa pitkään jatkuneen liikennemotin päättymistä järjestämällä avajaistapahtuman. Siihen kuului makkara- ja kahvitarjoilua, poroajelua ja tietysti joulupukki. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys hoiti makkaroiden grillaamisen ja jakelun.Kolmen tunnin aikana neljäsataa makkaraa löysi ottajansa. Jono oli koko tarjoilun ajan lähes katkeamaton. Grillipaikalla keskusteltiin myös vesiasioista. Tarjolla oli myös yhdistyksen kymmenvuotishistoriikki pientä, vapaaehtoista maksua vastaan.
Kahvitarjoilun hoiti kaupan sisätiloissa LC Jääli.
Tietoa oppilaille: kestävä kehitys ja Jäälin vedet
Jäälin koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden jaksolla aiheena oli YK:n Agenda 2030 ja Jäälin vedet. Vesienhoitoyhdistyksen edustajat ottivat ”maailman haltuun” ja kertoivat kahdeksaluokkalaisille, miten Agenda 2030 jalkautuu Jääliin. Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta. Niistä käsiteltiin neljää. Keskeinen sija oli kestävän kehityksen avaamisella. Esimerkiksi rautaongelmasta tuotiin esiin, että pelkästään ympäristönäkökulma edellyttäisi metsäojien tukkimista ja valuma-alueen ennallistamista. Kun otetaan huomioo kestävän kehityksen taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, päätelmä on, että metsätalouden ja metsäteollisuuden tulee voida toimia mutta toiminta järjestetään mahdollisuuden vähillä ympäristövaikutuksilla.
Puheenvuoron diat voit katsoa tästä:
Rantapohja täytti koko sivun Jäälin Nuorten yöllä
Rantapohja esitteli näyttävästi Jäälin Nuorten yö -tapahtumaa koko sivun täyttäneellä jutullaan. Kaleva ja MunOulu tekivät ennakkojutut nettiin. Jutut voit lukea näistä linkeistä:
https://www.kaleva.fi/jaalissa-jarjestetaan-nuorten-yo-ilmaisen-top-gun-/5003699
Rantapohjan nettiversion voit lukea täältä:
Taksvärkkitukea yhdistykselle
Jäälin koulun yhdeksi taksvärkkikohteeksi oli valittu Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Yli 90 koulun oppilasta ja heidän vanhempansa kohdistivat tukensa vesienhoitoyhdistykselle. Myös muutamat yritykset olivat liittyneet tukijoiden joukkoon. Yhdistys kokee tämän kannustuksena työlleen ja haluaa osoittaa tukijoilleen parhaat kiitokset.
Kouluyhteistyö on jo pitkään ollut osa vesienhoitoyhdistyksen toimintaa. Koulu käyttää Kalamäen aluetta oppimisympäristönä. Järviaiheisia tapahtumia, kuten vuotuinen koulun kalapäivä, on järjestetty myös Jäälinmajan alueella.
Kalamäessä oli tunnelmaa
Vesienhoitoyhdistys osallistui Jäälin Nuorten Yö -tapahtumaan valaisemalla Kalamäkeen johtavan reitin ulkotulilla ja tarjoamalla makkaraa, mehua ja kahvia Kalamäen laavulla. Monitoimitalolla näytetyn elokuvan jälkeen nuoret jalkautuivat maastoon sijoitetuille tehtävärasteille pieninä ryhminä. Kalamäessä kävi noin viisikymmentä nuorta. Vesienhoitoyhdistyksen tarjoilupisteen lisäksi Kalamäessä oli 4H-yhdistyksen rastipiste, jossa mm. tunnistettiin elämiä ja annettiin opastusta jokamiehen oikeuksista. Tapahtuman järjestämiseen osallistui useita jääliläisiä toimijoita.
Suuri joukko metsätalousasiantuntijoita tutustui Jäälin vesienhoitoon
Neljätoista metsänhoitoyhdistysen edustajaa kävi MTK:n Markku Ekdahlin johdolla tutustumassa Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Vieraat tulivat Oulun Seudun, Iin, Yli-Iin ja Kiimingin (Oulu -Kiiminki) metsänhoitohdistyksistä. Tapaamisessa keskusteltiin paljon Jäälin massiivisesta rautailmiöstä, jossa keskeinen sija on metsätalouden kuivatustoimenpiteillä. Käytettävissä on paljon uutta tietoa ja uusia työkaluja, joilla voisi olla mahdollista vaikuttaa raudan kulkeutumiseen. Näitä mahdollisuuksia arvioitiin eri näkökulmista, myös talouden kannalta. Yhdistys haluaa tähdentää, että tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla metsätalouden tuotto voitaisiin ylläpitää mutta vesistövaikutuksia samalla vähentää.
Raudan kulketuminen on Jäälissä erityisen voimakasta siksi, että alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Jääkauden pyörteissä myös moreeneihin on sekoittunut mustaliuskeainesta. Perimmiltään ongelmia aiheuttaa mustaliuskeen rikki. Hapettumisen seurauksena muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperässä olevia metalleja.
Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 