Blogiarkistot
Metsäylioppilaat tutustuivat Jäälin vesienhoitoon
Ismo Karhu:
Helsingin yliopiston 40 metsäylioppilasta vieraili maanantaina 28.8. Jäälissä. Tapahtuma oli osa metsäylioppilaiden Pohjois-Suomen kurssin retkeilyä, jossa opiskelijoita perehdytetään Pohjois-Suomen metsätalouden erityispiirteisiin. Tilaisuuden isännöi Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ja vierailun teemana oli Jäälinjärven vesienhoito. Jäälinjärven vesienhoidolliset ongelmathan ovat lähinnä perua valuma-alueen metsätaloudesta, tehdyistä metsäojituksista.
Tilaisuuden alkuosa tapahtui Jäälinmajalla. Ismo Karhu kertoi Pohjois-Suomen metsätaloudesta ja sen vesienhoidosta yleisesti, Eero Laine esitteli Jäälinjärven valuma-alueella tehdyt vesienhoidon toimenpiteet ja niillä saavutetut tulokset ja Elina Raumanni Oulun yliopistolta esitteli käynnissä olevaa Rautavirta-hanketta. Maastossa tutustuttiin vesienhoidon rakenteisiin Kalamäessä sekä järven peräpään järvialtaalla.
Opiskelijat olivat kiinnostuneita Jäälinjärven vesienhoitotyöstä ja kyselivät monista yksityiskohdista. Erityistä pohdintaa aiheutti valuma-alueen maaperään kytkeytyvä massiivinen raudan kulkeutuminen. Opiskelijat myös ihmettelivät tehtyjen toimenpiteiden laajuutta ja vapaaehtoistyön määrää.
Tilaisuuden päättyessä kurssin vetävät prof. Annamari Lauren ja apul.prof., Marjo Palviainen kertoivat tyytyväisyytensä Jäälissä koettuun ja nähtyyn. Kurssilaisten matka jatkui Jäälistä pohjoiseen aina Utsjoen Kevolle saakka.
Kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita Kalamäessä
Olli Haanpää
Oulun yliopiston tohtoriopiskelijat jalkautuivat aurinkoisena loppukevään päivänä 31.5. Kalamäen kosteikolle kuulemaan vesienhoitoyhdistyksen tekemisistä Jäälinjärven tilan parantamiseksi. Vierailu järjestettiin osana kaksipäiväistä Citizen Science Master Class -kurssia, jonka teemana oli nimensä mukaisesti kansalaistiede. Kurssin aikana pohdittiin teoriassa ja esimerkkien avulla, miten tutkijoiden ja kansalaisten välistä yhteistyötä voitaisiin edistää käytännön tutkimustyössä sekä myös luonnonhoidossa. Kalamäen kosteikon rakentaminen ja vesiensuojeluun ajan saatossa kytkeytyneet tutkimushankkeet toimivat mainiona havainnollistavana esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä.
Retki oli erikoislaatuinen kokemus kansainväliselle porukalle, johon kuului opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelijat saivat luontoelämyksien lisäksi rautaisannoksen konkretiaa opintoihinsa kuullessaan vesienhoitoyhdistyksen Eero Laineen ja yliopiston Rautavirta-hankkeen tutkijan Heini Postilan selostusta Kalamäen kosteikon rakenteista ja vesiensuojelun vaiheista. Monille vieraille metsäojitusten aiheuttamat vesistöpäästöt, mustaliuskeen vaikutukset ja käytännön vesiensuojelutoimet järvien kunnostuksissa tulivat uutena tietona. Erityisen kiinnostavana vierailijat pitivät tutkijoiden ja vesienhoitoyhdistyksen yhdessä toteuttamia kokeiluja vesien tilan parantamiseksi. Kiinnostuneena kuunneltiin myös mietteitä siitä, miten pitkäjänteinen vapaaehtoisten vetämä työ paikallisen luonnonympäristön kunnostamiseksi saadaan järjestettyä.
Päivän päätteeksi ideoita tulevista projekteista alkoi jo vilahdella tohtorikandidaattien ja professoreiden puheissa. Ilmoittautuipa jokunen vapaaehtoiseksi myös Kalamäen kosteikon huoltotöihin, kun sellaiselle tulee tarvetta.
PEFC pohjoisen alueen mesäsertifiointitoimikunnan jäseniä tutustui Jäälin vesienhoitoon
Metsien PEFC-sertifiointitoimikunnan pohjoisen alueen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä vierailivat Kalamäessä tutustumassa Jäälin vesienhoitoon. Jäälin vesien ongelmat, erityisesti rautakulkeutuma, liittyvät metsätalousmaiden käsittelyyn. Monipuolisessa keskustelussa yhdistyksen hankkima suosimulaattorimallinnus kiinnosti vieraita erityisesti. Huomiota herättivät Jäälin mittavat ja monipuoliset toimet kokonaisuutena.
Valtaosa Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifikaatin piiriin. Sertifikaatin kriteerit ovat selvästi lainsäädäntöä tiukemmat. Sertifiointitoimikunnassa ovat edustettuna metsäalalan toimijat ja viranomaiset.
Kiiminkijoki ry tutustui Jäälin vesienhoitoon
Kiiminkijoki ry suunnittelee vesienhoitohankkeita omalla tomialueellaan ja tutustui 1. syyskuuta Jäälin vesienhoitoon kymmenen hengen voimin. Ryhmä sai esittelyn Jäälinmajalla ja tutustui sen jälkeen maastossa Kalamäen alueeseen.
Ryhmä ihasteli erityisesti talkootoimintaa ja koululaisten osallistumista samoin kuin yhteistyötä tutkijoiden ja rahoittajien kanssa.
Kaupunginhallitus hämmästeli Jäälin omatoimihankkeita
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja neljä jäsentä tutustui Jäälin vesienhoitoon ja Kalamäen luontorakenteiden keskittymään: lintutorniin, laavuun, näköalatasanteesen ja pyörätuolireittiin. Vaikka vieraat olivat jo aiemmin kuulleet ja lukeneet Jäälin kunnostushankkeista, useat ilmaisivat hämmästyksensä kohteiden suuresta mittakaavasta. Paljon keskustelua käytiin mm. rautailmiöstä, joka koskettaa myös Oulun kaupungin kunnostushankkeita. Hallituksen jäsenille painotettiin omatoimihankkeiden kustannustehokkuutta. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että asioita opittaisiin tekemään yhdessä kaupunkiorganisaation kanssa. Isännät toivat esiin myös Jäälin monipuolisuutta asuinpaikkana ja tähdensivät, että kaavoituksella tulee huolehtia siitä, että koulussa riittää oppilaita tulevinakin vuosina.
Kaupunginhallitus sai informaatiota vesienhoidosta Kalamäen lintutornilla
Tulvasillalla keskusteltiin rakentamisen kustannustehokkuudesta
Kh:n puheenjohtaja MIrja Vehkaperä ja jäsen Matias Ojalehto Järvialtaalla.
Lisää kuvia voi katsoa linkistä: https://onedrive.live.com/?authkey=%21AuV30u5JTC4kakg&cid=AD091B02541609FD&id=AD091B02541609FD%2124837&parId=AD091B02541609FD%2124819&o=OneUp
Ranuan järvikunnostajat tutustuivat Jäälin kohteisiin
Ranualla Luiminkajoen valuma-alueella on virinnyt kiinnostus useiden järvien kunnostamiseen. Kunnostusaktiivit tutustuivat Jäälissä Kalamäen kosteikkoon ja siihen tukeutuviin retkeilykohteisiin sekä Jäälinjärven päästä laskeutusaltaaksi erotettuun Järvialtaaseen. Vierailulla keskusteltiin monipuolisesti mm. järvien erilaisista ongelmista, kunnostushankkeen käynnistämisestä, rahoituksesta, asiantuntijapalveluista ja -verkostoista yms. Vieraat arvioivat hyötyvänsä Jäälin kokemuksista, vaikka vesistöt ovatkin melko erilaisia.
Ranuan järvikunnostajien kanssa käytiin monipuolista keskustelua
Jäsentiedote julkaistu
Vuoden 2019 toiminnasta kertova jäsentiedote on julkaistu ja luettavissa täältä:Jäsentiedote 2019 .
Tiedotteessa kerrotan mm.
- Jäälinjärven tilasta
- Järvialtaasta (suuri laskeutusallas Jäälinjärven eteläpäässä)
- raudan kulkeutumisesta
- hoitokalastuksesta
- kouluyhteistyöstä
- verkottumisesta
- resursseista
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaineitaan ja muita yhdistyksen toimintaa seuraavia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää uutta vuotta 2020.
Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui Jäälinjärven valuma-alueeseen
Pohjoismaisen Biowater -projektin tutkijaryhmä oli yhdistyksemme vieraana tiistaina 1. lokakuuta yliopistotutkija Hannu Marttilan johtamana. Biowater -projekti selvittää laaja-alaisesti biotaloushankkeiden mukana lisääntyvän metsien käytön ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä. Vieraamme tulivat bussilla Heikkisentietä Kalamäen kohdalla olevalle kääntöpaikalle, josta matka jatkui kävellen ensin Kalamäen kosteikolle ja siitä edelleen Kokkohaaraan Markku Vuolteenahon ja Eero Laineen opastamina. Kohteissa esittelimme ja keskustelimme laajasti kohteiden ominaisuuksista ja toiminnasta sekä tuloksista ja haasteista. Kävelymatkan aikana oli vieraillamme lisäksi tilaisuus nähdä ja keskustella eri vaiheissa olevista metsätalouskohteista. Kalamäen tervahauta sai myös ansaitsemansa huomion. Vierailu päättyi kiitoksin kahvitteluun Jäälinmajalla.
Biowater-vieraat matkalla Kalamäestä Kokkohaaraan
VYYHTI-ydinryhmä piti kokouksensa Kalamäen laavulla
VYYHTI-verkosto pitää yllä ja kehittää omatoimista vesistökunnostusta mm. edistämällä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja tutustumalla kunnostuskohteisiin. Verkoston ydinryhmä koostuu pääasiasa tutkijoista ja viranomaisista. Kokoonpanoon kuuluu myös kokeneita kunnostajia. Ryhmä piti viimeisimmän kokouksensa yhdeksän hengen voimalla Kalamäen laavulla 27. syyskuuta. Olosuhteet olivat kokoontumiselle suotuisat; sää oli täysin tyyni ja lämpötila pitkästi yli kymmenen astetta. Kokouksen jälkeen ryhmä tutustui Kalamäen kosteikkoon ja mm. uuteen lintutorniin. 
Lähes 300 vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun oppilaat ja opettajat kävivät jälleen vesienhoitoyhdistyksen vieraina Jäälinmajan alueella torstaina 15. elokuuta. Pääosa oppilaista oli kolmos- ja nelosluokkalaisia. Yhdistys näytti vieraille kaloja, esitteli järven ravintoketjua ja hoitokalastusta, suositteli kaikille kalastamista järven parhaana hoitomenetelmänä ja kertoi rautaongelmasta ja sen vähentämisestä. Yllättävän monet kertoivatkin kalastaneensa Jäälinjärvessä, joistakin ryhmistä jopa suurin osa! Jäälinjärvi tuottaa kalaa vähintään tuhat kiloa vuodessa. Hoitotoimien jälkeen erityisesti ahvenet ovat kasvaneet hyvin.
Koulun omalla rastilla tunnistettiin kaloja ja vesikasveja sekä haettiin vastauksia visaisiin vesistöaiheisiin kysymyksiin.
K-Supermarket tarjosi perinteen mukaisesti oppilaille makkarat ja mehut sekä aikusille kahvit. Yhdistys saattoi antimet nautittavaan muotoon ja hoiti tarjoilun.
Puheenjohtaja Markku Vuolteenahon kala-allas ja jutut kiinnostivat
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 