Blogiarkistot
Kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita Kalamäessä
Olli Haanpää
Oulun yliopiston tohtoriopiskelijat jalkautuivat aurinkoisena loppukevään päivänä 31.5. Kalamäen kosteikolle kuulemaan vesienhoitoyhdistyksen tekemisistä Jäälinjärven tilan parantamiseksi. Vierailu järjestettiin osana kaksipäiväistä Citizen Science Master Class -kurssia, jonka teemana oli nimensä mukaisesti kansalaistiede. Kurssin aikana pohdittiin teoriassa ja esimerkkien avulla, miten tutkijoiden ja kansalaisten välistä yhteistyötä voitaisiin edistää käytännön tutkimustyössä sekä myös luonnonhoidossa. Kalamäen kosteikon rakentaminen ja vesiensuojeluun ajan saatossa kytkeytyneet tutkimushankkeet toimivat mainiona havainnollistavana esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä.
Retki oli erikoislaatuinen kokemus kansainväliselle porukalle, johon kuului opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelijat saivat luontoelämyksien lisäksi rautaisannoksen konkretiaa opintoihinsa kuullessaan vesienhoitoyhdistyksen Eero Laineen ja yliopiston Rautavirta-hankkeen tutkijan Heini Postilan selostusta Kalamäen kosteikon rakenteista ja vesiensuojelun vaiheista. Monille vieraille metsäojitusten aiheuttamat vesistöpäästöt, mustaliuskeen vaikutukset ja käytännön vesiensuojelutoimet järvien kunnostuksissa tulivat uutena tietona. Erityisen kiinnostavana vierailijat pitivät tutkijoiden ja vesienhoitoyhdistyksen yhdessä toteuttamia kokeiluja vesien tilan parantamiseksi. Kiinnostuneena kuunneltiin myös mietteitä siitä, miten pitkäjänteinen vapaaehtoisten vetämä työ paikallisen luonnonympäristön kunnostamiseksi saadaan järjestettyä.
Päivän päätteeksi ideoita tulevista projekteista alkoi jo vilahdella tohtorikandidaattien ja professoreiden puheissa. Ilmoittautuipa jokunen vapaaehtoiseksi myös Kalamäen kosteikon huoltotöihin, kun sellaiselle tulee tarvetta.
Hoitokalastuksen saalis kasvoi
Jäälinjärven särkien lisääntyminen perustuu pääasiassa merestä vaeltaviin kutukaloihin. Pitkään jatkuneen nousukalojen pyynnin seurauksena järven särkikanta on voimaakkasti pienentynyt. Tämän kevään emosärkisaalis oli 120 kiloa. Pyynnin alkuvuosina särkiä saatiin vuosittain toista tonnia. Viime vuosien tyypillinen saalis on ollut muutamia kymmeniä kiloja.
Jäälinjärven kalakannan tilaa on tutkittu kalastustutkimuksilla muutaman vuoden välein. Särjen biomassa on pienentynyt ja ahvenet ovat kasvaneet. Ravintoketjun tervehtyminen on mitä ilmeisimmin vähentäntyt haitallisten levien esiintymistä.
Jäälin rauta esillä Kainuun vesistökunnostuspäivillä
Oulun yliopisto esitteli Jäälin rautatutkimusta vesistökunnostajille Kajaanissa. Jäälin tutkimuksista on laadittu posteritaulu ”Raudan haitallisten vaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousalueilla”. Aiheesta on tuotettu myös vaikuttava video. Lisäksi oli esillä yhdistyksen aiemmin tuottama rautaesite päivitettynä. Myös yhdistyksen juhlakirjaa oli mahdollisuus tilata. Yliopisto edusti tapahtumassa myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistystä. Materiaali on tuotettu yhteistyössä.
Petra Korhonen Oulun yliopistosta esittelemässä Jäälin rautatutkimusta.
700 oppilasta opettajineen vaelsi Koiteli-reitillä
Koko Jäälin koulu opettajineen vaelsi Jäälin lähiluonnossa kuulaassa kevätsäässä jääliläisten toimijoiden toteuttamalla Koiteli-reitillä. Matkat vaihtelivat ikäryhmittäin viidestä yhdeksään kilometriin. Yläluokat vaelsivat koko reitin läpi ja kulkivat toiseen suuntaan bussikyydillä. Huoltoa järjestivät kolmessa pisteessä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin 4H-yhdistys.
Reitin Jäälistä Koiteliin ovat toteuttaneet yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Tapahtuma oli osa vesienhoitoyhdistyksen tärkeäksi nostamaa kouluyhteistyötä. Tapahtumaa tukivat Lähitapiola ja K-Supermarket Jääli.
Kuvat: Sanna Alalauri
Oulun kaupunki myönsi tukea Jäälin järvibaanan ja hiihtolatujen hoitoon
Vesienhoitoyhdistys pitää tärkeänä Jäälinjärveen liittyviä toimintoja ja tapahtumia asuinympäristön viihtyisyyden ja monipuolisuuden kannalta. Talvella tärkeitä käyttömuotoja ovat hiihtoladut ja mönkijäharrastajien järven jäällä ylläpitämä jääbaana. Oulun kaupungin liikuntatoimi myönsi yhdistykselle viidensadan euron kunnostustuen lähinnä baanan polttoainekulujen korvaamiseen. Jäälin asukasyhdistys sai vastaavan tuen hiihtolatujen hoitoon. Liikuntapaikkojan hoidetaan jääliläisten harrastajien ja yhdistysten yhteistyössä.
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Rantapohja täytti koko sivun Suometsäillasta
Ennätykselliseen yleisömenestykseen yltänyt Suometsäilta sai myös Rantapohjalta paljon näkyvyyttä. Lehti raportoi jutussaan tapahtuman sisällön monipuolisesti. Jutun voit lukea täältä:
Tulva nousee nopeasti
Jäälinjärven vedenpinta on viime päivinä noussut lähes kymmenen sentin vuorokausivauhtia. Viime vuorokauden aikana järveen tuli vettä noin 3,7 kuutiometriä sekunnissa ja poistui Jäälinojaan noin 3,1 kuutiometriä sekunnissa. Kaikki Saarisenojan ja Korteojan tulvapadot ovat auki, ja vesi mahtuu purkautumaan aukoista hyvin. Sulamatonta lunta on vielä jonkin verran ja maastossa paljon vettä. Tulva saattaa tästä vielä nousta, varsinkin, jos sateet jatkuvat. Yleisesti kevään tulo on ollut hidas ja tulvan kehittyminen rauhallista. Yhdistyksen havaintohistorian aikana (vuodesta 2011) korkein tulva on ollut vuonna 2018.
Kuva: Vesi purkautuu hyvin viime syksynä peruskorjatusta Korteojan padosta. Virtaama on noin 800 litraa sekunnissa.
Festarilehti JCR teki ison jutun Jäälistä – keskiössä Jäälinjärvi
Joka talouteen jaettu JCR -festarilehti kirjoitti Jäälin historiasta ja hehkutti Jäälinjärven kunnostuksessa tehtyä työtä. Jutun otsikko on: Jäälinjärvi – Keidas keskellä Oulua. Järven kunnon kohentumisen lisäksi esille tuodaan vapaaehtoistyö niin järvibaanan kuin hiihtolatujenkin ylläpidossa. Myös vuorovaikutus nuorten kanssa saa tilaa jutussa. Juttu päättyy nostoon: ”Nämä ovat hienoja uutisia ja voidaankin sanoa, että Jäälissä ja nuorissa on tulevaisuus”.
Jäälicityrokki (JCR) on jääliläisten musiikinharrastajien luoma vuotuinen tapahtuma. Harrastajista on sittemmin tullut ammattilaisia. Tämän vuoden tapahtuma järjestetään 10. kesäkuuta.
JCR:n jutun voit lukea täältä:
Suometsätietoa tuvan täydeltä
MTK:n ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen järjestämään suometsäiltaan osallistui toistasataa metsänomistajaa. Esiintyjien monipuolinen asiantuntemus antoi selkeän kuvan tarpeettoman tehokkaan maankuivatuksen tuottamista ympäristövaikutuksista niin vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen kuin hiilitaseeseen.Uuteen tietoon perustuvia toimintatapoja on monia: kuivatuksen keventäminen ja mallinnustyökalut, tuhkalannoitus, heikkotuottoisten soiden ennallistaminen, vesien palauttaminen soille jne. Raudan kulkeutumisen hallintaan etsitään mahdollisuuksia tutkimuksen kautta. Myös kehittymässä olevia taloudellisia keinoja, kuten hiilikauppaa ja -kompesaatiota kosketeltiin. Myös kannustejärjestelmän muutoksia esiteltiin. Keskustelussa huomattavaksi ongelmaksi tarkoituksemukaisten toimenpiteiden käynnistämisessä tuotiin esiin kiinteistöjen pirstaleisuus.
Illan tavoitteena oli selventää metsätalouteen kohdistuvia paineita ja etsiä keinoja niiden hallintaan niin, että metsätaloutta voidaan edelleen harjoittaa kannattavasti ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia.
Esiintyjien aineistot on katsottavissa täältä:
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 