Blogiarkistot
Jäälinmaja valtasi Rantapohjan pääuutissivun
Rantapohja julkaisi tänään laajan jutun Jäälinmajan kunnostuksista. Artikkeli esittelee remontoituja tiloja ja kertoo mm. kustannuksista, työmäärästä, käyttötarkoituksista ja vuokraushinnoista. Rantapohja painottaa asian yhteisöllistä luonnetta. Saksitun artikkelin voit lukea tästä:
Vuosikokous 30.3.2026 klo 18 Jäälinmajalla
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Jäälinmajalla maanantaina 30.3.2026 alkaen klo 18. Virallinen kutsu kokoukseen on lähetetty 17.3.2026. Ennen virallisen kokouksen alkua on mahdollisuus tutustua kunnostettuihin tiloihin, erityisesti rantasaunaan. Kokoukseen ovat tervetulleita osallistumaan myös muut kuin jäsenet. Kokouskutsu tässä:
Jäälinjärven valuma-alueen rautatutkimukset jatkuvat
Olli Haanpää kirjoitti:
Jäälinjärveä kiusaavaa rautaongelmaa selvittämään on käynnistynyt tämän vuoden alussa kaksi tutkimushanketta: MOREWA ja RautaTurve. Hankkeissa pyritään tuottamaan uutta tietoa turvemailta peräisin olevan raudan kulkeutumisesta vesistöihin sekä minkälaisilla toimilla rautaongelmaan voitaisiin paremmin puuttua. Liukoinen rauta on tällä hetkellä Jäälinjärven tilaa selkeimmin heikentävä tekijä eivätkä nykyiset vesienhoitorakenteet, kuten Kalamäen kosteikko, ole olleet riittäviä ongelman ratkaisemiseksi.
RautaTurve-hankkeen tutkimusta vetävät Mari Könönen sekä Katharina Kujala Luonnonvarakeskuksesta järjestivät 9.2.2026 kokouksen, jossa pohdittiin tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita sekä käynnisteltiin yhteistyötä. Mukana kokouksessa olivat myös Kaisa Lehosmaa MOREWA-tutkimushankkeesta (Oulun yliopisto), Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustus sekä turvemaiden vesistöpäästöistä perillä olevia asiantuntijoita. Kokouksessa esiteltiin RautaTurve-hankkeen suunnitelmia ja pohdittiin erityisesti tutkimuksen kannalta sopivia koealoja, joissa rautaan ja sen vesistöön kulkeutumiseen liittyviä ympäristön prosesseja voidaan seurata tutkimuksen aikana.
Molempien tutkimushankkeiden kenttätyöt alkavat tulevana keväänä koealojen kartoittamisella ja raudan kulkeutumiseen liittyvien luonnon prosessien seurannalla. Jatkossa tutkimusta tehdään sekä Jäälinjärven valuma-alueella että laboratorio-olosuhteissa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys tulee olemaan tiivisti mukana tekemisessä, erityisesti alkuvaiheen kenttätöissä. Uuden tutkimustiedon myötä tulemme ymmärtämään paremmin Jäälinjärven vesistön tilaa heikentävien rautaprosessien luonnetta, mikä edesauttaa myös vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Miten globaali tavoite jalkautuu Jääliin? Vesiasiaa yläkoululaisille.
Yhdistys on jo pitkään käynyt kertomassa Jäälin koulun kahdeksasluokkalaisille, miten Jäälin vesistöjen kunnostus liittyy laajempiin ympäristöohjelmiin. Asian kehikko on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 kohtaa. Puheenvuorossaan yhdistys käsittelee näistä neljää. Esitys pideään luokittain, joita Jäälin koulussa on kolme. Yhdistyksen puheenvuoro liittyy koulun ns. MOK-viikkoon (monialainen oppimiskokonaisuus). Esityksen diat näet tästä:
Jäsentiedote on julkaistu
Yhdistyksen jäsentiedote vuodelta 2025 on julkaistu ja jaettu jäsenten lisäksi yhteistyökumppaneille. Yhdistys kiittää kumppaniverkostoa erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa hyvää uutta vuotta.
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Leijonien piirihallitus sai Jääli-tietoa
Leijonien Oulun piirihallitus kokoontui jouluiseen kokoukseensa Jäälinmajalle. Ennen virallista kokousta vesienhoitoyhdistys esitteli osallistujille ns. ”Jäälin mallia”, jossa kaikki toimijat tekevät yhteistyötä Jäälin kehittämiseksi. Toimintamallin lisäksi esitys käsitteli mm. Jäälin vahvuuksia, Jäälivisioa, vesienhoitoa, luontoympäristön virkistyskäyttöä sekä Jäälinmajaa. Esitys kirvoitti useita myönteisiä puheenvuoroja. Puheenvuoron diat ovat alempana.
Uusi näkökulma vedenpuhdistukseen
Oulun yliopiston Ekologian ja Genetiikan tutkimusyksikkö on saanut Suomen akatemialta rahoituksen uudenlaisen vesien puhdistusmenetelmän kehittämiseksi. Menetelmä perustuu sammalten ja niiden ns. mikrobikumppaneiden puhdistustehoon. ”MOREWA-hankkkeessa” selvitetään mm. sammalten solukossa tapahtuvia aineenvaihduntaprosesseja ruskettuneen veden puhdistuksen aikana. Tutkimuksen nimi on ”Sammal-mikrobisymbioosi Suomen puhtaan veden turvaamiseksi”.
Kimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on arvioinut että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja lupautunut yhteistyöhön. Jäälinjärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi on luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritetaaan alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen
soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Hanke käynnistyy 1.1.2026. Sen julkinen kuvaus kuuluu seuraavasti:
”Puhdas vesi on elintärkeä luonnonvara Suomessa, mutta vesiekosysteemit ovat yhä kasvavan paineen alla ilmastonmuutoksen ja tehostuneen maankäytön seurauksena. Valuma-alueilla ravinteiden ja metallien määrä lisääntyy, mikä hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista ja heikentää vesistöjen monimuotoisuutta. Tämä johtaa veden ruskeutumiseen ja uhkaa myös juomaveden laatua. Ilmastonmuutoksen myötä ongelmat korostuvat erityisesti arktisilla alueilla, joissa tarvitaan nopeasti käyttöön otettavia, kestäviä ja kustannustehokkaita vesien puhdistusratkaisuja. MOREWA hankkeen tavoitteena on 1) Testata sammalten ja niiden mikrobikumppaneiden puhdistustehokuutta, 2) sekä 3) Laatia käytännön suosituksia ja viestiä tehokkaasti sidosryhmille sammalten hyödyntämisestä osana vesien puhdistusta. Hanke tarjoaa kestävän, luontopohjaisen ratkaisun vesiensuojeluun arktisilla alueilla.”
Yhdistys muistutti hulevesien johtamissuunnitelmasta
Oulun kaupunki on hankkinut suunnitelman Jäälintien liikennejärjestelyjen jatkamisesta ja esittänyt siinä mm. hulevesien johtamista Blomintieltä suoraan Jäälinjärveen avo-ojassa. Yhdistys on jättänyt tältä osin suunnitelmaan muistutuksen, jossa se katsoo, että laadittu suunnitelma ei vastaa Oulun kaupungin hyväksytyn hulevesiohjelman periaatteita. Johtaminen Jäälinjärveen ei ole tarpellista, koska alueen maaperä on hyvin imeytymiskykyistä ja valuma-alue on pieni. Muistutuksen voit lukea täältä:
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 