Blogiarkistot
Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty
Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi pumppauslautta. Pumppaus onnistui erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista. Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.
LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä
Lietettä altaan pohjalla
LIetteenkeruuallas tyhjänä
Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan
Lietettä pumpataan Kalamäen altaasta
Kalamäen lietealtaaseen kertynyttä lietettä poistetaan pumppaamalla. Työtä helpottamaan rakennettiin erityinen pumppauslautta, jolle pumppauskalusto on sijoitettu. Lauttaa siirretään narujen avulla. Liete pumpataan lietekuopan ja siitä lähtevän putken avulla läheiselle suolle kuivumaan. Pumpattavasta lietteestä määritetään laboratorioanalyysillä kiintoaineen määrä. Tällöin saadaan suuruusluokkakäsitys siitä, millainen merkitys pumpattavalla lietemäärällä on Jäälinjärven kertymän kannalta.
Vastaavanlainen lietteenkeruujärjestelmä otettiin käyttöön alkukesällä Kokkohaarassa. Myös siellä lietettä pumpataan myöhemmin kesällä.
Lietteen pumppausta varten rakennettiin lautta. Lietepumppu toimii polttomoottorilla. Kuvassa Otto Moilanen.
Bioremeditaatio – uusi vedenpuhdistusmenetelmä tutkittavaksi
Yhdistys käynnistää monipuolisen tutkimuksen, jolla testataan Suomessa uutta puhdistusmenetelmää, bioremeditaatiota. Siinä hyödynnetään kasvinviljelyn periaatetta. Kelluvalle lautalle istutetaan kasveja, joiden juuret ovat vapaasti vedessä lautan alla. Aineen siirto kasvien juuristoon on tehokkaampaa vedestä kuin maasta, ja veden virtaus tehostaa sitä edelleen.
Tutkimusta varten rakennetaan kahdeksan runsaan metrin levyistä ja kuuden metrin mittaista lauttaa, joiden avulla testataan viittä eri kasvia hieman vaihtelevilla rakenteilla. Virtaavasta vedestä tutkitaan ravinnepitoisuuksia sekä lauttojen ylä- että alapuolelta. Kasvukauden päättyessä tutkitaan kasvien varsiin ja juuriin sitoutuneet ravinteet. Tuloksista voidaan johtaa menetelmän mitoitustiedot.
Tutkimuslaitteisto rakennetaan Kalamäen kosteikon alaosalle, missä virtausolot ovat tutkimuksen kannalta optimaaliset. Tutkimus käynnistyy alkavana kesänä ja päättyy vuonna 2018. Testit tehdään pääosin kesällä 2017. Pitkä tutkimusaika antaa vastauksia kasvien talvehtimiseen ja yleensäkin menetelmän käyttökelpoisuuteen Suomen oloissa. Tutkimuksen tekee insinööri, ympäristötekniikan DI-opiskelija Jukka Pekkanen. Diplomityö syntyy tutkimuksen osana.
Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit
Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.
Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista. Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.
Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset
Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.
Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.
Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia. Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.
Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.
Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.
Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.
Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015
Kalamäen lietteenpoistojärjestelmä testattu
Kalamäen kosteikkoon on rakennettu padoilla suljettava lietteenkeruuallas, johon kertyvä liete poistetaan pumppaamalla. Kesätulvan vuoksi oli epäselvää, kertyisikö lietettä, kun virtausnopeudet olivat moninkertaiset tavalliseen kesään nähden. Altaan padot suljettiin pumppauksen alussa. Allasta ei saatu täysin tyhjäksi, sillä ylävirranpuoleisessa padossa, joka joutuu kovalle rasitukselle, ilmeni haitallista siirtymää. Vesi aleni kuitenkin normaalivesipinnasta runsaan metrin, ja pohjalle jäi vettä runsas puoli metriä.
Pumpattaessa todettiin, että altaaseen oli kertynyt valtavasti lietettä. Varsinkin pohjan lähellä kertymä oli niin tahmeaa, ettei se siirtynyt veden mukana ilman sekoittamista. Liete pumpattiin kuivumaan läheiselle suolle. Lietteenkeruumenetelmä osoittautui siis toimivaksi. Kalamäessä kiintoainesta laskeutuu lisäksi lietteenkeruualtaan alapuoliseen uomastoon.
Saadun kokemuksen perusteella tulee harkittavaksi, olisko Kokko-ojan haaran pintavalutusalue varustettava vastaavanlaisella lietteekeruujärjestelmällä.
Pohjan lähellä tahmeaa lietettä oli paksuna kerroksena
Lietettä kertyy myös altaan luiskille
Liete pumpataan kuoppaan, josta putki siirtää sen läheiselle suolle.
Putki purkaa.
Lietteen poistumista tehostetaan sekoittamalla vettä perämoottorilla
Jäälinsoutu kiinnosti monia
Yhdistys oli näkyvästi esillä Jäälin asukasyhdistyksen järjestämässä soututapahtumassa. Yhdistyksen joukkue sijoittui kirkkovenesoudussa toiseksi. Voiton vei Kutteritien Huopaajat. Vesienhoidosta kerrottiin esittelypisteessä. Erityisteemoina olivat koko kesän jatkunut tulva sekä kosteikkojen vaikuttavuustutkimukset. Asiasta kertovat graafit voit katsota täältä: Tarkkailutuloksia . Eri pisteitä otettuja vesinäytteitä oli esillä. Yhdistyksen esittelyvideo pyöri nonstop-esityksenä.
Soututapahtuman ohjelma oli kokonaisuutena monipuolinen. Aluella esiintyi taikuri, lapset voivat telmiä pomppulinnassa, Kiimingin harmonikkakerho viihdytti ja ravitsemuksesta huolehtivat sekä Jäälin asukasyhdistys että Jäälinmajan väki. Tapahtuman kruunasi koko kesän paras sää.
Alkukesän tulovesimäärä valtavan suuri
Jäälinjärven vesi on nyt hyvin sameaa. Järveen on alkukesän aikana tullut moninkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna. Tavallisesti Jäälinjärven vesi on kevättulvan jälkeen melko kirkasta. Kesän mittaan järveen tulee ruskeaa vettä, joka sisältää paljon kiintoainesta. Sitä mukaa kun vesi järvessä vaihtuu, myös järven vesi muuttuu tummemmaksi. Tänä kesänä järven vesi on vaihtunut kesäkuun alusta lähtien jo kahteen kertaan, joten järvi on täynnä heikkolaatuista ojavettä. Osaltaan veden ilmettä heikentävät myös kuusen ruosteen laskeumat. Analyysitulosten mukaan uudet kosteikot näyttäisivät toimivan, mutta tällaisissa olosuhteissa ne eivät alkuunkaan riitä tulevien vesien puhdistamiseen. Tulovesimäärän kertymät viime vuosilta näet täältä Tulovesimäärä Jäälinjärveen
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Jäälinjärveen tulee paljon melko hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesinäytteet otettiin 22. kesäkuuta Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinjärven luusuasta. Kosteikoiden vaikutuksista analyysit eivät kerro mitään, sillä ojissa vallitsee edelleen tulva. Esim. Kalamäen tulvapato on ollut pakko pitää auki lähes jatkuvasti. Kosteikoilla ei siis ole näissä olosuhteissa edellytyksiä toimia.
Tulevan veden kiintoainepitoisuudet ovat pienet verrattuna normaaliin kesätilanteeseen. Saarisenojassa pitoisuus oli 8,5 mg/l, kun normaalisti lukemat kesällä liikkuvat 30 – 50 suuruusluokassa. Korteojan pitoisuus oli 4,1 ja Jäälinjärven luusuassa 3,2 mg/l. Järveen ei siis jää paljon kiintoainetta. Ravinteiden pitoisuudet ovat kohtalaisen alhaiset. Väriltään Korteojan vesi on tumminta, väriluku 330. Saariseojan luku on 260 ja Jäälinjärven luusuan luku 160. Järvestä lähteväkin vesi on siis aika tummaa. Vedet ovat hieman happamia pH:n vaihdellessa välillä 5,6 … 6,1.
Vesivolyymit ovat hurjan suuret. Huhtikuun puolivälistä lukien Jäälinjärveen on tähän mennessä tullut vettä noin 10 miljoonaa kuutiota. Kun järven tilavuus on 2,5 milj. kuutiota, vesi on vaihtunut jo neljään kertaan. Kun tulva aikanaan loppuu, järveen jää sitä vettä mitä valuma-alueelta on viimeksi tullut. Normaaleilla kesävirtaamilla viipymä on sadan vuorokauden luokkaa.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 