Blogiarkistot
Yhdistys täyttää tänään viisi vuotta
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 19. huhtikuuta 2011 Jäälinmajalla. Toimintansa aikana yhdistys on toteuttanut Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta. Niistä suurimmat ovat Kalamäen ja Kokko-ojan haaran kosteikot ja lietteenpoistojärjestelmät, Korteojan kosteikko, Kokkojärvenniityn kosteikko ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue. Muut rakenteet ovat putkipatoja ja pohjakohoumia. Jäälinjärven koillispuolen viemäröintiä on edistetty ja ranta-asukkaiden ympäristötietoisuutta parannettu. Särkikaloja on poistettu Jäälinjärvestä runsaat 6000 kiloa. Vuonna 2014 valmistui nettiversiona Vesienhoidon käsikirja. Kirja on päätetty painattaa paperiversioksi yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Talkootöitä on tehty yli 6000 tuntia.
Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus alkaa olla valmis. Vaikutuksia seurataan tutkimuksilla. Muutokset ovat hitaita ja luonnonolojen vaihtelut vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus kunnostuksella on saavutettu. Toiminta jatkuu seurannalla, rakenteiden ylläpidolla, hoitokalastuksella, tutkimuksilla ja mahdollisilla lisätoimenpiteillä.
Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä. Hallitus pitää juhlakokouksen Jäälinmajalla 3. toukokuuta kokoonpanolla, johon kuuluvat kaikki viiden vuoden aikana hallituksessa toimineet tai muuten keskeiset henkilöt. Juhlakokous päättää yleisölle suunnattavan tapahtuman järjestämisestä.
Yhdistyksen toimintaa ovat tukeneet useat keskeiset viranomais- ja tutkijatahot, ja käytettävissä onkin ollut Suomen paras asiantuntemus. Myös maanomistajien suhtautuminen on ollut erittäin myönteinen. Yhdistys lausuu parhaat kiitoksensa kaikille yhteistyökumppaneilleen.
VYYHTI II käynnistyi seminaarilla
ProAgria Oulun hallinnoima kolmivuotinen vesistökunnostuksen edistämishanke VYYHTI II (”Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan”) on käynnistynyt. Hankkeen keskeinen tavoite on synnyttää Pohjois-Pohjanmaalle vesistökunnostajien verkosto ja luoda edellytyksiä kunnostustoiminnan jatkumiselle myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kehitetään myös uusia työkaluja. Jo tässä vaiheessa mielenkiintoiselta näyttää paikkatietoaineistoja hyödyntävä vesistökunnostajan karttapalvelu, josta voi tarkistaa esim. suunniteltavaan vesistöhankkeeseen liittyvät keskeiset tiedot. Testiversio löytyy nettiosoitteesta http://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=fb95bb0a905748ef89cdfbcc1dcc323a . Hankkeen yhteydessä laaditaan joidenkin pilottialueiden kunnostussuunnitelmia.
Hankkeen käynnistysseminaariin osallistui taustaltaan monipuolinen, yli kahdeksankymmenen henkilön joukko. Seminarin aineisto on katsottavissa osoitteesta http://www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-materiaalit/. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkkihankkeita Panumajärveltä, Oulunsalosta ja Pyhäjärveltä. Myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esittelyvideo näytettiin. Yhdistyksestä tilaisuuteen osallistui kolme henkilöä, ja iltapäivän puheenjohtajaksi oli kutsuttu yhdistyksen edustaja. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu yhdistyksen edustus.
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä valmis
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän sillat valmistuivat tänään. Lietteenkeruualtaan ja lietteenkuivatusaltaiden patojen yli rakennettiin hoitosillat. Kokko-ojan yli rakennettiin mönkijällä ja moottorikelkalla kuljettava silta ojan takana sijaitsevien vesienhoitokohteiden huoltoa, tarkkailua ja ylläpitoa varten. Kokko-ojan haaran rakenteet ovat valmiit otettavaksi käyttöön. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kesällä, kun jäät kaikkien maarakenteiden alta ovat sulaneet ja virtaukset voivat toimia suunnitellulla tavalla.
Kosteikkoaluetta pyritään vielä siistimään ja ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan pois. Kesäaikaiselle huoltoreitille rakennetaan myöhemmin vielä yksi silta suuren metsäojan yli.
Kokko-ojan silta
Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa
Etualalla lietteenkuivatusaltaan patosilta ja taustalla lietteenkeruualtaan patosilta. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava
Kokko-ojan haaran vesirakenteet valmiit
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän maa- ja patorakenteet valmistuivat tänään. Käyttöönoton jälkeen Saarisenojan vesi ohjautuu uutta uomaa pitkin lietteenkeruualtaaseen, mistä se palaa pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Lietekertymä poisteteen altaasta pumppaamalla. Sitä varten rakennettiin ylemmäksi rinteeseen lietteenkuivausallas, johon lietteinen vesi pumpataan. Pumppauksen ajaksi lietteenkeruualtaan pato suljetaan ja virtaus ohjataan pääpadon avulla lietealtaan ohi suoraan vanhaan uomaan.
Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kesällä, sillä osa maarakenteista on tehty jäätyneen suon päälle. Järjestelmä toimii vasta, kun kaikki jäät ovat sulaneet.
Intensiivivaihe kesti vajaan viikon. Tämän jälkeen rakennetaan vielä neljä siltaa patojen ja uomien yli. Kantavat rakenteet ovat paikalla, mutta niiden asentaminen vaatii vielä käsityötä. Siltojen kannet tehdään lopuksi.
Vesi ohjataan aiemmin rakenntulla pääpadolla uuteeen uomaan (kuvassa oikealla)
Uusi uoma johtaa lietteenkeruualtaaseen, jonka pato näkyy kuvan oikeassa reunassa
Lietteenkeuruuallas. Käyttöönoton jälkeen vesi nousee altaassa ja siihen johtavassa uomassa noin 60 senttiä
Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lietteenkuivausallas, johon liete pumpataan oikealla näkyvästä lietteenkeruualtaasta
Kokko-ojan haaran työ on edennyt hyvin
Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmään kuuluva lietteenkuivausallas valmistui tänään. Seuraavaksi rakennetaan lietteenkeruuallas kuvassa näkyvän kuivausaltaan penkereen taakse. Lietteenkeruualtaaseen johtava kanava on jo valmis. Aiemmin rakennettua patoa on samalla vahvistettu. Kokko-ojan yli rakennetaan vielä mm. rakenteiden huoltoa palveleva silta.
Lietteenkuivausallas. Lietteen laskeuduttua vesi lasketaan pois altasta taustalla näkyvän padon avulla
Kokko-ojan haaraan rakennetaan lietteenpoistojärjestelmää
Talvirakentaminen alkoi Kokko-ojan haarassa tänään. Aiemmin rakennettua pintavalutusaluetta täydennetään lietteenpoistojärjestelmällä, johon kuuluu lietteenkeruuallas ja lietteenkuivatusallas sulkupatoineen. Saarisenojan virtaus ohjataan lietealtaan kautta. Altaaseen laskeutuva liete poistetaan ajoittain tyhjentämällä allas pumppaamalla ylemmäksi rinteeseen rakennettavaan lietteenkuivatusaltaaseen. Siitä vesi poistuu hiljalleen pintavirtauksena, jolloin liete tiivistyy altaan pohjalle ja voidaan tarvittaessa poistaa kaivinkoneella.
Kanava- ja patorakenteet vahvistetaan suodatinkankaalla, joka painotetaan murskeella. Sata tonnia mursketta on toimitettu autokuljetuksena metsäautotien varteen, mistä se siirretään traktorikuljetuksena kilometrin matkan työkohteelle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin viikon. Vastaava lietteenpoistojärjestelmä rakennettiin viime vuonna Kalamäen kosteikkoon.
Kokko-ojan haaran rakentamiskolonna lähdössä kohteella
Talkoopanos pieneni – silti mittava
Jäälin vesien hoitoon käytettiin 1130 tuntia talkootyötä vuonna 2015. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni lähes 600:lla tunnilla, mutta vuosi 2014 olikin poikkeuksellinen; silloin muun muassa tuotettiin Vesienhoidon käsikirja. Vuonna 2015 talkoisiin osallistui 19 henkilöä.
Päättyneenä vuonna suurin talkoopanos, lähes 500 tuntia, kohdistui Kalamäen kosteikon rakentamiseen. Muita suoraan vesistöön kohdistuvia toimia olivat hoitokalastus ja rakenteiden hoito ja kunnossapito. Näihin käytetiin yhteensä lähes 200 tuntia. Viestinnän talkoopanos oli suuri siksi, että tuotettiin yhdistyksen toimintaa esittelevä video ja uusittiin yhdistyksen yleisesite. Myös vierailuja oli useita. Hallinnon talkoopanoksesta puolet muodostuu kokouksista ja toinen puoli mm. asiakirjojen laadinnasta, rahoituksen hankinnasta, viranomaisyhteydenpidosta sekä monenlaisista ”junailuista” ja valmisteluista.
Talkoiden jakautuminen eri osatehtäviin käy ilmi oheisesta graafista Talkoot 2015
Viranomaisille ilmoitus Kalamäen kosteikon valmistumisesta
Kalamäen kosteikon lupapäätöksen edellyttämä valmistumisilmoitus on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle: Valmistumisilmoitus . llmoitukseen on liitetty työnaikaisen vesistötarkkailun tulokset. Samalla on tehty esitys vedenkorkeuden tarkkailemisesta lupapäätöksen edellyttämällä tavalla.
Metsäkeskuksen edustajat kosteikoilla
Metsäkeskus on Jäälin vesienhoitohankkeiden tärkeä rahoittaja. Metsäkeskuksen edustaja kuuluu myös yhdistyksen kutsumaan asiantuntijaryhmään (Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta). Metsäkeskuksen edustajat tutustuivat Korteojan ja Kalamäen kosteikoihin, joista jälkimmäinen on toteutettu pääasiassa Metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella. Vieraat olivat näkemäänsä erittäin tyytyvväisiä. He ennakoivat järjestävänsä alueelle myös ryhmien tutustumiskäyntejä.
Irmeli Ruokanen, Kyllikki Maaranto ja Pekka Vehkaperä tutustuivat Jäälin kosteikoihin.
Kaleva omisti koko sivun Jäälin vesien hoidolle
Kaleva kuvasi laajasti omatoimista vesienhoitoa Jäälissä. Artikkeli keskittyy pääasiassa Kalamäen kosteikkoon mutta luotaa samalla yhdistyksen koko nelivuotista historiaa. Otsikossa todetaan, että omatoimisuus on kustannustehokas ja nopea tapa hoitaa vesistöjä. Lue juttu täältä: Kaleva 110915
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 